Ketkä tulevat julistamaan voimakasta sanomaa: " Lähtekää ulos siitä,te minun kansani."? Eivätkö ne, jotka jo itse ovat Babylonin ulkopuolella ? Tietysti juuri ne, eivätkä ketkään muut. Mutta koska me olemme nyt tekemisessä periaatteitten kanssa, eikä vain joittenkin lauseitten, niin ottakaamme selvää siitä, mikä tuo Babylon on
Babylonilla on ymmärrettävä suuren luopumuksen huipentumista. Babylonialainen järjestelmän alun voimme johtaa veden-paisumuksen tältä puolelta, Nimrobin päiviltä. ( Ks. 1. Moos.10:1-10,11:4-9.)
Ihmisen tahto,lihan halut pantiin Jumalan tottelemisen sijaan. Tämä on Babylon lapsuudessaan. Tämä periaate,- Jumalan tahdon sijalle pantu tahto- josta Babylon tunnettiin alussa, oli sen tuntomerkkinä keskiajallakin katolilais-paavilaisessa Babylon-järjestelmässä. Erikoisesti se on nähtävissä kypsyysasteelle kehitetyssä Babylonissa. (Ks. Ilm. 17, 18) Babylonin ulkopuolella oleminen merkitsee vapautumista tästä periaatteesta, tästä synnistä.
Uloslähtö Babylonista sisältää enemmän kuin eristäytymisen luopiokirkoista ja niiden väärien oppien hylkäämisen. Ananias ja Safiira lähtivät ulos juutalaisesta luopioseurakunnasta ja liittyivät kristilliseen seurakuntaan, mutta he eivät lähteneet ulos itsestään, sillä itsekkäät vaikuttimet johtivat heidät vilpillisyyteen Jumalan edessä. He halusivat "tehdä itselleen nimen", haluamalla, että apostolit ajattelisivat heistä hyvää. He olivat saastuttaneet itsensä Babylonin hengellä. Heidät tuhottiin. Samoin tullaan suuri Babylonkin tuhoamaan.
Oman minän täytyy alistua Jumalan tahtoon, ennenkuin vapaudumme Babylonista. Kun meistä on hävinnyt kaikki niskoittelu Jumalan opetuksia ja nuhteita kohtaan, on Babylonin henki meistä paennut. Tottelemattomuus Herran opetuksia kohtaan, olipa kysymys elämäntavoistamme yleensä taikka pukeutumisestamme, ruoastamme, sabatinvietostamme tai suhteestamme Herran työhön tai mistä muusta velvollisuuden laiminlyömisestä tahansa, todistaa vain sitä, että me emme ole vapaat Babylonin hengestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti