Jos joku minua palvelee, sanoi Jeesus seuratkoon hän minua; ja missä minä olen, siellä on myös minun palvelijani oleva. Ja jos joku minua palvelee, niin Isä on kunnioittava häntä. Kaikki, jotka yhdessä Jeesuksen kanssa ovat kantaneet ristiä, tulevat hänen kanssaan osallisiksi hänen kirkkaudestaan. Kristuksen ilo hänen nöyryytyksensä ja tuskansa keskellä oli se, että hänen opetuslapsensa kirkastettaisiin hänen kanssaan. He ovat hänen uhrinsa hedelmä. Hänen oman luonteensa ja henkensä ilmeneminen heissä on hänen palkkansa ja tulee olemaan hänen ilonsa kautta iankaikkisuuksien. Tästä ilosta he tulevat osallisiksi hänen kanssaan, kun heidän työnsä ja uhrinsa hedelmät näkyvät toisten sydämmissä ja elämässä. He ovat Kristuksen työtovereita, ja Isä kunnioittaa heitä, kuten hän kunnioittaa Poikaansa.
Kreikkalaisten lähettämä sanoma, joka edeltäpäin kuvasi pakanain kokoamista, toi Jeesuksen mieleen hänen koko tehtävänsä. Koko lunastustyö kulki hänen silmiensä editse siitä alkaen, jolloin lunastussuunnitelma taivaassa laadittiin, hänen lähellä olevaan kuolemaansa saakka. Salaperäinen pilvi näytti verhoavan Jumalan Pojan. Lähellä olevat tunsivat sen synkyyden. Hän istui ajatuksiinsa vaipuneena. Viimein hänen murheellinen äänensä katkaisi hiljaisuuden: Nyt minun sieluni on järkytetty; ja mitä pitäisi minun sanoman ? Isä pelasta minut tästä hetkestä. Ajatuksissaan hän jo joi tuon katkeran maljan. Hänen ihmisluontonsa kauhistui tuota tuskan hetkeä, jolloin näyttäisi siltä, kuin Jumalakin olisi hänet hyljännyt ja kaikki pitäisivät häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana. Hän kavahti ajatusta joutua julkisen huomion kohteeksi, tulla kohdelluksi pahimpana rikollisena ja kuolla häpeällinen ja kunniaton kuolema. Aavistus tulevasta taistelusta pimeyden voimien kanssa, tunne ihmiskunnan rikkomuksen hirvittävästä taakasta ja Isän viha syntiä kohtaan saivat Jeesuksen sielun nääntymään ja tekivät hänen kasvonsa kuolemankalpeiksi,
Alfa Ja Omega. 5. s.178,179.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti