Jumalan lakeja. Siinä suhteessa se on valloittanut kristikunnan. Maailma seuraa sitä sanoen: Kuka voi sotia häntä vastaan ? Mutta kolminkertainen sanoma, josta on ennustettu Ilm.14:6-12, ja jota julistetaan ennen Kristuksen tulemista, johtaa toiset kristityt antikristuksen käskyistä tskaisin Jumalan käskyihin.
Ne, joiden sydämmiin Herran laki on kirjoitettu, pyhittävät sapatin. Profeetta Sefanja, puhuessaan siitä kauheasta päivästä, jolloin Herra tekee lopun " kaikista maan asukkaista "
( Sef.1:1-3), kehoittaa vakavasti Jumalan lapsia etsimään Herraa.
Tarkatkaamme, mitä hän sanoo: " Etsikää Herraa, kaikki te nöyrät maassa, jotka hänen oikeutensa " Lakinsa" pidätte, etsikää vanhurskautta, etsikää nöyryyttä. Kukaties tevarjellaan Herran vihan päivinä " ( Sef.2:1-3). Kristuksen tullessa takaisin kaikki Jumalan todelliset lapset pitävät Herran sapatin, ei tullakseen sen kautta pelastetuksi, vaan sentähden, että he kuuluvat Herralle, ja koska Kristus on pelastanut heidät hänen käskyjensä rikkomisesta.
Pelastuksen hetki koittaa. Paratiisi asetetaan entiselleen, ja he asuvat siellä iankaikkisuuksien iankaikkisuuksissa, " Ja on tapahtuva, että kuukaudesta toiseen jasapatista toiseen kaikki liha tulee kumartamaan minun eteeni, sanoo Herra " ( Jes.66:22,23). Seitsemäs päivä on ja on oleva Herran lepopäivä, Herran sapatti. Se on muisto ja merkki siiä, että Herra on luonut kaikki voimansa sanalla, että hän on luonut meidät uusiksi ihmisiksi Kristuksessa, ja että hän pyhittää meidät. Se kuuluu paratiisiin, ja sinä pöivänä lunastetut palvelevat Herraa ja riemuitsevat hänen pelastuksestaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti