Maailmassa on monia,jotka janoavat rakkautta ja myötätuntoa

Olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmästä  veljistäni,  hän julistaa,sen te olette tehneet minulle  ( Matt.25:40).
Eläkää  Vapahtajan  rakkauden  auringonpaisteessa. Silloin te vaikutatte siunauksellisesti  maailmaan. Antakaa Kristuksen  Hengen  hallita  teitä. Antakaa lempeyden  lain olla alati  huulillanne. Pitkämielisyys  ja epäitsekkyys  ovat tunnusmerkillisiä  niiden  sanoille  ja teoille,  jotka ovat syntyneet  uudelleen, elämään  uutta  elämää Kristuksessa.

Ei kukaan meistä elä itsellensä.  Luonne  tuo itsensä näkyville. Katsella  äänensävyllä,teoilla  - kaikilla näillä on rakentava  tai turmiollinen vaikutuksensa
Perhepiirin  onneen.Ne muokkaavat  lasten  mielenlaatua ja luonnetta;  ne synnyttävät  tai pyrkivät  hävittämään luottamusta  ja rakkautta.  Kaikki  tulevat joko paremmaksi tai huonommiksi, onnellisiksi  tai onnettomiksi, näistä  vaikutteista.
Olemme  perheellemme  velkaa  tiedon siitä, kuinka  sanaa toteutetaan käytännön  elämässä.
Meidän  tulisi tehdä kaikki  voitavamme  jalostaasemme,  valistaaksemme,  lohduttaaksemme  ja rohkaistaksemme  niitä,  jotka ovat yhdistetyt  meihin perhesitein3.

Maailmassa  on monia,jotka janoaa ansaitsemaansa  rakkautta  ja myötätuntoa.  Monet  miehet rakastavat  vaimoaan,  mutta ovat liian itsekästä  sitä ilmaistakseen.
Heissä  on väärää arvokkuutta  ja ylpeyttä  eivätkä  he halua osoittaa  rakkauttaan  sanoin  eikä teoin. On monia miehiä,  jotka eivät  saa koskaan tietää,kuinka  kiinteästi  vaimon sydän  kaipaa hellän  arvonannon  ja kiintymyksen sanoja.
He hautaamaan rakkaansa  maan  poveen  ja nureksivat Jumalan sallimusta,  joka on riistänyt  heiltä puolison, vaikka asianlaita  on niin, että jos he saattaisivat  nähdä  puolisonsa  sisimpään,  he havaitsivat  heidän oman suhtautumisensa  olleen syynä hänen ennenaikaiseen  kuolemaansa.  Kristuksen  uskonto  opettaa meitä olemaan ystävällisiä ja kohteliaita  sekä vähemmän  jääräpäisiä  mielipiteissämme.
Meidän tulisi  kuolla  omalle  itsellemme  ja pitää  muita  suuremmassa kunniassa kuin itseämme.

Ovat hänen silmissään hyvin kallisarvoiset

Joka käyskentelee  niiden seitsemän  kultaisen Lampunjalan keskellä
(Ilm.2:1). Tästä kirjoitusten kohdasta käy ilmi Kristuksen suhde seurakuntiin. Hän käyskentelee seurakuntiensa keskuudessa kaikkialla maanpiirissä. Hän tarkkaa  niitä suurella  kiinnostuksella nähdäkseen,ovatko ne hengellisesti  sellaisessa tilassa, että ne kykenevät edistämään hänen valtakuntansa asiaa.
Kristus  on läsnä  seurakunnan jokaisessa kokouksessa.  Hän tuntee jokaisen,joka on mukana hänen työssään.  Hän tuntee ne, joiden sydämen  hän voi  täyttää pyhällä öljyllä, jotta nämä luovuttaisivat sitä edelleen muille. Ne jotka uskollisesti vievät eteenpäin Kristuksen työtä maailmassamme edustaen sanoillaan ja teoillaan Jumalan luonnetta ja toteuttaen heitä itseään koskevaa Jumalan aivoitusta, ovat hänen silmissään hyvin kallisarvoiset. Kristus iloitsee heistä niin kuin  ihminen iloitsee hyvin hoidetuista puutarhasta  ja  istuttamisensa  kukkien  tuoksusta.

Miten Jeesus suhtautui ihmisiin

Miten  Jeesus  suhtautui  ihmisiin  liikkuessaan Galilean  kylissä  ja kaupungeissa?
Miten hän kohteli  Jerusalemin  uskonnollisia Johtajia  ja temppelin  rahanvaihtajia?
 Miten hän suhtautui  köyhiin  ja rikkaisiin, sairaisiin,  langennetuihin.  Epätoivoisiin?
Evankeliumista  löytyy yllättäviäkin näkökulmia  Jeesuksen  ihmissuhteisiin.
Tässä kirjassa  Morris Venden  paljastaa  Jeesuksen ihmissuhteita  piirteitä,  joista  voimme  oppia  paljon kehittäessämme  omia  ihmissuhteitamme
Opimme  ymmärtämään  paremmin, että  Jeesuksen  ihmissuhteiden  perustana oli hänen rakkautensa ihmisiin - kaikenlasiin  ihmisiin!
Ihmissuhteiden  Mestari  rakasti  ihmisiä  laidasta  laitaan. Tämän  kirjan  henkilökohtaisin  sanoma  ontämä: Hän  rakastaa  myös sinua.

Erikoislaatuinen rakkauden ilmentymä

Herra toivoo seuraajiensa  olevan  hyvin varovaisia  suhteessa toisiinsa.
Heidän  tulee nostaa, parantaa ja auttaa. Mutta seurakunnassa  ei saa laiminlyödä  tarpeellista  kuria. Jäsenten  on pidettävä itseään kuin koulun oppilaina  ja opeteltava kehittämään luonnettaan korkean kutsumuksensa arvoiseksi. Täällä alhaalla  olevassa seurakunnassa Jumalan lasten on valmistaudutaan liittymään ylhäällä  olevaan seurakuntaan. Ne, jotka täällä elävät sopusoinnussa Kristuksen kanssa, voivat odottaa iankaikkista elämää  lunastettujen parissa.

Jumalan rakkaus  langennutta  ihmissukua kohtaan on erikoislaatuinen rakkauden  ilmentymä - armosta  syntyneen rakkauden, sillä ihmiset ovat kaikki kelvottomia  sitä  saamaan. Armo viittaa  kohteessaan  ilmenevän epätäydellisyyteen.  Armo otettiin käyttöön  synnin  tähden.

Saattaa olla,  että luonteemne muovaamisessa on  paljon  tekemistä, että olemme  muokkaamaton  kivi,  joka on veistettävä  suorakulmaiseksi  ja hijottava  ennen kuin se voi  täyttää  paikkansa  Jumalan temppelissä.
Teidän  ei pidä hämmästyä, jos Jumala  veistää  vasaralla ja  taltalla pois luonteemme  terävät  särmät,  kunnes  olette  valmiit  täyttämään paikan, jonka hän on teille varannut.  Sitä työtä  ei pysty suorittamaan  kukaan ihminen. Sen voi tehdä vain Jumala. Ja  olikaa varmat  siitä,ettei  hän lyö ainuttakaan tarpeetonta  iskua.  Hän lyö jokaisen  iskussa  rakkaudessa,  teidän iankaikkiseki onneksenne.  Hän tuntee  teidän  heikkoutenne  ja pyrkii korjaamaan, ei hävittämään.

Apostoli Johannes tajusi, että veljellinen rakkaus oli vähenemässä

Uskovien oli määrä  iäti  vaalia sitä  rakkautta , joka täytti  apostolien sydämen  Pyhän  Hengen  vuodatuksen  jälkeen.  Heidän  oli määrä  pysyä auliin  kuuliaisina uudelle  käskylle : Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte  toisianne, niinkin  minä olen että rakastanut  - että tekin niin rakastatte  toisianne ( Joh.13:34 ).
Niin läheisesti  heidän  oli määrä  liittyä  Kristukseen ,että  he kykenisivät  täyttämään  hänen vaatimuksensa. Vapahtajan, joka  saattoi  vanhurskauttaa heidät omalla vanhurskaudellaan ,tuli  saada kunnia  voimassaan.
- Mutta varhaiset  kristityt  alkoivat  etsiä  vikoja  toisistaan.  Takertuen  virheisiin,  antaen  sijaa tylylle  arvostelulle, he menettivät näkyvistään  Vapahtajan  ja sen suuren rakkauden,  jota  hän oli osoittanut  syntisiä  kohtaan.  He tulivat tarkemmiksi  ulkonaisten  menojen suhteen,  ehdottomammaksi  uskon  teoreettisen  puolen  suhteen,  ankarimmaksi  arvostelemaan . Kärkkäinä  tuomitsemaan muita  he unohtivat  omat  virheensä.  He unohtivat  veljellisen  rakkauden läksyn,  jonka Kristus oli opettanut. Ja mikä oli murheellisinta, he eivät  olleet  tietoisia menetyksestään.  He eivät  tajunneet, että onni ja ilo olivat kaikkoamassa  heidän elämästään ja että he vaeltaisivat  pian pimeydessä  suljettuaan  Jumalan  rakkauden  pois sydämestään.
- Apostoli Johannes  tajusi, että veljellinen  rakkaus  oli vähenemässä  seurakunnassa,  ja hän kosketteli  aivan erityisesti  tätä seikkaa. Aina kuolinpäiväänsä3 asti hän teroitti  uskoville  jatkuvaa  keskinäistä  rakkautta.  Hänen kirjeensä  seurakunnille  ovat  täynnä  tätä  ajatusta . Rakkaani, rakastakaamme  toinen toisiamme, hän kirjoittaa, sillä rakkaus  on Jumalasta.  ( 1.Joh.4:7-11).
-Jumalan nykyisestä seurakunnasta  puuttuu  suuresti  veljellistä  rakkautta.  Monet  niistä, jotka väittävät  rakastavansa  Vapahtajaa, eivät välitä  rakastaa  niitä, joihin  ovat liittyneet  Kristillisen veljesten siten.  Olemme  samaa uskoa,  saman  perheen  jäseniä, kaikki  saman taivaan  Isän  lapsia, olemme saaneet  saman  siunatun  kuolemattomuuden  toivon.  Miten  läheinen  ja hellä  tulisikaan  olla  siteen, joka  liittää  meitä  yhteen.
Maailman ihmiset  takaavat meitä  nähdäkseen,  vaikuttaako  uskomme  pyhittävästi  sysämeemme.  He ovat kerkeitä  havaitsemaan  jokaisen  virheen  elämässämme,  jokaisen ristiriitaisuuden  toimissamme.  Älkäämme suoko heilleminkäänlaista  mahdollisuutta moittia  uskomme.

Löydämme Ilmestyskirjasta viitteitä siitä, että saamme osallistua

Me, joihin  maailman synti, epäoikeudenmukaisuus  ja tragediat  ovat jättäneet  ruhjeita  ja arpia, löydämme  Ilmestyskirjasta  viitteitä  siitä,että saamme osallistua  synnin  uhreille  tarkoitettuun  parantumisprosessiin. Kuvaillen  elämän puuta Johannes  selittää, että  " Sen lehdistä  kansat  saavat  terveyden " ( Ilm.22:2 ).
Jälkeen kerran  Jumala  näyttää, miten  hän tuntee  myötätuntoa  meitä  ihmisiä kohtaan, jotka olemme joutuneet  kokemaan  ja todistamaan  tämän maailman  pahuutta  ja jopa  osallistumaan  siitä. Jumalan  suunnitelmaan  maailman  uudelleen  luomisesta  kuuluu  se,että hän elähdyttää  ja parantaa  jokaisen meistä.
... Siihen asti pyrimme  olemaan  kaikkea  sitä, mitä Kristuksessa  voimme  olla tehden  osuutemme  hädänalaisten  auttamiseksi, olipa oma osamme kuinka horjuva  tai pieni tahansa.  Mitä sitten voimnekaan  tarjota  - ystävällisiä  sanoja,  lämmin ateria,  lääkkeellistä apua,neuvoja  - se meidän tulisi tarjota samalla itsensäuhraavalla  rakkaudella, jota  Jeesus maan päällä ollessaan osoitti.

Tuomitsemiseen sisältyy paljon

( Matt.7:1-5 ).
Tuomitsemiseen sisältyy  paljon. Muistakaa, että oman elämänne  kirja  joutuu  pian Jumalan  silmäiltäväksi.  Muistakaa  myös,että  hän  on sanonut : Sentähden  sinä,oi ihminen, et voi millään  itseäsi  puolustaa,  olitpa  kuka hyvänsä, joka tuomitset.  Sillä  mistä toista  tuomitset, siihen  sinä  itsesi  syypääksi  tuomitset, koska  sinä, joka tuomitset, teet  samoja  tekoja.  Ja me tiedämme, että Jumalan tuomio on totuuden  mukainen  niille, jotka  senkaltaista  tekevät.  Vai Luuletko, ihminen, sinä, joka tuomitset  niitä,jotka  senkaltaista  tekevät, ja itse samoja  teet  sinä vältät  Jumalan  tuomion. ?  ( Room.2:1-3 ).

Jumalan sanassa  meille  annetaan  selvät ohjeet  siitä,miten  meidän  tulee  menetellä  arvelessamme  jonkun  veljen  olevan  väärässä.
Kristus  sanoo: Mutta jos veljesi  rikkoo  sinua  vastaan, niin  mene ja nuhtele  häntä  kahdenkesken;  jos hän sinua kuuntelee, niin  olet  voittanut  veljesi.

( Matt.18:15-17 ).

Iloista antajaa Jumala rakastaa

" Iloista antajaa Jumala rakastaa." (2 Koe. 9:7). Anteliaisuus on tärkeä osa kristillisyyttä. Meidän tulee antaa Raamatun  haastaa meitä antamisessa sekä taloudellisen prioiteettiemme järjestämisessä. Anteliaisuudessa ei ole kyse vain siitä, että sydämmeen rahaa johonkin tiettyyn tarkoitukseen, olkoon se kuinka arvokas tahansa.
Sen sijaan Anteliaisuus  on yksi avainominaisuus ihmisessä, " joka pelkää Herraa",  kuten psalmi saa 112 moneen  kertaan todetaan: " Hyvin käy sen, joka on armias ja lainaa omassan muille,sen,joka aina toimii oikeuden mukaan.
(  Ps.112:5 )

Kirjeessään Paavali säännöllisesti  muistutti  siitä,että kristittyjen toivon  perustana on Jumalan Anteliaisuus, joka ilmeni parhaiten  siinä,että Jeesus antoi henkensä edestämme.  Tämä motivoi  meitäkin  elämään anteliaasti: "Rukoilen,että yhteinen uskomme suttaisi sinua käsittämään kaiken sen hyvän,  minkä Kristus  on meille  antanut." ( Filem.1:6.)

Anteliaisuus  on suuruutta ja rohkeutta täynnä oleva elämäasenne,  jossa huomioidaan  toiset.

Aito usko auttaa kuolemaan itselle  ja elämään  enemmän  toiselle.  Se  auttaa  näkemään  ihmiset  sellaisina kuin Jumala  heidät  näkee: niin heidän hyvyytensä kuin rikkonaisuutensakin. Usko vaatii,että  pyrimme  auttamaan  hädänalaisia  niin hyvin kuin pystymme.

Antelias  elämä on arvokkaampaa  kuin mikään lahjoitus.
Meidän tulee arvostaa  ja vaalia  anteliasta  henkeä  kaikessa  mitä teemme.
Useimmille  anteliaisuus  ei tule  luonnostaan ;se on armoa, jota  meidän tulee aktiivisesti  ja päämäärätietoisesti  harjoittaa  riippumatta  siitä, kuinka paljon oma itsekyytemme houkuttelisi  muuhun.

Joita Jeesus kutsuu autuaiksi ?

Näihin sanoihin  sisältyy  syvä  hengellinen  ulottuvuus,  mutta  emme  saa  myöskään  sivuuttaa  niiden  käytännöllistä  tulkintaa. Jeesus  halusi  meidän  tunnistavan  köyhyyden  itsessämme  ja maailmassamme. Hän  puhui  myös  vanhurskaudesta  ( josaakin käännösissä  oikeudenmukaisuudesta  ),
Nöyryydestä, armosta, rauhantekemisestä  ja  sydämen  puhtaudesta.
Meidän  tulisi  kiinnittää  huomiota  siihen,  millainen  käytännön  ero näkyy  elämässämme  ja maailmassamme, kun  nämä  sanat  eletään  todeksi.
Autuuslupausten  käytännön  tulkintaa  korostavat  Jeesuksen  sanat,  joilla hän kehottaa opetuslapsiaan  olemaan  suolana  ja valona  maailmassa  ( Matt.5:13-16 ).
Oikein käytettynä  suola  ja valo ovat ratkaisevan  tärkeitä  elemttejä.  Suola tuo  uran  maut  paremmin  esiin  samalla  kun se estää ruokaa  pilaantumasta ; se on symbolina  siitä  hyvästä,  jota  meidän  tulisi  olla  ympärillämme  oleville  ihmisille.
Valo puolestaan  työntää  pimeyttä pois  paljastaen  esineitä  ja vaaroja, tehden kodista  tai kaupungista  turvallisemman.
Vaikka  se olisi kauvenpanakin, se tarjoaa  kiintopisteen , jonka  avulla  voi suunnistaa.  Kun valo pimeässä  yössä  - Jeesus sanoi : " Näin  loistakoon  teidänkin  valonne  ihmisille, jotta  he näkisivät  teidän  hyvät tekonne  ja ylistäisivät  Isäänne, joka on taivaissa." ( Matt 5:16.)
Sympöleina  suola  ja valo viittaavat  opetuslasten  vastuuseen  vaikuttaa  parantavasti  ympärillään  olevien  elämään. Olemme  suolana  ja valoa, kun suremme  asianmukaisesti, pidämme  sydämemme  puhtaina, harjoitamme  nöyryyttä,  osoitamme  armoa, rakennamme  rauhaa  ja
Säilymme  kestävinä  sorronkin alla. Jeesuksen  saarna kutsuu meitä  ilmentämään hänen valtakuntansa  tousinaan  aliarvostettuja arvoja.
Lue  Matt.5:2-16..

" Raamatun sanoma.  S. 56. 2019  "