Vilpitön kuuliaisuus Jumalan tahdolle

Jumalan seurakuntaa ei tule arvostella sen jäsenmäärän mukaan tai sen omistamisen laitosten paljouden taikka suuren ja etevän työntekijäin joukon perusteella.  Seurakuntaa arvosteltaessa on ennen kaikkea otettava huomioon sen uskon puhtaus, opin raamatullisuus ja jäsenten vilpitön kuuliaisuus Jumalan tahdolle!.
Jumalan seurakunta ennen kaikkea kirkastaa Kristusta vaelluksellaan sekä työllään lähimmäistensä hyväksi.
- Jumalan kansa muinoin, vedenpaisumuksen tullessa ,oli pienen pieni - vain kahdeksan sielua pelastui. ( 1.Piet.3:20.) Samoin olisi oleva Kristuksen toisessa tulemisessa,kuten  Vapahtaja on sanonut. ( Ks. M att.24:37;Luuk.17:26;18:8.) Ihmisen pahuus Nooan päivinä oli suuri. Nooa varoitti heitä. ( 1.Moos.6:5;2.Piet2:5; Hebr.11:7.)  Pelastuvien lukumäärän ratkaisi yhsin- omaan sanomaa kohtaan osoitettu usko ja kuuliaisuus.  Vapahtaja sanoo edelleen, että " niinkuin kävi Lootin päivinä.... samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy." ( Luuk.17:28,30.)
Sodoman asukkaita varoitettiin, ja Aabraham rukoili heidän puolestaan, mutta kansa ei tehnyt parannusta. Kaupunki asukkainensa hävitettiin yhtäkkiä. ( Jer.Val. 4:6) Ainoastaan mitätön jäännös - kolme sielua- pelastui. Viimeisen varoituksen tultua täydelleen ja lopullisesti julistetuksi maailmalle ja tunnustaville viimeiselle seurakunnalle jää jäljelle hyvin pieni todellisesti pelastuvien joukko, pieni jäännös.
Viimeiset päivät tunnetaan erikoisesti yleisestä jumalattomuudesta, välinpitämättömyydestä ja epäuskosta.  Kristillisyyskin tänä lopun aikana on pinnallista.  (2 Tim. 3:5; Ilm. 3: 14-18.)  Suuret ihmisjoukot kulkevat omilla teillään, pittaamatta Jumalan totuudesta ja iankaikkisesta pelastuksesta.  Mutta Jumalalla on oma kansansa, suhteellisesti kovin pieni, mutta se on valmis kohtaamaan Kristuksen hänen tulemisessaan.  Sillä on totuus, ja se pitää Jeesuksen uskon ja Jumalan käskyt,  (Ilm. 12:17; 14:12.)  Se on pieni lauma.  (Luuk, 12:32; 18:8,  Vrt. Ilm. 14:12.)  Jumala ei suinkaan ole syypää sen pienuuteen.  Sen vähälukuisuus johtuu yksistään suuren joukon tekemästä valinnasta.  Kaikki voisivat pelastua.  (Ks. mm. Jes.45:22; 2 Piet. 3:9; Hes. 18:31,32; Ilm. 22:17.)  Ihmisen itsensä tulee avata sydämensä Jeesukselle, "Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle", lausuu Jeesus.  (ilm. 3:20.)  Monet kutsutaan, mutta vain harvat vastaanottavat kutsun ja valitsevat pelastuksen ja totuuden tien.  (Matt. 22:14.)  Niistäkin ainoastaan ne, jotka pysyvät uskollisina loppuun saakka, pelastuvat.  (Matt. 24:13 ym.)  Maailman, kirkkojen ja mitättömän pieni jäänös, joka kestää koetukset ja pyhittyy totuuden kautta.  He uhraavat kaiken totuuden tähden, eivätkä he myy sitä mistään hinnasta.  (San. 23:23.) 

Kristuksessa on kaikki toivo

Kehoitamme lukiaa etsimään neuvoja E.G. Whitein.kirjoittamasta erinomaisesta oppaasta Kristuksen luo ja hänessä pysymiseen. " Tie Kristuksen luo " nimisestä kirjasta.
Niitä vakavia  taivaan sanomia, joita aikaisemmin tässä kirjassa esitettyjen lisäksi tässä luvussa vielä julkaisemme, lukiessasi muista aina, että Kristus on voimallinen auttamaan  syvemmällekkin synninkuiluun vajonnutta. Älä sen  vuoksi sorru mahdollisiin kiusauksiisi epäillä mahdottomuuttasi tai  Jumalan voimaa auttaa. Ajattele Jumalan valtasuuruutta, ikuista rakkautta, ja ennen kaikkea sitä, mitä hän on tehnyt antamalla - huomaa tämä ! - ainokaisen Poikansa siksi Karitsaksi, joka ottaa pois maailman synnin - siis sinunkin syntisi ! Mitä vakavemmin Jumala puhuu kansalleen, sitä lujemmin ottein tarraudu elävässä sydämmen uskossa ristillä riippuvaan syntisten ystävään ja pelastajaan.
Hän on voimallinen pelastamaan sinut täydellisesti.
Ehkä toisen kerran saamme kirjoittaa enemmän näistä ja muistakin täekeistä kysymyksistä.
Esitämme siis vielä joitakin Todistuksien lausuntoja E. G. White in kirjoitusten merkityksestä ja laadusta sekä Jumalan kansan tilasta niitä lukioitamme varten, jotka haluavat jatkaa syventymistään  Laodikean tilaan ja tarpeisiin. Kun olet ne lukenut, niin pyydämme sinua palaamaan niihin ajatuksiin, joita tämän luvun alussa esitimme. Kristuksessa sinulla, lukijamme,on kaikki toivo.

" Profetian  Henki Ja  Taivaan Sanomia   Jumalan kansalle lopun aikana. "

Ennen kaikkea Jumala on ilmaissut tahtonsa

Aikojen alussa ihminen, luoduksi tultuaan ja eedenin puutarhaan asetettuna, kykeni puhumaan Luojansa ja enkelin kanssa kasvoista kasvoihin. Synnin tunkeuduttua maailmaan otettiin tämä etuoikeus häneltä pois.
 Ihminen alistettiin kuolemanalaisuuteen. Eläminen väittömästi Jumalan läheisyydessä, hänen ihmeellisen kirkkautensa katseleminen ei ollut enää mahdollista.
Mutta vaikka langennut ihminen ei saattanut  enää puhua suoraan Jumalan kanssa,on  rakastavainen taivaallinen Isämme ottamut käyttöön keinoja, joiden välityksellä jumalallista tahtoa voidaan  ilmoittaa ihmisen lapsille. Hän lähettää pyhiä enkeleitään suojelemaan heitä pahan  vaikutuksilta sekä auttamaan heitä elämään hänen tahtonsa mukaisesti. Pyhän Henkensä kautta hän puhuu ihmisen sydämille, tehden tien löytämisen iäiseen elämään mahdolliseksi kaikkein syntisimmillekkin ihmisolennolle.  Ennen kaikkea Jumala on ilmaissut tahtonsa Pyhän Raamatun ja  Poikansa välityksellä.
Myöskin on Jumala puhunut tälle luopiosukukunnallemme valittujen inhimillisten välikappaleitten kautta sekä näkytiloissa että unissa.  Näitä hänen tahtonsa ilmoittajia nimitettiin pyhiksi miehiksi, profeetoiksi. Heidät Jumala erotti erikoiseen työhön, vastaanottamaan taivaallisia totuuksia sekä välittämään niitä ihmiskunnalle.  " Jos keskuudessamme on profeetta, niin minä ilmestyn hänelle näyssä, puhun hänen kanssaan unessa."  ( 4. Moos.12:6.)

Uloslähtö Babylonista sisältää enemmän kuin

Ketkä tulevat julistamaan voimakasta sanomaa: " Lähtekää ulos siitä,te minun kansani."? Eivätkö ne, jotka jo itse ovat Babylonin ulkopuolella ? Tietysti juuri ne, eivätkä ketkään muut. Mutta koska me olemme nyt tekemisessä periaatteitten kanssa, eikä vain joittenkin lauseitten, niin ottakaamme selvää siitä, mikä tuo Babylon on
Babylonilla on  ymmärrettävä suuren luopumuksen huipentumista. Babylonialainen järjestelmän alun voimme johtaa veden-paisumuksen tältä puolelta, Nimrobin päiviltä. ( Ks. 1. Moos.10:1-10,11:4-9.)
Ihmisen tahto,lihan halut pantiin Jumalan tottelemisen sijaan. Tämä on Babylon lapsuudessaan. Tämä periaate,- Jumalan tahdon sijalle pantu tahto- josta Babylon tunnettiin alussa, oli sen tuntomerkkinä keskiajallakin katolilais-paavilaisessa Babylon-järjestelmässä.  Erikoisesti se on nähtävissä kypsyysasteelle kehitetyssä Babylonissa. (Ks. Ilm. 17, 18)  Babylonin ulkopuolella oleminen merkitsee vapautumista tästä periaatteesta, tästä synnistä.
Uloslähtö Babylonista sisältää enemmän kuin eristäytymisen luopiokirkoista ja niiden väärien oppien hylkäämisen.  Ananias ja Safiira lähtivät ulos juutalaisesta luopioseurakunnasta ja liittyivät kristilliseen seurakuntaan, mutta he eivät lähteneet ulos itsestään, sillä itsekkäät vaikuttimet johtivat heidät vilpillisyyteen Jumalan edessä.  He halusivat "tehdä itselleen nimen", haluamalla, että apostolit ajattelisivat heistä hyvää.  He olivat saastuttaneet itsensä Babylonin hengellä.  Heidät tuhottiin. Samoin tullaan suuri Babylonkin tuhoamaan.
Oman minän täytyy alistua Jumalan tahtoon, ennenkuin vapaudumme Babylonista.  Kun meistä on hävinnyt kaikki niskoittelu Jumalan opetuksia ja nuhteita kohtaan, on Babylonin henki meistä paennut.  Tottelemattomuus Herran opetuksia kohtaan, olipa kysymys elämäntavoistamme yleensä taikka pukeutumisestamme, ruoastamme, sabatinvietostamme tai suhteestamme Herran työhön tai mistä muusta velvollisuuden laiminlyömisestä tahansa, todistaa vain sitä, että me emme ole vapaat Babylonin hengestä.

Jumalan kansan valmistaminen Herran tulolle

Enustettu viimeinen kriisien aika.

Tänään, juuri tätä kirjoittaessani, mainistavat päivän lehdet suurin kirjaimin uutta ajankohtaista kirjaa:  "Kriisien ja sodan maailma".  Jokainen aikanamme myöntää meidän saapuneen maailmanaikaan, joka on täynnänsä kaikenlaisia vaikeuksia ja pulmia.  Ihmiskunta on joutunut ahdinkoon, jonka kaltaista ei ennen ole nähty.  Kaikkien huulilla on kysymys:  "Selvidytäänkö tästä enää millään ja milloinkaan?"
Jo kymmeniä vuosia sitten Herran palvelijatar, jonka elämää ja työtä olemme edellisessä osassa selostaneet, lausui ennustuksia, jotka nyt silmiemme nähden toteutuvat maailmassamme.  Saatamme tässä yhteydessä viitata vain murto-osaan niistä.  Luke kaamme seuraavat profeetalliset sanat:
"Suuri kriisi odottaa Jumalan kansaa.  Kriisi on tulossa maailmallekin.  Kaikkien aikojen merkityksellisin kamppailu on juuri edessämme." 
"Olen saanut käskyn sanoa teille, että te ette tiedä, miten pian kriisi saatttaa tulla.  Se hiipi ylitsemme asteettain kuin varas."
Senjälkeen kirjoittaja puhuu siitä, kuinka kaikki touhuavat kiireissään, kukin omalla alallaan ja omalla tahollaan, ja sitten jatkaa:
"Suurin kiihtymys on vallalla; kuitenkin armonajan hetket kiiruhtavat loppuaan kohden, ja jokaisen kohtalo on tulemaisillaan ikuisesti ratkaistuksi... Kristuksen tulemisen merkit täyttyvät nopesesti.  Saatana näkee, että hänellä on vain lyhyt aika toimia.  Siksi hän panee kaikki saatanalliset voimansa työskentelemään saadakseen liikkeelle maailman hävittävät voimat."
"Pian on tuleva ahdinko yli koko maailman.  Jokaisen tulee pyrkiä tuntemaan Jumala.  Meillä ei ole aikaa viivyttelemiseen."
", Niinkuin kävi Nooan päivinä, niin käy myöskin Ihmisen Pojan päivinä.,  Herra on poistamaisillaan varjeluksensa maailmalta.  Pian on esiintyvä kuolemaa, hävitystä, runsaampaa rikollisuutta ja raakuutta sekä väkivaltaisia tekoja...Harjoitetut ihmiskyvyt tulevat käyttämään kaikkea kekseliäisyyttään pannakseen mitä tehokkaimman koneiston toimmimaan tuhon tuottamiseksi ja surmaamiseksi."
"Kansojen keskuudessa on ilmenevä pian suuria vaikeuksia, vaikeuksia, jotka eivät lakkaa, ennenkuin Jeesus tulee.. Ahdistuksen aika, joka pahenemistaan pahenee aina loppuun saakka, on hyvin lähellä tulossa.  Meillä ei ole yhtään aikaa kadotettavana.  Maailma on levoton sodan hengen vuoksi."