" Jeesus vertasi Jumalan valtakuntaa peltoon kätkettyyn aarteeseen,jonka mies löysi ja löydettyään kätki.
Sen jälkeen hän meni, myi kaiken, mitä omisti, ja osti tuon pellon. Naapureiden ihmettely ja iva, perheen vastustelu ja ystävien varoitukset eivät merkinneet miehelle mitään. Hänellä oli päämäärä, jonka hän halusi saavuttaa. Kun hän oli luopunut kaikesta omaisuudestaan,hän sai tilalle vielä arvokkaampaa.
- Jeesus tahtoisi ihmisten pääsevän onnellisesti ja turvallisesti Jumalan valtakuntaan. Raamatun ohjeet ja neuvot viitoittavat sinne tietä. Jeesus sanoo: " Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua " ( Matt.16:24 ). Hän jatkaa: " Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen " ( Jae 25 ). Tämä tuntuu hyvin vaikealta ymmärtää. Se tuntuu olevan järjellisesti ristiriitainen väittämä. Siinä on onnellisuuden paradoksi.
Eikö riitä, että annoin kerranitseni Jumalalle? Miksi Jumala pyytää minulta lisää ? Vastaus löytyy Jeesuksen sanoista: " Niin ei myös teistä yksikään, joka ei luovu kaikesta, mitä hänellä on, voi olla minun opetuslapsi "
( Luuk.14:33 ). Onko Jumalan lapseudesta ja iankaikkisesta elämästä maksettava näin kova hinta ? "
" Nykyaika Nro 12. 1991 s 34"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti