Aikamme kuuluu Jumalalle. Jokainen hetki on hänen, ja vakava velvoituksemme on käyttää se hänen kunniakseen. Mistään muusta antamastaan leiviskästä hän ei vaadi niin tarkkaa tiliä kuin ajastamme.
Ajan arvo ylittää kaiken arvioinnin. Kristus piti jokaista hetkeä arvokkaana, ja niin tulisi meidänkin pitää. Elämä on liian lyhyt hukattavaksi. Meillä on vain muutamia armon päiviä valmistuaksemme ikuisuutta varten. Meillä ei ole yhtään aikaa hukattavaksi eikä käytettäväksi itsekäisiin huveihin tai synti elämään. Nyt meidän on valmistauduttava tutkivalle tuomiolle.
Meitä kehotetaan ottamaan vaari oikeasta hetkestä ( Ef.5:16). Hukattua aikaa ei koskaan saada takaisin. Emme voi kutsua takaisin ainuttakaan hetkeä. Voimme ottaa vaarin ajastamme vain käyttämällä parhaiten jäljelläolevan ajan, toteuttamalla yhteistyössä Jumalan kanssa hänen suuria lunastussuunnitelmansa.
Jokaisella hetkellä on vakavat ja ikuiset seurauksenssa.
- Tilaisuus, joka meillä on nyt puhuaksemme tarvitsevalle elämän sanaa, ei ehkä koskaan enää toistu. Jumala saattaa sanoa tuolle henkilölle : Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois, mutta meidän laiminlyöntimme vuoksi häneiehlä olekaan valmis ( Luuk.12:20). Miten pystymme vastaamaan siitä Jumalalle suurena tuomiopäivänä. ?
" White päivästä päivään. S. 175 "
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti