Herra tulee pian

Valmistautumisen tärkeys ?
- Ajallisen elämämme päätarkoitus on valmistautuminen ikuisuutta varten, mitä me syömme, mitä me juomme ja millä me itsemme vaatetamme. Olemmeko luodut ja lunastetut elääksemme niin kuin Jumala  elää, aina ja iankaikkisesti.  Ja tämä aika ratkaisee kaiken, eli me ratkaisemme tässä ajassa tulevaisuutemme.
Valmistukset on saatava päätökseen nyt, muutoin ne eivät tule tehdyksi koskaan.
-Valmistautuminen  tulee vielä ajankohtaisemmaksi, kun tiedämme, että se on saatettava päätökseen jo ennen  Herran ilmestymistä pilvissä. Silloin lähdetään matkalle.  Ja matkavalmistuksia ei tehdä lähdettäessä, vaan ennen lähtöä.  Tämä tulee ilmi myös kymmenen neitsyen vertauksessa, jossa kuvataan juuri ennen  Herran tuloa olevaa aikaa  (  Matt.25:1-13). Kaikki olivat kyllä valmistautuneet, mutta viiden kohdalla valmistus oli jäänyt keskeneräiseksi.
He huomasivat kyllä erehdyksensä, mutta liian myöhään. Ylkä tuli, ja vain ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssa häihin ja ovi suljettiin ( 25).   Muilta puutui öljy eli Pyhä Henki  sisimmässä, Kristus- elämä.  Tämä öljy on ratkaisevaa, kun sitä on lampussamme ja astiassamme, olemme aina valmiit. Mutta Raamattu osoittaa, että tämän öljyn saanti loppuu ennen Kristuksen tulemusta. Pyhä Henki vetäytyy pois, armon aika päättyy, vitsaukset vuodatetaan (Ilm.15:16).
Monet lähtevät etsimään Herran sanaa, mutta eivät löydä ( Aam.8:11-13).
Kirjoja tiettysti on, mutta Henki,joka tekee eläväksi, on poissa, sentähden olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule,  Ihmisen poika tulee ( Matt.24:44).
-  Ystävä, Jumalan iankaikkinen aivoitus Kristuksessa on pian käyvä täytäntöön. Elämme tapahtumissa, joista Jumala on ikiajoista saakka puhunut pyhien profeettansa suun kautta ( Apt.3:21).
 Ihana perintäosa on tarkoitettu sinullekkin. Käännä katseesi taivaisiin. Usko Jumalan lupaamaan, kirkaampaan tulevaisuuteen.  Anna sydämmesi jakamaton rakkaus Hänelle, joka on kuollut puolestasi, että voisit sanoa:   Tule, Herra Jeesus.

Monet eivät tänään " näe " Kristusta

Monet eivät tänään " näe " Kristusta ?
Monet Jordanille kokoontuneista olivat olleet paikalla kun Jeesus kastettiin, mutta vain harvat olivat nähneet silloin annetun merkin.  Kastajan toiminnan aikaisempina kuukausia monet olivat kieltäytyneet tekemästä parannusta. Siksi he eivät nähneet merkkiä, jolla taivas todisti  Jeesuksesta tämän kasteessa. Silmät,jotka eivät koskaan olleet kääntyneet uskossa Jumalaan, eivät nähneet hänen kirkkautensa ilmestymistä; korvat, jotka eivät koskaan olleet kuunnelleet hänen ääntään, eivät kuulleet todistuksen sanoja.  Näin on nytkin. Kristus ja palvelevat enkelit ovat usein läsnä ihmisten kokouksissa, mutta monet eivät tiedä sitä.  He eivät havaitse mitään epätavallista.  Mutta joillekkin Vapahtajan läsnäolo paljastuu.  He saavat lohdutusta, rohkaisua ja siunauksia.
- Jeesuksen kasteessa Johanneksen ajatukset oli suunnattu Jesajan sanoihin: " Kun karitsa,joka teuraaksi viedään " (  Jes.53:7).  Seuraavina  viikkoina Johannes tutki entistä innokkaammin ennustuksia ja uhripalvelusta. Hän näki, että Kristuksen tulolla oli syvällisempi merkitys kuin papit ja kansa olivat luulleet.
(  Saakoon Jumalan kirkkaus valaista myös sinulle ja minulle Jumalan sanaa ,hengelliseen ymmärrykseen! )
"  Lainaus kirjasta Rakkaudella Isältä. Ellen G. White.  S.89-90 "

Kuuliaisuus Jumalan käskyille

"  Yksi sinulta puuttuu "    " Kun Jeesus lähti jatkamaan matkaansa, muuan mies tuli juoksujalkaa, polvistui hänen eteensä ja kysyi:  Hyvä opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta perisin iankaikkisen elämän? "
-  Tällä nuorella hallitusmiehellä oli suuri omaisuus ja vastuullinen asema. Hän näki  Kristuksen rakkauden lapsiaan kohtaan, ja hänen sydämmessään syttyi rakkaus Vapahtajaan.  Syvästi liikuttuneena hän juoksi Kristuksen perään, polvistui tähän jalkojen juureen ja esitti vakavasti ja vilpittömästi tuon kysymyksen, joka oli niin tärkeä hänen sielulleen ja jokaiselle ihmiselle.
"  Miksi sanot minua hyväksi? " Kristus sanoi.  Ainoastaan Jumala on hyvä, ei kukaan muu."
Jeesus halusi kuulla mieheltä, mitä tämä tarkoitti sanoessaan häntä hyväksi.
Ymmärsikö mies, että se, jolle hän puhui,oli Jumalan poika? Mikä oli hänen sydämmensä todellinen ajatus?
-Tällä hallitusmiehellä oli korkea käsitys omasta vanhurkaudestaan, mutta silti hän kaipasi jotakin, mitä hänellä ei ollut.  Voisiko Jeesus siunata hänet ja tyydyttää hänen sielunsa kaipaukset ?
 vastaus oli hänelle, että kuuliaisuus Jumalan käskyille oli välttämätöntä, jos hän halusi saada ikuisen elämän. Hallitusmiehen vastaus oli varma: "  Kaikkia niitä olen noudattanut, mitä vielä puuttuu ? "
- Kristus katsoi nuorta miestä kasvoihin ikään kuin lukien hänen ajatuksensa ja luonteensa.  Hän rakasti miestä ja halusi antaa hänelle rauhan ja ilon.  "  Yksi sinulta puuttuu.  Mene ja myy kaikki,mitä sinulla on, ja anna rahat köyhille,niin sinulla on aarre taivaassa. Tule sitten ja seuraa minua."  Jeesus näki , että tämä hallitusmies olisi juuri sopiva henkilö auttamaan häntä pelastustyössä. Jos hän alistuisi Kristuksen  johdattavaksi, hän voisi saada aikaan paljon hyvää. Kristus näki hänen luonteensa ja rakasti häntä.
(  Tahdotko sinä  olla Jeesuksen työ toveri lähetys työssä ?)  Minä tahdon!

Avoimin korvin

Joh. 10:4  Ne tuntevat hänen äänensä ?  
-  Hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä Jumala usein puhuu ihmisille, ja juuri sitä ääntä moni pelkää. Jumalan ääni voi kuulua myrskyssä, tulessa ja maanjäristyksessä, mutta useinmiten hän puhuu hiljaisessa tuulenhyminässä. Jumalan lapsikin saattaa vavista hänen äänensä kuullessaan ja Elian tavoin mieluummin peittää korvansa. Mutta sen sijaan että peljäten  vetäytyisimme loitommalle, meidän tulisi nuoren  Samulin tavoin rukoilla  vilpittömästä sydämmestä:
Puhu, Herra, palveliasi kuulee.
- Jumala puhuu usein, vaikkemme sitä kuule. Olemme sokeiden kaltaisia, jotka vanhan legendan mukaan olivat kaukaa matkanneet saadakseen eräässä temppelissä kuulla Jumalan puhuvan.
He istuivat temppelin portaille ja odottivat. Kun eräs mies tuli heidän luokseen ja kysyi heiltä, miksi he istuivat siinä, he vastasivat: "  Me odamme,mutta Jumala ei ole sanonut sanaakaan."
Legenda jatkuu:  " He eivät huomanneet,että temppelin vaskiportit olivat suljetut, eivätkä tienneet,että heidän Jumalansa ääni niiden sisäpuolelta täytti koko temppelin."
- Me emme ole riippuvaisia temppeleistä emmekä kirkoista. Mitkään vaskiportit tai kivimuurit eivät voi estää meidän Jumalamme ääntä kuulumasta.  Mutta me itse voimme sulkea korvamme ja sydömmemme oven.
-Erotatko sinä Jumalan äänen kaikkien ympärilläsi ja sisälläsi kohisevien äänten joukosta ? Oletko halukas sanomaan " olen vaiti " jokaiselle muulle äänelle, kuin Jumalan ääni kutsuu ?
(  Matt.16:23)  , ( Luuk.4:1-13.)

Todellinen ystävä

Jeesuksella oli maallisiakin ystäviä. Niitä olivat Betanian sisarrukset ja kaksitoista opetuslasta, joista varsinkin Johannes, Jaakob ja Pietari olivat hänelle läheisiä.
Vaikka Jeesus rakasti kaikkia opetuslapsiaan, olivat nämä kolme hänen lähempiä ystäviään, jotka syvemmin kuin muut saivat osallistua hänen elämäänsä ja palvelukseensa. He kokivat hänen kanssaan sekä kirkastusvuoren valon ja kirkkauden  että Getsemanen yön ja pimeyden.  Jeesus tarvitsi ystäviään.  Kansaan hän ei voinut luottaa. Häntä seuraava väkijoukko huutaa tänään riemuiten Hoosianna, mutta jo huomenna sitä raivokkaammin: Ristiinnaulitse,ristiinnaulitse!
Mutta Jeesus ei sallinut opetuslastensa koskaan estää häntä suorittamasta tehtäväänsä.   Kun Pietari koetti ehkäistä häntä lähtemästä raskaiden kärsimysten tielle, Jeesus lausui nuo ankarat sanat: " Mene pois minun edestäni, saatana; sinä olet minulle pahennuksesksi, sillä sinä et ajattele sitä, mikä on  Jumalan, vaan sitä mikä on ihmisen."   Jeesus näki Pietarin sillä hetkellä tietämättään olevan saatanan asialla.
Vielä nykyäänkin sielunvihollinen koettaa käyttää sinunkin parasta ystävääsi estämään sinua kulkemasta sitä tietä, jolle Jumala on sinut kutsunut. Täynnä rakkautta ja huolenpitoa ystäväsi sanoo: " Ei ikinä voi olla Jumalan tarkoitus että sinun pitäisi kulkea noin vaikeaa tietä. Sitä Jumala ei vaadi sinulta. Voithan palvella vaimoasi ! Ja sinä kuuntelet. Kysyt neuvoa lihalta ja vereltä,ja hylkäät Jumalan kutsun. Tuhansia kertoja sielunvihollinen on siten onnistunut tehdä tyhjäksi suunnitelma,jonka Jumala on laatinut jonkun ihmisen elämän kohdalle.
Jumala auttakoon sinua ja minua, ettemme kuuntilisi rakkainpiamme kehoituksia ja neuvoja, milloin nämä ovat vastoin  Jumalalta saamaamme nimenomaisia kutsua.
Todellinen ystävä on Jumalan lahja.
Raamattu tunnustaa vain yhdenlaisen ystävyyssuhteen, josta runollisesti voisimme sanoa että " Sydän liittyi sydämmeen ". ( 1.Sam.18: Lstä että Joonatan kiintyi kaikesta sielustaan Daavidiin, ja Joonatan rakasti häntä niinkuin omaa sieluansa."

Kallisarvoinen seurakunta

Seurakunta on Jumalan silmissä kallisarvoinen.  Se on hänen toimintansa näyttämö, jolla elävä armo  havainnollistetaan maailmalle uskovien  yhteisön kautta.
Ellen White mainitsee myös, että Kristus kantaa seurakuntaa sydämmellään, että seurakunta on lipas, joka sisältää Jumalan jalokiviä. Seurakunta on Kristuksen edustaja maan päällä,että seurakunta on Jumalalle rakkainta maailmassa.
Mikä etuoikeus onkaan saada kuulua Jumalan maanpäälliseen perheeseen ! Älkäämme koskaan suhtautuko  seurakunnan jäsennyyteen kevyesti ikään kuin  seurakunta olisi kerko, johon päätämme halutessamme liittyä tai jonka päätämme halutessamme jättää.
Jeesus, meidän suuri  ylipappimme taivaallisessa pyhäkössä, on seurakunnan Herra. Kun hän toimittaa palvelusta taivaallisessa pyhäkössä hyväksemme,  antautukaamme hetki hetkeltä hänen muuttavan armonsa varaan kirkastaen häntä omassa ruumiin temppelissämme ja rakentaen seurakuntaa,  " joka on Kristuksen ruumis". (  Ef.1:23).

Horjumaton usko

" Jaak.1:6.   Rukous ja usko liittyvät toisiinsa,ja niitä on tutkittava yhdessä.
Uskon  rukouksessa on Jumalallista tiedettä. Siinä on tiedettä, jota jokainen elämäntyölleen menestyvä toivovan täytyy ymmärtää. Kristus sanoo:  Kaikki,mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva. (  Mark.11:24).   Hän selittää,että meidän pyyntömme tulee olla sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa.  Meidän tulee anoa niitä asioita, jotka hän on luvannut, ja mitä hyvänsä saamme, se on käytettävä hänen tahtonsa tekemiseen.   Kun ehdot täytetään, on lupaus epäilemätön.
Me voimme anoa syntejämme anteeksi, Pyhää Hengeä, Kristuksen kaltaista luonnetta, viisautta ja voimaa hänen  työhönsä tekemiseen, jokaista hänen lupaamansa lahjaa.  Sitten meidän on uskottava saavamme ja kiitettävä Jumalaa siitä, että olemme saaneet.  Meidän ei tarvitse odottaa ulkonaista vakuutusta siunauksesta.  Lahja on lupauksessa, ja me voimme mennä työhömme vakuuttuneina siitä, että Jumala kykenee täyttämään sen,  mitä on luvannut, ja että lahja, jonka omistamme, ilmenee silloin, kun sitä eniten tarvitsemme.
- Tällainen  Jumalan sanasta eläminen merkitsee koko elämän antamista hänelle.  Se on jatkuvaa tietoisuutta avun tarpeesta ja riippuvuudesta sekä sydämmen kurottautumista Jumalaa kohti.
Rukous on välttämättömyys, sillä se on sielun elämää.
- Ei riitä , että vain hetken viivähdämme Kristuksen edessä.
Meidän on tarpeellista jatkuvasti pysytellä hänen seurassaan, henkilökohtaisessa yhteydessä häneen. "

Lainaus kirjasta  Maranata Herramme tulee. s.94.   White.