Rukous on sielun hengitystä, se on kaikkien siunausten kanava. kun -- katuva sielu uhraa rukousalttarilla, jumala näkee hänen taistelunsa ja huomaa hänen vilpittömyytensä. Hän pitää sormeaan sen valtimolla ja laskee jokaisen sydämmenlyönnin. Yksikään tunne ei voi sielua vavahduttaa, ei yksikään kiintymys kuohuttaa, ei yksikään suru varjostaa, ei yksikään synti tahrata eikä yksikään ajatus tai aikomus koskettaa hänen tietämättään. Hän lunasti tuon sielun suurella hinnalla ja rakastaa sitä muuttumattomalla rakkaudella.
Kun rukoilemme suurta Lääkäriä parantamaan sielumme, saamme kokea Jumalan siunauksen. Rukous yhdistää meidät toisiinmme ja Jumalaan. Rukous tuo Jeesuksen vierellemme ja antaa uutta voimaa ja uutta armoa heikoille, nääntyvälle sielulle.
- Kristus pelastajamme, oli kaikessa kiusattu niin kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä. Hän otti päälleen ihmisluonnon ja oli näöltään ihmisen kaltainen. Hänen tarpeensa olivat ihmisen tarpeet. Hänellä oli ruumiillisia tarpeita, jotka vaativat tyydytyksensä, hän tunsi väsymystä ja tarvitsi lepoa. Isäänsä rukoilemalla hän sai voimaa velvollisisuuksiin jakoetuksiin. Joka päivä hän täytti velvollisuutensa pyrkien pelastamaan sieluja. Ja hän viettiyökausia rukoillen kiusattujen puolesta.
- Yölliset rukoushetket vuorilla ja erämaassa valmistivat Vapahtajaa tulevien päivien koettemuksiin. Hän tunsi tarvitsevansa sielun ja ruumiin virkistystä, jotta pystyisi kohtaamaan saatanan kiusaukset. Ne jotka pyrkivät elämään kuten hän eli, kokevat saman tarpeen.
Hän sanoo: Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Vain kristus voi antaa meille voiman vastata myöntävästi, kun hän sanoo: ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämmeltä. Tämä merkitsee päivittäistä itsekieltäytymistä. Kristus voi antaa meille jalon päättäväisyyden, halun kärsiä ja taistella Herran taistelua itsepäistä vihollista vastaan. Jumalallisen armon avulla heikoinkin voi olla enemmän kuin voittaja.
White MARANATA HERRAMMEW TULEE. s 92
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti