" Kristukseen uskovina me tarvitsemme enemmän uskoa. Me tarvitsemme enemmän palavuutta rukoukseen. Monet ihmettelevät, miksi heidän rukouksensa ovat niin hengettömiä, heidän uskonsa niin heikkoa ja horjuvaa ja heidän kristillinen kokemuksensa niin synkkää ja epävarmaa. Emmekö ole paastonneet, he sanovat, ja vaeltaneet murheellisena Herran Sebaotin kasvojen edessä ?
Jes.58. luvussa Kristus on osoittanut, miten tämä asianlaita voidaan muuttaa: Hän sanoo: Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet ? Eikö tämä : että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkiat huoneeseesi; kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi ? jakeet 6ja 7. Tämän resptin Kristus on kirjoittanut masentuneelle , epäilevälle ja vapisevalle sielulle. Nouskoot surevaiset, jotka murheellisena vaeltavat Herran edessä, ja auttakoon jotakuta, joka tarvitsee apua.
- Jokainen seurakunta tarvitsee Pyhän Hengen valvovaa voimaa, ja nyt on aika rukoilla sitä. Mutta kaikessa työssä, jota Jumala suorittaa ihmisten hyväksi, ihmisen tulee Hänen suunnitelmansa mukaan toimia yhteistyössä Hänen kanssaan. Tätä tarkoitusta varten Herra kutsuu seurakuntaa suurempaan hurskauteen, tarkempaan velvollisuudentuntoon ja selvempään näkemykseen siitä, mikä on sen velvollisuus luojaansa kohtaan. Hän kehoittaa sitä olemaan puhdas, pyhittynyt ja toimiva kansa. Ja kristillinen avustustyö on yksi keino tämän toteuttamiseksi, sillä Pyhä Henki on yhteistyössä kaikkien kanssa, jotka suorittavat Jumalan palvelusta. "
" Lääkintälähetystyön merkitys. E.G. White. s.22,23 "
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti