Tosijumalisuuden elpyminen keskuudessamme on suurin ja pakottavin kaikista tarpeistamme, ja sen etsimisen tulee olla tärkeimpänä tehtävänämme .... Tähän tehtävään on meidän ryhdyttävä henkilökohtaisesti .... Kansalle on opetettava, ettei se saa tyytyä pelkkään jumalisuuden muotoon ilman Henkeä ja voimaa ....Meillä on paljon enemmän syytä pelätä vaaroja sisältäpäin kuin ulkoapäin…Jos vähänkin välitämme sielumme pelastuksesta, on meidän pidettävä huoli siitä, että meissä tapahtuu perusteellinen muutos. Meidän tulee etsiä Herraa vilpittömästi ja katuvin mielin. Murtunein sydämin meidän tulee tunnustaa syntimme, jotta ne tulisivat pyyhityiksi pois.” (RH 22. 3. 1887).
”Aika, minkä nyt sallimme mennä hukkaan, olisi käytettävä siihen tehtävään, minkä Jumala on meille jättänyt - valmistautumiseen lähestyvää ahdingon aikaa varten. Rukoukseen tulisi käyttää paljon aikaa, jotta luonteemme puku tulisi pestyksi ja valkaistuksi Karitsan veressä.” (RH Extra, 11. 12. 1888). ”Ne, jotka lykkäävät valmistuksensa Herran päivää varten tuonnemmaksi, eivät voi valmistua ahdistuksen ajalla eikä myöhemminkään. Kaikkien sellaisten tila on toivoton. (ST 751; Ks. myös HK 81).
”Älkäämme jääkö enää kauemmaksi aikaa lumotulle maalle. Lähestymme nopeasti armonajan loppua. Kysyköön jokainen sielu itseltään: Millainen on tilani Jumalan edessä? Emme tiedä, miten pian jo Kristus mainitsee nimemme ja asiamme lopullisesti ratkaistaan. Oi, mikä on oleva ratkaisu. Luetaankohan meidät vanhurskaisiin, vai jätetäänkö meidät jumalattomien joukkoon?” (RH 8. 3. 1923).
”Nyt on valmistautumisen aika. Jumalan sinettiä ei paineta milloinkaan epäpuhtaan miehen tai naisen otsaan. Sitä ei paineta kunnianhimoisten ja maailmaa rakastavien otsiin. Sitä ei paineta milloinkaan sen miehen tai naisen otsaan, jolla on valheellinen kieli ja vilpillinen sydän. Kaikkien [sivu 61]sinetin saavien tulee olla tahrattomia Jumalan edessä - taivaan kokelaita.” (5 T 216; vrt Ilm. 14: 5). ”Kukaan meistä ei saa milloinkaan Jumalan sinettiä niin kauan kuin luonteessamme on yksikin pilkku tai tahra. Meidän huollettavaksemme on jätetty luonteemme puutteitten poistaminen ja sielumme temppelin puhdistaminen kaikesta saastasta. Sitten vuodatetaan meille iltasade, niinkuin aamusade vuodatettiin opetuslapsille helluntaina.” (5 T 214).
Monien on syytä kiinnittää erikoista huomiota seuraavaan lausuntoon: ”Minä näin, että Jumalan kansa odotti jonkin muutoksen tapahtumista - että jokin pakottava voima tarttuisi heihin (ja muuttaisi heidät). Mutta he tulevat pettymään, sillä he ovat väärässä. Heidän on toimittava. Heidän itsensä tulee tarttua työhön ja huutaa hartaasti Jumalan puoleen ja pyytää Häneltä tosi itsetuntemusta.” (1 T 261. ”Kaikki ylpeys, itserakkaus, saituus, ahneus, maailmanrakkaus, viha, epäluulot, kateus ja paha-ajattelu tulee kukistaa ja hylätä ikiajoiksi. Kristus ei saavu näiden paheiden poistamisen vuoksi eikä tehdäkseen ainoatakaan siveellisesti kelvolliseksi Hänen tulolleen. Kaikki tämä valmistus on suoritettava ennen Hänen tulemustaan. Tämä tulee tehdä ajattelumme, tutkistelujemme ja etsimisemme aiheeksi. Meidän tulee kysyä itseltämme: 'Mitä meidän on tehtävä, jotta pelastuisimme? Millaisen tulee käytöksemme olla, jotta voisimme olla Jumalalle otollisia?'” (1 T 705; ks. 2 Piet. 3: 11; Tiit. 2: 11-14).
”Kansamme valmistamiseksi on suoritettava työ, niin että se voi kestää ahdistuksen ajalla. Kaikkien tulee suorittaa siitä osansa. Heidän tulee pukeutua Kristuksen vanhurskauteen ja olla niin lujitettuja totuudessa, etteivät erehdy omaksumaan saatanan petoksia oikeina Jumalan voiman ilmoituksina.” (Review, Extra, 24. 12. 1889).
”Olemme aivan ahdistuksen ajan kynnyksellä. Vaikeuksia ja pulmia, joista olemme tuskin uneksineetkaan, on edessämme .... Tänä aikana - tänä musertavan pahuuden aikana - tulee kaiken elämän lähteestä kumpuavan uuden elämän täyttää ne, joiden sydämissä vallitsee Jumalan rakkaus.” (9 T 43-44).
”Kaikki, jotka pyhittävät sielunsa, ruumiinsa ja henkensä Jumalalle, saavat alati uuden fyysillisen ja henkisen voiman täyteyden. Taivaan ehtymättömät varastot ovat heidän käytettävissään.” (DA 827). [sivu 62]
”Kun sielun tavaksi on tullut seurustella Jumalan kanssa, on pahan valta murrettu, sillä saatana ei voi pysytellä sellaisen sielun läheisyydessä, joka elää lähellä Jumalaa.” (RH 3. 12. 1889).
”Kun olemme puetut Kristuksen vanhurskaudella, ei synti meitä viehätä, sillä Kristus asuu meissä sisällisesti. Saatamme tehdä erehdyksiä, mutta me vihaamme syntiä, joka aiheutti Jumalan Pojan kärsimykset.” (RH 18. 3. 1890).
”Ne, jotka saavuttavat mitan joka kohdassa, jotka kestävät jokaisen koetuksen ja voittavat, oli hinta mikä tahansa, ne ovat ottaneet vaarin uskollisen Todistajan neuvosta (Ilm. 3: 14-21) ja saavat iltasateen, tullen siten kelvollisiksi kirkastumiselle.” (1 T 187-188).
”Niillä, jotka lopulta voittavat, on vaikeita ahdistuksen aikoja ja koetuksen hetkiä uskonelämässään, mutta heidän ei tule heittää pois uskallustaan, sillä se kuuluu osana heidän kasvatukseensa Kristuksen koulussa, ollen välttämätön, jotta kaikki kuona voisi tulla puhdistetuksi pois.” (RH 8. 4. 1890).
”Kukaan ei voi luottaa siihen, että omistaa pelkästään kirjaimen uskonnon, jumalisuuden muodon. Kristillinen elämä ei ole vanhan muovailemista tai parantelemista, vaan luonnon muuttumista. On kuoltava minälle ja synnille ja saatava sijaan kokonaan uusi elämä. Tämä muutos voi tapahtua ainoastaan Pyhän Hengen voimakkaan työn kautta.” (DA 172).
”Kukaan ei näytä avuttomammalta ja kuitenkin voittamattomammalta kuin se sielu, joka arvottomuutensa tuntien turvautuu täydellisesti Jeesuksen ansioihin. Mieluummin Jumala lähettäisi sellaisen avuksi jokaisen taivaan enkelin kuin antaisi hänen tulla voitetuksi.” (7 T 17).
”Puettuna Kristuksen vanhurskauden varustukseen seurakunta käy viimeiseen taisteluunsa.” (PK 725).
”Kruunaamisensa päivänä Kristus ei tunnusta omakseen ketään, jossa on ryppy tai tahra tai jotain senkaltaista. Mutta uskollisille Hän on antava katoamattomat kunnian kruunut. Ne, jotka eivät halunneet Häntä Kuninkaakseen, saavat nähdä Hänet lunastettujen joukon ympäröimänä, joista kullakin on tunnusmerkkinä: Herra, meidän vanhurskautemme.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti