" Hyvän johtajuuden periaatteet pätevät kaikkialla yhteiskunnassa, myös seurakunnassa. Seurakunnan johtajan tulee olla kuitenkin enemmän kuin johtaja. Hänen tulee olla myös palvelia.
Johtajana olemisen ja palveliana olemisen välillä vallitsee ilmeinen riita. Miten joku voi samaan aikaan sekä johtaa että palvella?
Eikö johtajalle kuulu kunnia- asema? Eikö hän ole se, joka jakelee määräykset ja odottaa, että muut tottelevat häntä? Miten hän voi asettua palvelian asemaan, joka vastaanottaa määräyksiä ja toteuttaa ne ?
Tämän paradoksin ratkaisemiseksi meidän on katsottava Jeesukseen. Hän edusti ylivertaisella tavalla palvelevan johtajuuden periaatetta. Hänen koko elämänsä oli palvelemista, ja kuitenkin samaan aikaan hän oli suurin johtaja,jonka maailma on koskaan nähnyt.
Lukekaa uudelleen Matt.20:25-28. Mitä tämä kertoo siitä, miten Jeesus ymmärtää sanan " suuri " merkityksen ( jae 26 ). Verrattuna siihen, miten se yleensä ymmerretään maailmassa?
Miksi on niin tärkeää, että seurakuntakuriin liittyy armollisuus ja rakkaus niitä kohtaan,jotka ovat erehtyneet?
Miksi meidän tulisi seurakuntakuria toteuttamisessa aina pitää mielessämme Matt.7:12. Sanat?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti