Kaikki ihmissuhteet vaativat itsehillintää, kärsivällisyyttä ja myötätuntoa. Me eroamme toisistamme niin paljon luonteen, tapojen ja kasvatuksen suhteen, että se vaikuttaa näkemyksiimme asioista. Me arvostelemme eri tavalla. Näkemyksemme totuudesta ja käsityksemme elintavoista eivät ole joka suhteessa yhtäläiset. Ei ole kahta ihmistä, joiden kokemukset olisivat yksityiskohtiaan myöten samanlaiset. Yhden koettelemukset eivät ole toisen koettelemuksia. Tehtävät, joita joku pitää helppoina, ovat jonkun toisen mielestä erittäin vaikeita ja monimutkaisia.
Ihmisluonto on niin heikko, niin tietämätön, niin taipuvainen väärinkäsityksiin, että jokaisen tulisi olla erittäin varovainen arvostellessaan muita. Me emme juurikaan tiedä, miten tekomme vaikuttavat muiden kokemukseen. Mitä me teemme tai sanomme, saattaa meistä itsestämme tuntua merkityksettömältä, mutta jos silmämme avautuisivat, näkisimme, että sillä on voimakas hyvä tai huono vaikutus.
maanantai 27. kesäkuuta 2016
perjantai 17. kesäkuuta 2016
Seistä suorana
Muistan Jumalan rakkauden (Jumalan laki). Hänen laki on hänen rakkautensa. Voimme ymmärtää, kuinka paljon hän rakastaa meitä, kun totella ja pitää hänen lakia.
Kun Mooses kulki vuoren rinteitä Sinai, hän ei vain kuljettaa taakka; hän ei vain tuottaa enemmän jumalallinen vaatimuksia. Ei, hän oli hehkuvan ilmestys. Hän oli tullut lähelle mahtava majesteetti Jumalan. Ne kymmenen käskyä kertoivat tämä mahtava Jumalan luonnetta. Ne esitettiin iankaikkisia totuuksia. He olivat periaatteet, jotka olivat suurempia kuin elämä.
Uskon, että se salaisuus Mooseksen vahvuus. . Siksi hän voisi nousta yli kuriton väkijoukko. Sitähän antoi hänelle selkäranka - kun kaikki muu oli valittaminen ja valittavat. Mooses oli löytänyt jotain seisomaan, jotain jalo, jotain loistava. Hän on löytänyt moraalisia periaatteita, joka tuli suoraan Jumalalta.
Ikuinen Jumalan laki antaa meille jotain enemmän. Se vie meidät suurempaan paikkaan. Se osoittaa meille paras tapa elää. Kymmenen käskyä antaa meille paikka seistä. Ne antavat meille jotain pyrkiä. Ne antavat meille jotain mitata elämäämme vastaan. Se on kiinteää paikka, paikka seisomaan.
Jumalan laki on jotain hyvää ja jaloa. Jumalan laki on täydellinen ja varma - vaikka minun impulsseja johtaa minua vastakkaiseen suuntaan. Jumalan laki on oikea ja puhdas --- vaikka en tunne kuin tottele.Mooses seisoi pitkä, koska hän seisoi jotain ikuinen.Mooses seisoi pitkä, kun hän tunsi hukkua hänen velvollisuutensa tuomarina.Mooses seisoi pitkä, kun hänen oikea käsi, Aaron, antoi periksi kateutta.Mooses seisoi pitkä, edellä pikkumaisuus, edellä koston, ennen hänen omaa etua.Mooses on yhä pystyssä. Hän vielä puhuessaan meille tänään. Hänen elämänsä silti osoittaa autuus on Jumalan ikuisen periaatteita. Rakasta Jumalaa. Rakasta lähimmäistäsi. Se on pohjimmiltaan Jumalan iankaikkisen lakia. Se on paikka, jossa voimme seistä tänään. Se mitä Mooses havaittiin, kun hän kiipesi huipulle vuori Sinai. Se mitä pääsi läpi ukkosen ja salaman sekä savun ja tulipalon.
Oletko löytänyt että hyvä paikka seistä? Pystytkö nousta yli työntää ja vedä joukosta? Pystytkö nousta yli työntää ja vedä oman impulsseja?
Me tarvitsemme Jumalan lakia, periaate Jumalan perustuksena moraalisen elämää. Tarvitsemme jotakin seisomaan. Etkö haluaisi juuri nyt seisomaan tähän: Rakasta Jumalaa kaikesta sydämestäsi ja lähimmäistäsi niin kuin itsestämme?
Jumala lupaa kirjoittaa Hänen lakia kaikkien sydämet jotka panevat usko Hänen Poikansa Jeesus ja Hänen meidän syntiemme. Jumala lupaa, että hän antaa meille mahdollisuuden pysyä tiukkana, kun otamme kantaa Jeesuksen kanssa.
Mooses tehnyt rohkean seistä keskellä erämaata. Oletetaan seistä hänen kanssaan. Oletetaan kiivetä tuolle vuorelle. Oletetaan esittää Sana Herra Sebaot.
sunnuntai 12. kesäkuuta 2016
Rakkauden kuolemattomat käskyt
Jos jokin Raamatun luku voitaisiin asettaa toisen edelle, yhtenä vaikuttavimmista olisi epäilemättä pidettävä ensimmäisen Korinttilaiskirjeen kolmattatoista lukua. Se kuvailee hyveistä ensimmäistä ja kaikkein suurinta - rakkautta.
" Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi,ei kersku,ei pöykeile,ei käyttäydy sopimattomasti,ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii " ( 1. Kor.13:4-7).
Rakkauden voima on ihmeellinen. Joku on sanonut, että heikkojen kristittyjen tulisi lukea tämä
" rakkauden korkeaveisu" päivittäin. Rakkaudessa on jotakin käsittämättömän taivaallista. Sehän on Jumalallinen ominaisuus ( 1.Joh.4:8). Ihmisessä se on Jumalan Pyhän Hengen aikaansaama hedelmä
( Gam.5:23) Päinvastoin. Uudessa testamentissa esitetään usein, että rakkaus saa aikaan kuuliaisuutta Jumalan käskyille.
" Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni." - " Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua" ( Joh.14:15,21). " Siitä me tiedämme rakastavamme hänen käskyjään. Sitähän Jumalan rakastaminen on , että pidämme hänen käskynsä, eivät ne ole raskaita noudattaa " (2.Joh.5:2,3 ). " Uutta käskyä en sinulle kirjoita, vaan sen, joka meillä on ollut alusta asti: rakastakaamme toisiamme. rakkautta on se, että me elämme hänen käskyjensä mukaan "
( 2.Joh.5,6). " Siitä me tiedämme tuntavamme hänet, että pidämme hän käskynsä. Joka sanoo tuntevansa hänet mutta ei pidä hänen käskyjään,on valhehtelia, eikä totuus ole hänessä. Mutta joka noudattaa hänen sanaansa, hänessä Jumalan rakkaus on todella saavuttanut päämääränsä."
( 1.Joh.2:3-5). "Kehotuksemme päämääränä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämmestä, hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta " ( 1.Tim.1:5).
Joka rakastaa lähimmäisiään niin kuin itseään, kunnioittaa vanhempiaan, toisten ihmisten henkeä, avioliiton pyhyyttä, muille kuuluvaa omaisuutta ja mainetta,eikä hän edes himoitse lähimmäiselle kuuluvaa. Tämä merkitsee kuuliaisuutta toisen laintaulun kuudelle käskylle. Todellakaan "rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. näin rakkaus toteuttaa koko lain. ( Room.13:10.)
Rakkaus ei kumoa käskyjä vaan täyttää ne, opetti Paavali. Rakkaus ei poista kymmentä käskyä, vaan se vahvistaa niitä,opetti itse Jeesus ( Matt.22:37-40).
" Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi,ei kersku,ei pöykeile,ei käyttäydy sopimattomasti,ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii " ( 1. Kor.13:4-7).
Rakkauden voima on ihmeellinen. Joku on sanonut, että heikkojen kristittyjen tulisi lukea tämä
" rakkauden korkeaveisu" päivittäin. Rakkaudessa on jotakin käsittämättömän taivaallista. Sehän on Jumalallinen ominaisuus ( 1.Joh.4:8). Ihmisessä se on Jumalan Pyhän Hengen aikaansaama hedelmä
( Gam.5:23) Päinvastoin. Uudessa testamentissa esitetään usein, että rakkaus saa aikaan kuuliaisuutta Jumalan käskyille.
" Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni." - " Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua" ( Joh.14:15,21). " Siitä me tiedämme rakastavamme hänen käskyjään. Sitähän Jumalan rakastaminen on , että pidämme hänen käskynsä, eivät ne ole raskaita noudattaa " (2.Joh.5:2,3 ). " Uutta käskyä en sinulle kirjoita, vaan sen, joka meillä on ollut alusta asti: rakastakaamme toisiamme. rakkautta on se, että me elämme hänen käskyjensä mukaan "
( 2.Joh.5,6). " Siitä me tiedämme tuntavamme hänet, että pidämme hän käskynsä. Joka sanoo tuntevansa hänet mutta ei pidä hänen käskyjään,on valhehtelia, eikä totuus ole hänessä. Mutta joka noudattaa hänen sanaansa, hänessä Jumalan rakkaus on todella saavuttanut päämääränsä."
( 1.Joh.2:3-5). "Kehotuksemme päämääränä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämmestä, hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta " ( 1.Tim.1:5).
Joka rakastaa lähimmäisiään niin kuin itseään, kunnioittaa vanhempiaan, toisten ihmisten henkeä, avioliiton pyhyyttä, muille kuuluvaa omaisuutta ja mainetta,eikä hän edes himoitse lähimmäiselle kuuluvaa. Tämä merkitsee kuuliaisuutta toisen laintaulun kuudelle käskylle. Todellakaan "rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. näin rakkaus toteuttaa koko lain. ( Room.13:10.)
Rakkaus ei kumoa käskyjä vaan täyttää ne, opetti Paavali. Rakkaus ei poista kymmentä käskyä, vaan se vahvistaa niitä,opetti itse Jeesus ( Matt.22:37-40).
torstai 9. kesäkuuta 2016
Niittämisen Laki
Kristus viittasi opetuksissaan usein tähän suureen lakiin. Hän opetti, että ihmisen sydämen ja elämän pellossa on kaksi suurta kylvöstä, jotka kumpikin tuottavat oman satonsa. Totuus ja vanhurskaus ovat hyvää siementä ja tuottavat ilon ja rauhan runsaan sadon; synti erhetys tuottavat pahoina kylvöinä tuskaa ja kuolemaa.
Kun katselemme nykymaailmaa sotineen, kärsimyksineen ja rikoksineen, tai kun näemme virheitä tai syntiä seurakunnassa, taikkapa vain jonkun yksilön siveellisen mainitun miehen tavoin: "Herra, etkö kylvänyt peltoosi hyvää siementä? Mistä siihen on tullut valhevehnää?" Matt. 13:27. Kristus vastasi tähän: "Sen on vihamies tehnyt." Jea. 28. Tämä vastaus selittää synnin, kärsimyksen ja tuskan olemaassaolon. Se ilmoittaa kaiken koko ihmiskunnan historiassa esiintyneen pahan synnyn ja syyn.
Niittämisen laki säätää, että koottu sato on aina samanlaista kuin kylvetty siemen. Jo aivan luomisen alussa määrättiin, että kaikki elollinen, " jossa siemen on ", kantaisi hedelmän "lajinsa jälkeen". 1 Moos. 1:12. Mitä sitten ihmiskunta kylväneekin, määrää kylvö niittämisen, joka on kohtalo. "Nostakaa silmänne", sanoi Kristus, "ja katselkaa vainioita, kuinka ne ovat valkoiset leikattaviksi". Joh. 4:35.
Kylvöä ja Satoa (s. 15,16)
keskiviikko 8. kesäkuuta 2016
Hän huolehtii meistä joka hetki
"Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät tehnyt, ja hänen me olemme, hänen kansansa ja hänen laitumensa lampaat." Ps. 100:3
Tiede ei voi selittää luomistyötä. Minä tiede voi ratkaista elämän salaisuuden?
Elämä on Jumalan lahja.
Luonnon elämää varjelee joka hetki jumalallinen voima. Sitä ei kuitenkaan ylläpidetä jonkin suoranaisen ihmeen avulla vaan niillä siunauksilla, jotka on saatettu ulottuvillemme.
Vapahtajan suorittamissa ihmetöissä ilmeni se voima, joka jatkuvasti työskentelee ihmisten hyväksi ylläpitäen ja parantaen heitä. Luonnon tarjoamien voimien välityksellä Jumala työskentelee joka päivä, joka tunti ja joka hetki pitääkseen meitä hengissä, vahingoittuu, alkaa heti parantamistyö, luonto ryhtyy toimintaan terveyden palauttamiseksi. Mutta se voima, joka vaikuttaa näissä luonnon varokeinoissa, on Jumalan voima. Kaikki elämää antava voima tulee häneltä. Jos joku toipuu sairaudestaan, on Jumala se, joka hänet parantaa. Sairaus, kärsimys ja kuolema ovat vihollisen aiheuttamia. Saatana on hävittäjä, mutta Jumala on parantaja.
Olemme oppineet suuren läksyn, kun ymmärrämme suhteemme Jumalaan ja hänen suhteensa meihin.
Meillä on oma yksilöllisyytemme ja henkilöllisyytemme. Kukaan ei voi kätkeä henkilöllisyyttään kenenkään toisen henkilöllisyyteen. Kaikkien tulee toimia omasta puolestaan, oman omantuntonsa sanelujen mukaan. Mitä tulee vastuuseemme ja vaikutukseemme, häneltä. Tätä emme saa ihmiskunnalta vaan yksin Jumalalta. Olemme hänen sekä luomisen että lunastuksen perusteella. Ruumiimmekaan ei ole meidän voidaksemme kohdella sitä miten haluamme ja vahingoittaa sitä turmelevilla tavoilla, niin ettei se pysty antamaan Jumalalle täyttä palvelusta. Elämämme ja kaikki kykymme kuuluvat hänelle. Hän huolehtii meistä joka hetki. Hän pitää elimistämme toiminnassa. Jos joutuisimme hetkenkin yksin huolehtimaan sen toiminnasta, kuolisimme. Olemme ehdottoman riippuvaisia Jumalasta.
Päivästä Päivään (s.182)
Ellen G. White
Tiede ei voi selittää luomistyötä. Minä tiede voi ratkaista elämän salaisuuden?Elämä on Jumalan lahja.
Luonnon elämää varjelee joka hetki jumalallinen voima. Sitä ei kuitenkaan ylläpidetä jonkin suoranaisen ihmeen avulla vaan niillä siunauksilla, jotka on saatettu ulottuvillemme.
Vapahtajan suorittamissa ihmetöissä ilmeni se voima, joka jatkuvasti työskentelee ihmisten hyväksi ylläpitäen ja parantaen heitä. Luonnon tarjoamien voimien välityksellä Jumala työskentelee joka päivä, joka tunti ja joka hetki pitääkseen meitä hengissä, vahingoittuu, alkaa heti parantamistyö, luonto ryhtyy toimintaan terveyden palauttamiseksi. Mutta se voima, joka vaikuttaa näissä luonnon varokeinoissa, on Jumalan voima. Kaikki elämää antava voima tulee häneltä. Jos joku toipuu sairaudestaan, on Jumala se, joka hänet parantaa. Sairaus, kärsimys ja kuolema ovat vihollisen aiheuttamia. Saatana on hävittäjä, mutta Jumala on parantaja.
Olemme oppineet suuren läksyn, kun ymmärrämme suhteemme Jumalaan ja hänen suhteensa meihin.
Meillä on oma yksilöllisyytemme ja henkilöllisyytemme. Kukaan ei voi kätkeä henkilöllisyyttään kenenkään toisen henkilöllisyyteen. Kaikkien tulee toimia omasta puolestaan, oman omantuntonsa sanelujen mukaan. Mitä tulee vastuuseemme ja vaikutukseemme, häneltä. Tätä emme saa ihmiskunnalta vaan yksin Jumalalta. Olemme hänen sekä luomisen että lunastuksen perusteella. Ruumiimmekaan ei ole meidän voidaksemme kohdella sitä miten haluamme ja vahingoittaa sitä turmelevilla tavoilla, niin ettei se pysty antamaan Jumalalle täyttä palvelusta. Elämämme ja kaikki kykymme kuuluvat hänelle. Hän huolehtii meistä joka hetki. Hän pitää elimistämme toiminnassa. Jos joutuisimme hetkenkin yksin huolehtimaan sen toiminnasta, kuolisimme. Olemme ehdottoman riippuvaisia Jumalasta.
Päivästä Päivään (s.182)
Ellen G. White
sunnuntai 5. kesäkuuta 2016
" Karitsoita hänkantaa sylissään "
Kun Jeesus suorittaa laupeudentyötään kaupungin kaduilla, väkijoukon läpi työntyy äitejä, jotka kantavat sylissään sairaita ja kuolevia pienokaiosia. He yrittävät päästä Jeesuksen lähelle herätääkseen hänen huomionsa.
Katso näitä äitejä, jotka ovat kalpeita, uupuneita, miltei epätoivoisia, mutta kuitenkin päättäväisiä ja peräänantamattomia. Kärsimyksensä taakkaa kantaen he etsivät Vapahtajaa. Kun tungeksiva ihmisjoukko työntää heitä kauvenmaksi, Kristus lähestyy heitä askel askeleelta, kunnes hän on aivan heidän lähellään. Toivo syttyy heidän sydämmessään. Ilon kyyneleet valuvat,kun he saavat osakseen hänen huomionsa ja katsovat silmiin, jotka ilmaisevat rajatonta sääliä ja rakkautta.
Vapahtaja valitsee joukosta yhden ja pyrkii herättämään hänen luottamuksensa sanoen: " Mitä haluat minun tekevän sinulle? " Nainen pyytää nyyhkyttäen: " Mestari, paranna lapseni." Kristus ottaa pienokaisen hänen käsivarsiltaan ja tauti pakenee hänen kosketuksestaan. Kuoleman kalpeus on poissa, elämää antava voima virtaa suonissa, lihakset vahvistuvat. Äidille lausutaan lohdutuksen ja rauhan sanoja; ja sitten on vuorossa toinen sairastapaus, aivan yhtä kiireellinen. Jälleen Kristus käyttää elämää antavaa voimaansa, ja kaikki antavat kiitoksen ja kunnkan hänelle, joka saa aikaan ihmeitä. Me mietiskelemme paljon Kristuksen elämän suuruutta. Puhumme niistä suurenmoisista asioista, joita hän sai aikaan, ihmeistä , joita hän teki. Mutta huomio, jonka hän kohdisti vähäpätöisiä pidettyihin seikkoihin. Tarjoaa vielä vakuuttavamman todistuksen hänen suuruudestaan.
Jeesus tuntee jokaisen äidin sydäntä painavan taakan. Hän, jolla oli puutetta ja köyhyyttäm vastaan taisteleva äiti, tuntee myötätuntoa jokaista ponnistelevaa äitiä kohtaan. Hän, joka teki pitkän matkan huojentaakseen kanaanilaisen naisen ahdistunut sydäntä, on valmis tekemään alvanyhtä paljon nykyajan äitien hyväksi. Hän lohduttaa ja auttaa kaikissa murheissa ja vastoinkäymisissä.
Äidit tulkoot huolineen Jeesuksen luo. He saavat osakseen riittävästi armoa voidakseen huolehtia lapsistaan. Portit ovat auki jokaista äitä varten, joka haluaa laskea taakansa Vapahtajan jalkojen juureen. Hän, joka sanoi: "Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä." (Mark. 10:14), kehottaa yhä äitejä tuomaan pienokaisensa hänen siunattavikseen.
Suuren Lääkärin (s. 25-27)
Ellen G. White
Katso näitä äitejä, jotka ovat kalpeita, uupuneita, miltei epätoivoisia, mutta kuitenkin päättäväisiä ja peräänantamattomia. Kärsimyksensä taakkaa kantaen he etsivät Vapahtajaa. Kun tungeksiva ihmisjoukko työntää heitä kauvenmaksi, Kristus lähestyy heitä askel askeleelta, kunnes hän on aivan heidän lähellään. Toivo syttyy heidän sydämmessään. Ilon kyyneleet valuvat,kun he saavat osakseen hänen huomionsa ja katsovat silmiin, jotka ilmaisevat rajatonta sääliä ja rakkautta.
Vapahtaja valitsee joukosta yhden ja pyrkii herättämään hänen luottamuksensa sanoen: " Mitä haluat minun tekevän sinulle? " Nainen pyytää nyyhkyttäen: " Mestari, paranna lapseni." Kristus ottaa pienokaisen hänen käsivarsiltaan ja tauti pakenee hänen kosketuksestaan. Kuoleman kalpeus on poissa, elämää antava voima virtaa suonissa, lihakset vahvistuvat. Äidille lausutaan lohdutuksen ja rauhan sanoja; ja sitten on vuorossa toinen sairastapaus, aivan yhtä kiireellinen. Jälleen Kristus käyttää elämää antavaa voimaansa, ja kaikki antavat kiitoksen ja kunnkan hänelle, joka saa aikaan ihmeitä. Me mietiskelemme paljon Kristuksen elämän suuruutta. Puhumme niistä suurenmoisista asioista, joita hän sai aikaan, ihmeistä , joita hän teki. Mutta huomio, jonka hän kohdisti vähäpätöisiä pidettyihin seikkoihin. Tarjoaa vielä vakuuttavamman todistuksen hänen suuruudestaan.
Jeesus tuntee jokaisen äidin sydäntä painavan taakan. Hän, jolla oli puutetta ja köyhyyttäm vastaan taisteleva äiti, tuntee myötätuntoa jokaista ponnistelevaa äitiä kohtaan. Hän, joka teki pitkän matkan huojentaakseen kanaanilaisen naisen ahdistunut sydäntä, on valmis tekemään alvanyhtä paljon nykyajan äitien hyväksi. Hän lohduttaa ja auttaa kaikissa murheissa ja vastoinkäymisissä.
Äidit tulkoot huolineen Jeesuksen luo. He saavat osakseen riittävästi armoa voidakseen huolehtia lapsistaan. Portit ovat auki jokaista äitä varten, joka haluaa laskea taakansa Vapahtajan jalkojen juureen. Hän, joka sanoi: "Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä." (Mark. 10:14), kehottaa yhä äitejä tuomaan pienokaisensa hänen siunattavikseen.
Suuren Lääkärin (s. 25-27)
Ellen G. White
Tilaa:
Kommentit (Atom)