Kaikki olisivat yhtä

Oletko pysähtynyt miettimään, mikä oli yksi  Jeesuksen tärkeimmistä rukousaiheista ennen uhrikuolemaansa.  Mitä mahtoikaan liikkua  Vapahtajamme mielessä, kun hän jätti opetuslapsensa tänne pahaan maailmaan, jossa mekin nyt elämme- toisin nyt lähempänä Kristuksen toista tulemusta.
Tämä Jeesuksen esittämä rukous kuuluu seuraavasti:  " Minä rukoilen, että he kaikki olisit yhtä, niin  kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut. Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä. Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua . "  ( Joh.17:21-23).
Eräs kaunis, syvällinen piirre tulee tässä rukouksessa esille useampaan kertaan:  " että he kaikki olisit yhtä ".  Miten tämä on mahdollista ? Kun pysähdymme miettimään ihmiselämän perimmäisiä lähtökohtia, niin perinteet, joiden vaikutuspiirissä olemme kasvaneet lapsuudessamme, vaikuttavat var asti läpi elämän.
Onko siis ihme, että ajattelemme asioita eri tavoin. Mutta sehän on vain ihmiselämän tuomaa rikkautta, kunhan vain osaisimme kunnioittaa ja rakastaa toisiamme.
Näihin kahteen sanaan kunnioittaa ja rakastaa sisältyy koko kristillinen elämämme käytännössä. Tämän lisäksi on vielä lukematon määrä asioita, joissa voimme olla yhtä.  Esimerkiksi rukouselämä, sanan tutkiminen päivittäin, vastuun kantaminen ja ottaminen kotona, yhteiskunnassa ja seurakunnassa, samoin anteeksiantaminen ja - saaminen.
- Me tiedämme,että tänä aikana sielunvihollinen tekee kaikkensa, jotta me emme olisi yhtä. Maailma opettaa meitä itsekkyyteen ja arvosteluun. Mutta Jeesus on luvannut olla meidän kansamme joka päivä maailman loppuun asti.  Rakastakaamme toisiamme ja rukoilkaammentoistemme puolesta kertoen hyvää ja rakentavaa lähimmäisistämme. Tässä me tarvitsemme joka päivä Pyhän Hengen apua, ja  Pyhä Hengi todella haluaa tässä auttaa,  " että he kaikki olisit yhtä. "

Aika on unesta nousta !

Rakkaat sisaret ja vetjet. Meistä jokainen on saanut sanan Junmalan suusta. Tehtävämme on puhaltaa pasuunaan ja julistaa totuutta kuuluvalla ja selvällä äänellä ja varoittaa ihmisiä mitä seuraa, jos he paaduttavat sydämmensä eivätkä ota totuutta vastaan.
Mikään ei saa olla esteenä tälle lopun ajalle kuuluvalle työlle. Jos olemme kasvaneet kiinni Kristukseen ja asaamme ravintoa hänestä niin kuin oksa viinipuusta, hänen rakkautensa on  meissä ja se velvoittaa meitä toimimaan. Emme enää elä itsellemme. Mikään uhraus tai kieltäymys ei ole meille liikaa.
Olkoon rukouksemme: " Herra, pyhitä minut kokonaan itsellesi. Anna sanojesi elää minussa ja muuttaa minut, että voisin olla sinulle hyödyllinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmis;astia jaloa käyttöä varten. Täytä minut rakkaudellasi niin, että se ei näkyisi vain sanoissani vaan myös teoissani, koska hedelmät paljastavat onko Jeesus elämäni Herra. Olen nöyrä palveliasi, tapahtukoon minulle tahtosi mukaan. Aamen.

Jos joltakulta teistä puttuu viisautta

Mutta jos joltakulta teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaanen lupaus on kultaa ja hopeaa arvokkaampi. Jos nöyrin sydämmin etsit jumalallista ohjausta kaikessa huolissasi ja vaikeuksissasi, hänen sanansa lupaa, että saat suosiollisen vastauksen. Eikä hänen sanansa kostaan petä. Taivas ja maa voivat kadota, mutta hänen sanansa ei milloinkaan katoa.  nLuota Herraan, niin et koskaan joudu hämminkiin tai häpeään. On parempi luottaa Herraan,kuin luottaa ihmisiin. On parempi liuottaa Herraan, kuin luottaa päämiehiin. Mikä asema elämässä meillä sitten lieneekin, mikä lieneekin tehtävämme, meidän täytyy olla kyllin nöyriä tunteaksemme avun tarpeemme, meidän täytyy ehdottomasti luottaa Jumalan sanan lupauksiin, tunnustaa hänen johdatuksensa kaikessa ja uskollisesti tyhjentää sydämmemme hänellerukouksessa. Rakkaat veljet ja sisaret, jos nojaamme omaan ymmärrykseennne, vaeltaessamme maailman läpi, saatte niittää surua ja pettymystä. Luota Herraan kaikessa sydämmestäsi, niin hän ohjaa askeesi viisaudessaan , ja sinun etusi ovat turvatut sekä tässä maailmassa että tulevassa.  Tarvitset valoa ja tietoa. Seuraat joko Jumalan tai oman sydämmesi neuvoa, vaellat joko oman valosi loisteessa tai hankit itsellesi Jumalallista valoa  Vanhurskauden auringosta.
"  Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös nkittää. Millaista siementä kylvämme ? Millaisen sadon  saamme aikaan ja ikuisuutta varten ? Mestari on antanut kullekkin ihmiselle työnsä hänen kykyjensä mukaan.  Kylvämmekö totuuden ja vanhurkauden siementä, vai epäuskon, tyytymättömyyden, pahojen ajatusten ja maailmanrakkauden ? Se, joka kylvää huonoa siementä, voi nähdä työnsä laadun, katua ja saada anteeksi. Mutta Mestarin anteeksinto ei muuta kylvetyn siemenen luonnetta,eikä tee orjantappuroita ja ohdakkeita kalliiksi vehnäksi. Hän itse saattaa pelastua ikäänkuin tulen läpi, mutta kun elonaika tulee, on vain myrkyllisiä rikkaruohoja siellä, millä tulisi olla aaltoileva viljapelto. Se, mikä kylvettiin huolettomaan välinpitämättömästi, tekee kuokeman tuyötään. Tämä ajatus vaivaa sydäntäsi ja täyttää mielesi surulla. Jos kaikki, jotka tunnustavat uskovansa totuuden, kylväisivät ystävällisyyden, rakkauden, uskon ja rohkeuden kallista siementä, heidän sydämmessään soisivat kiitoslaulut Jumalalle heidän vaeltaessaan tietään ylöspäöin, iloiten Vanhurskauden  auringon kirkkaista säteistä,ja suurena päivänä he saisivat ikuisen palkan.