Varoituksia ajan täyttymisestä

Onko Jumalalla meille mitään tarkempaa opastusta, suorastaan ilmoittamatta " päivää ja hetkeä" ? Kyllä hänellä on .

Jumala on suuren profeetalliseen kelloon asettanut herätyslaitteen, jonka hän on pannut soimaan juuri vähää ennen täyttä tuntia, varoittamaan, että kello aivan  kohta lyö. Toisin sanoin hän on mitä yksityiskohtaisemmin ilmoittanut olosuhteet, jotka vallitsevat juuri vähää ennen hänen Poikansa takaisintuloa, niin että kaikki, jotka sydämmestään tahtovat ymmärtää, voisivat tuntea sen ajan erehtymättömän varmasti. " Kun näette tämän kaiken", sanoi Jeesus, " tietäkää, että se on lähellä, oven edessä."
Danielin ennustuskirjan viimeisessä luvussa puhutaan ajanjaksosta, jota kutsutaan " lopun ajaksi".  Tätä merkittävää vaihetta, jolloin sivistys saavuttaisi äärimmäiset olemassaolon rajansa,  luonnehtisi profeetan sanojen mukaan kaksi huomattavaa piirrettä: " Monet kulkevat sinne tänne, ja tieto lisääntyy. "
" Levottomuus "  ja suuri tieto. "
On ilmeistä jokaiselle tarkaajalle.  Onko tämä sattumaa?  Se ei voi olla sitä. Meidän aikamme ei voi olla mitään muuta kuin  " lopun aikaa", josta profeetta ennusti kaksi ja puoli tuhatta vuotta sitten !

Jumala oivalsi tietenkin, että kun tämä kaksoismerkki havattaisiin maailmassa täyttyneeksi, jotkut koettaisivat lykätä sen sattuman tilille, ja niin hän ennustavassa Sanassaan kuvasi yhden asemasta useita lopun ajan toiminnan muotoja, jottei valvovien ja odottavien mieliin jäisi yhtään järkevää epäilyksen syytä.

Jeesuksen tulkinta

Jeesus antaa parhaan mahdollisen avaimen Vanhan testamentin ymmärtämiselle.   Noinko hitaita te olette uskomaan kaikkea sitä, mitä profeetat ovat puhuneet ? 
Juuri niinhän Messiaan piti kärsiä ja sitten mennä kirkkauteensa.  Ja hän selitti heille  Mooseksesta ja kaikista profeetoista alkaen, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu.  ( Luuk.24:25-27.)
Vanha testamentti oli Jeesuksen ja apostolien Raamattu.  He näkivät sen kirjana, joka todistaa Jeesuksen olevan Messias ja antaa perustuksen sille evankeljumille ja armolle, jonka UUden testamentin lehdiltä löydämme.
Se, että Jeesus näki itsensä  " Kaikissa " Vanhan testamentin kirjoituksissa asettaa itse asiassa eteemme suuren haasteen.  Meitä kutsutaan löytämään Vanhaan testamenttiin uusi näkökulma, joka muuttaa sen lait ja kertomukset evankeljumiksi.  Jeesuksen tavalla luettuna Vanha testamentti ei ole kuivaa erämaanvaellusta. Hän jopa sanoo, että jos ihmiset uskoisivat Moosesta, he uskoisivat myös häneen, koska Mooses kirjoitti hänestä ( Joh.5:46). Mitään Vanhasta testamentista ei ole ymmärretty oikein, ellei sitä nähdä Golgatan ristin antamassa valossa.

Todellinen vapautus

Keskustellessaan aikansa uskonnollisten johtajien kanssa Jeesus esitti ällistyttävän väitteen:  "Jos te pysytte uskollisina minun sanalleni, -- te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita. -- Jos Poika vapauttaa teidät, te olette vapaita." (Joh. 8:31-36)

Juutalaiset tiuskaisivat, etteivät he olleet koskaan olleet kenenkään orjia.  Usemmat meidän aikamme ihmiset antaisivat samanlaisen vastauksen.  Me kaikki - poikkeuksetta - olemme kuitenkin tapojen orjia, jotka pitävät meidät kahleissa.  Jotkut meistä ovat alkoholin, tupakan, huumeiden tai ylensyönnin kahleissa.  Toiset taas ovat riippuvaisia meitä turmelevista henkisistä tavoista - murehtimisesta, ahneudesta, himosta, ylpeydestä tai kateudesta.

Menneisyys tyrannisoi meitä:  me kaikki olemme möhlineet, tehneet ja sanoneet kauheita asioita.  Emme ole onnistuneet te - kemään sitä, mitä meidän olisi pitänyt tehdä.

Nykyisyys tyrannisoi meitä:  me olemme huolissamme terveydestämme, työpaikoistamme ja lapsistamme.

Tulevaisuus tyrannisoi meitä:  miten voimme kestää kauheat ajat,jotka kohtaavat maan päällä asuvia?

Jeesus kuitenkin vakuuttaa meille:  "Jos Poika vapauttaa teidät, te olette todella vapaita."  Hän on vapauttaja, vapauden tuoja.  Hän tuli vapauttamaan meidät:  vapaiksi kahleista, jotka orjuuttavat meitä, ja vapaiksi ilon, kasvun ja avarampien näkymien rajattomille mahdollisuuksille.

Läpinäkyvää kultaa

Johannes on jo etukäteen valmistanut lukioitaan tälle käänteelle.  Sanomassa Filadelfian seurakunnalle voittajille luvattiin, että heistä tulee pylväitä Jumalan temppeliin (  3:12 ). Myös tämä jae osoittaa, että Ilmestyskirjan kuvaukset temppelistä viittaavat Jumalan kansaan.  Uuden Jeruralemin valtava koko kuvaa pelastettujen laskematonta joukkoa ( vert. Ilm.7:9 ). Kallisarvoiset rakennusmateriaalit puolestaan kuvaavat sitä arvoa, jonka Jumalan omilla on. He ovat vä'hintäänkin yhtä arvokkaita kuin puhdas kulta ja jalokivet.

Metaforat puhtaudesta ja kirkkaudesta (esim.  läpinäkyvä kulta) kuvaavat sitä, miten Jumala näkee omansa heidän vastaanotettuaan pelastuksen.  Hän ei enää näe heidän syntejään ja virheitään vaan ainoastaan heidän arvonsa ja puhtautensa.

Ilmestyskirjan viimeisissä luvuissa hämmennystä ei niinkään herätä se mitä uudessa Jerusalemissa on , vaan se mitä sieltä puuttuu:  Jumalan temppeli.  Läpi Ilmestyskirjan Johannes kuvaa temppeliä kaikkien tärkeimpien tapahtumien yhteydessä. 1:13  Jeesus kävelee temppelin lamooujen keskellä, 5:8 kaksikymmentäneljä vanhinta, kuten papit temppelissä, polttavat suitsuketta Jumalan edessä.  6:9 mainitsee alttarin, joka oli temppelin esipihalla, 8:3 puolestaan suitsutusalttarin (2.Moos. 30:1), jota pidettiin kaikkeinpyhimmässä.  Aina kun Johannes kuvaa näkyä taivaallisista tapahtumista, niiden taustalla on viitteitä temppelistä.  Onkin siis yllättävää, että nyt kun hän puhuu uudesta Jerusalemista, hän nimenomaan mainitsee, että siellä ei ole temppeliä.  Olemme jo huomanneet, että Johanneksen kuvauksessa uudesta Jerusalemista tulee esiin monia temppelistä tuttuja asioita.  Huomasimme myös, että uusi Jerusalem kuvaa Karitsan morsianta eli Jumalan kansaa.  Nämä kaksi metaforaa sulautuvat yhdeksiluvussa 21, kun Jumalan kansasta tulee hänen asuinpaikkansa.  Vanhan testamentin temppeli oli Jumalan asuinsija  ihmisten keskellä ja kaikkeinpyhintä kutsuttiin hänen istuimekseen (Ps. 132:7). 

Temppelin kautta kaukainen Jumala saattoi olla läsnä kansansa joukossa.  Uudessa maassa Jumala ei enää asutemppelissä, vaan hänen kansastaan tulee hänen asuntonsa.

Ylenpalttisesti iloa

 Ps.16:11.

Jeesuksen uskonto on iloa,rauhaa ja onnea.  Koko taivas on kiinnostunut ihmisen onnesta.  Taivaallinen Isämme ei sulje ilon teitä keneltäkään luodultaan.  Jumalalliset vaatimukset kehottavat meitä karttamaan niitä nautintoja, jotka tuottaisivat kärsimystä ja pettymystä, jotka sulkisivat meiltä onnen ja taivaan oven.   Hän vaatii meitä suorittamaan vain sellaista velvollisuuksia, jotka johdattavat askeleemme autuuden kukkuloille, joille tottelemattomat eivät voi milloinkaan päästä.  Todellinen, riemullinen elämä on sielulla silloin,kun se omistaa Kristuksen, kirkkauden toivon.
Ne, jotka pysyvät  Jeesuksessa, tulevat olemaan onnellisia, hyväntuulisia ja iloisia Jumalassa.  Heidän äänestään kuvastuu hillittyä lempeyttä ja heidän teoistaan kunnioitusta hengellistä ja ikuisia asioita kohtaan, ja heidän huuliltaan kuullaan Jumalan valtaistuimelta kantautuvaa riemullista musiikkia.  Tällaista on  Jumalallisuuden salaisuus, ei helposti selitettävää, mutta silti tunnettua ja koettua.
Sanat eivät voi kuvailla sen rauhaa ja iloa, joka vetoaa Jumalan sanaan. Koetukset eivät häiritse häntä, ylenkatse ei hänen velvollisuutensa voivat käydä raskaammiksi, hänen kiusauksensa voimakaammiksi ja koettelemuksensa ankarimmiksi, mutta hän ei horju, sillä hän saa tarpeeseensa riittävästi voimaa.
Niissä, joilla on  Kristuksen uskonto ,se ilmenee elähdyttävänä, kaiken valtaavana periaatteena ja elävänä, toimivana, hengellisenä voimana. Se ilmenee ikuisen nuoruuden raikkautena, voimana ja iloisuutena. Sydän, joka vastaanottaa  Jumalan sanan,ei ole kuin haihtuva lammikko tai särkynyt säiliö, joka ei vettä pidä.  Se on vuoripuron kaltainen, joka saa vetensä ehtymättömistä lähteistä ja joka raikkaana ja helmeilevänä hyppelehtii paadelta toiselle  virvoittaen uupuneita, janoisia ja huolten  raskauttamia.

"  White Päivästä Päivään  s.248 "

Taivas on hyvin lähellä niitä, jotka kärsivät vanhurskauden tähden.

Taivas on hyvin lähellä niitä, jotka kärsivät vanhurskauden tähden. Kristus tuntee mielenkiintoa samoihin asioihin kuin hänen uskollinen kansansakin.  Hän osallistuu pyhiensä kärsimyksiin.  Kuka tahansa satuttaa hänen valittujaan, satuttaa häntä.  Sama voima, joka on lähellä vapauttamaan fyysisestä vaivasta tai ahdingosta, on myös lähellä pelastamaan suuremmasta pahasta.  Se autta Jumalan palvelijaa pysymään lahjomattömaan kaikissa olosuhteissa ja saamaan voiton jumalallisen armon avulla.

Danielin kokemus valtiomiehenä niin Babylonian kuin Meedia- Persian valtakunnassa ilmaisee sen totuuden, ettei toimenhaltija välttämättä ole suunnitteleva poliitikko mutta että hän voi olla joka askeleellaan Jumalan opettama.  Daniel, suurimman maisen valtakunnan pääministeri, oli samalla Jumalan profeetta ja taivallisen innoituksen valistama. Yhtä vajavaisena kuin mekin hän oli innoitetun sanan mukaan silti virhwwtön.  Hänen toimistaan eivät vihamiehet tarkimmallakaan etsimisellä löytäneet mitään vikaa, Hänen esimerkkinsä osoittaa, mitä jokaisesta sydämestään kääntyneestä pyhittyneestä toimen miehestä voi tulla, kun hänen vaikuttimensa ovat Jumalan mielen mukaiset.

Alfa Ja Omega 3. s.299.