Seurakunnassa on monia "proteesi" (teko-) jäseniä, joissa ei ole elämää. Suokoon Jumala, että moni heistä kääntyisi ja liittyisi siten elimellisenä ja elävänä jäsenenä Kristukseen. Silloin he ovat eläviä jäseniä seurakunnassakin toisille siunaukseksi.
Profetian henki puhuu muinaisen Israelin "sekakansasta" seuraavasti:
"'Ja myös paljon sekakansaa meni heidän kanssaan.' (2 Moos. 12: 38). Tässä joukossa ei ollut ainoastaan niitä, jotka toimivat uskossa Israelin Jumalaan, vaan myös paljon suurempi joukko [sivu 94] sellaisia, jotka halusivat paeta vitsauksia tai jotka seurasivat joukkoa vanavedessä ainoastaan kiihoituksesta ja uteliaisuudesta. Nämä ihmiset olivat aina haitaksi ja kiusaukseksi Israelilaisille." (PP 281).
Puhuessaan kansan napinasta (4 Moos. 10-11) profetian henki sanoo:
"Nurina alkoi sekakansasta, joista monet eivät olleet kokonaan yhtyneet Israeliin ja jotka alati etsivät aiheita arvosteluun. Valittajat eivät olleet tyytyväisiä kulkusuuntaan, he löysivät aina vikoja tiestä, jota Mooses heitä johti, vaikka ne hyvin tiesivät, että hän, niinkuin he itsekin, seurasivat pilvenpatsasta, pilven ohjausta . . . Jälleen he alkoivat vaatia lihaa syödäkseen." (PP 377).
"Se sekakansa, joka seurasi Israelia Egyptistä, oli alkusyynä alituisiin kiusauksiin ja vaikeuksiin. He tunnustivat hylänneensä epäjumalanpalveluksen ja palvelevansa oikeaa Jumalaa, mutta heidän aikaisempi kasvatuksensa ja harjoituksensa oli muovaillut heidän tapansa ja luonteensa . . . Useimmissa tapauksissa he aiheuttivat riidan ja taistelun, ollen ensimmäiset osoittamaan tyytymättömyyttä. He levittivät leiriin hapatusta epäjumalanpalveluksellisilla menettelyillään ja nurinallaan Jumalaa vastaan." (PP 408).
Tämä on kirjoitettu meille varoitukseksi.
Paitsi vaaraa, että otetaan seurakuntaan henkilöitä, jotka eivät ole olleet tarpeeksi kauan koetteella, joiden hengellistä tilaa ei paljonkaan tai ei lainkaan tunneta, on olemassa toinenkin vaara, nimittäin se, ettei seurakunnasta poisteta ajoissa jäsenyyteen arvottomia, vaan annetaan niiden olla vuodesta vuoteen ja levittää turmelevaa vaikutusta ympärilleen. Tällainen perusteellinen puhdistus vähentäisi tietenkin tavallista enemmän konferenssin jäsenlukua. Siitä kuitenkin huomautettakoon, ettei erottamista ole tehtävä, ennenkuin kaikki on tehty, mitä tehtävissä on, (Matt. 18: 15-17; 1 Ts 232-235), sielun pelastamiseksi Jumalalle ja seurakunnalle. Tämä usein laiminlyödään. Sielut jätetään oman onnensa varaan, ajelehtimaan synteihin ja perikatoon. [sivu 95]
Niin ihanaa kuin onkin, kun uusia jäseniä tulee kansamme keskuuteen ja yhdyskuntamme jäsenluku kasvaa, pelottaa kuitenkin ajatus, että sen mukana lisääntyisi myös tottelemattomuus Jumalaa vastaan. Hoos. 4: 7 luemme vanhan suomennoksen mukaan: "Mitä enemmän heitä karttui, sitä enemmän he tekivät minua vastaan syntiä, siksi minä muutan heidän kunniansa häpeäksi." (Näin myös ruotsal. ja engl. Raamatussa). Lisääntyneen jäsenmäärän tuottama kunnia muuttuu syntimäärän suurennuttua häpeäksi.
Kun ajattelemme seurakunnasta poistuneiden määrää, niin murhe täyttää mielen. Esitämme tässä yhteydessä kaikille - varsinkin saarnaajille ja paimenille - hiukan tilastoa.
Kun ajattelemme Laodikean tilaa, niin mikään lähetystyö nyt ei ole sen tärkeämpää kuin lähetystyö seurakunnan pelastamiseksi. Emme vähimmässäkään määrässä aliarvioi työtä maailman hyväksi. Sitä on tehtävä vieläpä innokkaammin kuin koskaan ennen, mutta vähintään yhtä tärkeä on työ oman kansamme hyväksi, kuten kirjoitukset osoittavat. Mitä hyötyä olisi ollut juutalaisten seurakunnan suurentamisesta Jeesuksen aikana? Sen ymmärsivät Johannes Kastaja ja Jeesus, samoinkuin apostolitkin ensin ja sen vuoksi he työskentelivät tuon "Jumalan kansan" keskuudessa, "veljien" hyväksi. Samanlainen luopumus vallitsee Laodikean keskuudessa nyt kuin muinaisessa Israelissa. (5 217; ks. edellä esitettyjä lausuntoja kansamme tilasta). Oivallettakoon, että saatanan ennakolta suunniteltu vilkas toiminta tähtää, kuten aina ennenkin juuri seurakunnan turmelemiseen uskottomien jäsenien lisäämisellä siihen [sivu 93] mieluummin kuin niiden vähentämisellä. Kirjoituksista päätellen Jumalan suunnitelma tarkoittaa seurakunnan puhdistamista ja puhtaana pitämistä. Sen vuoksi, "seurakunnan puhdistamisen päivät kiiruhtavat". Myös meidän tulee jouduttaa noita päiviä. Antakaamme nyt "suoran todistuksen" kuulua. Se saa aikaan seulonnan, puhdistumisen, jonka suuri koetus täydentää ja kypsyttää jäännöksen läpikotaiseksi puhdistumiseksi. Nyt on nähtävä kaikki Jumalan näkökulmasta ollaksemme "tasapuolisia" Herran työn edistämiseksi sisään - ja ulospäin Jumalan suunnitelmien mukaisesti.
Seulominen ei tarkoita koko järjestön eli yhdyskunnan puhdistamista vaan Jumalan uskollisten lasten puhdistamista ja valmistamista pelastukseen ja vastaanottamaan iltasateen sekä julistamaan voimakasta huutoa. Tämä ainoastaan on seulomisen tarkoitus.
" Suora todistus. Kaarlo Soisalo. " ( Luvut 5-9)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti