Kristuksen lupaama sapatinlepo

    

   

          Mikä on se uusi Kristuksen lupaama "sapatinlepo" niille, jotka tekevät turhaa työtä hankkiakseen itselleen levon täyttämällä raskaita velvollisuuksia?  Evankeliumien sapattiaineistoa edellä eritellessämme huomasimme, että Kristus teki sapatista lunastustyönsä osuvan symbolin.
          Jeesus ei ainoastaan julistanut tehtävänsä olevan lunastusta koskevan sapattiajan täyttymys (Luuk.4:18,19), vaan sapattina hän voimisti pelastustekojaan (Joh. 5:27; 9:4) avun tarpeessa olevien syntisten hyväksi, jotta "saatanan sitomat" (Lukk. 13:16) sielut voisivat kokea ja muistaa sapatin vapauttamisensa päivänä.  Sitä paitsi Kristus suoritti loppuun lunastustyönsä tämän maan päällä perjantaiiltapäivänä, ja lausuttuaan "se on täytetty" (Joh. 19:30), hän pyhitti sapatin lepäämällä haudassa (Luuk. 23:53,54; Matt. 27:57-60; Mark. 15:42,46).
          Kuten sapatin lepo luomistyön päättyessä (1Moos. 2:2,3) ilmensi jumaluuden tyytyväisyyttä ja iloa loppuun saatetusta ja täydellisestä luomistyöstä, samoin sapatinlepo nyt Kristuksen maallisen palvelun päättyessä ilmensi jumaluuden iloa siitä, että täydellinen lunastus oli suoritettu ihmisen hyväksi.  Kristuksen opetuksen ja palvelustyön valossa sapatin lepo sisältää ne pelastuksen siunaukset, jotka Vapahtaja on hankkinut raskautetuille sieluille.

Ensimmäiset sapattina suoritetut parantamisteot.

 Markuksen ja Luukkaan evankeliumeista voidaan päätellä, että Kristus alussa rajoitti sapattina suorittamansa parantamistoiminnan erityistapauksiin epäilemättä sen vuoksi, että hän oli selvillä siitä räjähdyksenomaisesta vastavaikutuksesta, joka olisi seurauksena hänen sapatin käyttöä ja merkitystä koskevasta julistuksestaan.  Luukkaan evankeliumissa Kristuksen ensimmäistä ilmoitusta hänen messiaanisuudestaan sapattivuoden täyttymyksenä (Luuk. 4:16-21) seuraa kaksi parantamistapahtumaa.

 Niistä ensimmäinen tapahtuu Kapernaumin synagoogassa Galileassa sapattijumalanpalveluksen aikana, ja se johtaa riivatun miehen hengelliseen parantumiseen (Luuk. 4: 31-37).  Toinen suoritetaan heti jumalanpalveluksen jälkeen Simonin kodissa, ja siinä Simonin anoppi saa fyysisen terveyden (Luuk. 4:38,39).  Kummassakin tapauksessa Kristuksen toimintaa ohjaa välttämättömyys ja rakkaus. 

Ensimmäisessä tapauksessa on välttämätöntä vapauttaa henkilö saatanan vallasta ja siten palauttaa järjestys jumalanpalvelukseen.  Sapatin lunastava merkitys, joka jo välillisesti ilmenee tässä Kristuksen teossa, tulee selvemmin esille myöhemmissä parantamisihmeissä.  Toisessa tapauksessa Kristus toimii hienotunteisuudesta yhtä rakastamaansa opetuslasta ja tämän anoppia kohtaan.  Tässä tapauksessa fyysinen parantaminen tekee tuosta sapatista ilon päivän koko perheelle.  On myös syytä huomata, että parantamista seuraa välittömästi palvelus:  "Heti vaimo nousi ja palveli heitä" (jae 39). 

Sapatin merkitys lunastuksen, ilon ja palveluksen päivänä, mikä ilmenee jossakin määrin jo näissä ensimmäisissä Kristuksen suorittamissa parantamisteoissa, käy selvemmin ilmi hänen myöhemmästä toiminnastaan sapattina.  Tässä varhaisessa vaiheessa suurin osa Kristuksen parannustyöstä lykätään suoritettavaksi sapatin jälkeen.  Ilmeisesti tarkoituksensa on välttää ennenaikainen vastarinta ja hylkääminen:  "Auringo laskiessa kaikki, joilla oli sairaita, mikä missäkin taudissa, veivät ne hänen tykönsä.  Ja hän pani kätensä heidän itsekunkin päälle ja paransi heidät" (Luuk. 4:40; vrt. Mark. 1:32).

"JUMALA ON RAKKAUS, JA SIKSI HÄN VIHAA SYNTIÄ."

Jumala on rakkaus, mutta hän vihaa syntiä ja että on oikea tapa järjestää nämä kaksi tosiasiaa jännitteitä. Tulette huomaamaan, että Jumalan viha ei ole vastakohta Hänen rakkautensa vaan ilmaus siitä. Voisiko ve että Jumala vihaa syntiä vähemmän, koska se loukkaa Hänen luonne (vaikka se on totta, että pyhyyden ja synti voi olla samanaikaisesti) kuin sillä se vääristää käsityksiämme ja erottaa ne Hän rakastaa Hänestä? Jos me todella uskomme, että Jumala ei vain rakastaa, mutta on myös rakkautta, meidän on myös sitä mieltä, että hän ei tee mitään, jota ei motivoi rakkaus.Yksi Saatanan strategioista hänen petoksen Eve oli heikentää todellisuuteen Jumalan tuomion. Hän sanoi hänelle: "Ei, ette te kuole" (Genesis 3: 4). Mutta hän asettaa vaiheessa tämän petoksen ensin yrittää saada Eevan epäillä Jumalan rakkauden kautta pyynti- "" Onko Jumala todellakin sanonut: "Älkää syökö kaikista paratiisin puista '?'" (Jae 1). Saatanan strategia työskennellyt Eevan, ja se toimii monissa taday. Synnin juuret, paitsi puute kunnioitusta Jumalan pyhyydestä, mutta myös valitettavan riittämätön ymmärrystä Hänen rakkautensa.Iin kädessä, Jumalan jumalattomien tuhoa on rakkauden teko kansaansa ja armon kohti jumalattomien. "Voisiko niitä, joiden sydämet ovat täynnä vihaa Jumalan totuuden ja pyhyyden, seurustella taivaallinen tungos ja liittyä niiden ylistyslauluja? Voisiko ne kestävät Jumalan kunniaksi ja Karitsan? Ei, ei, vuoden koeajan myönnettiin niille , että ne mielessä rakastaa puhtautta, he eivät ole koskaan oppinut kielen taivaan, ja nyt se on liian myöhäistä. elämä kapina Jumalaa vastaan ​​on junaan heitä taivaaseen. Sen puhtaus, pyhyyttä, ja rauha olisi kidutus niihin; Jumalan kunnia olisi kuluttava tuli. Ne pitkä pakenemaan että pyhä paikka. He toivoisi tuhoa, että he saattavat olla piilossa kasvot hänelle, joka kuoli lunastaakseen heidät. kohtalo jumalattomien on kiinnitetty oman valinta. Heidän syrjäytymisen taivaasta on vapaaehtoista itseään, ja vain ja laupias on osa Jumalan "(Suuri taistelu, s. 542, 543)Joten sen sijaan sanoa "Jumala on rakkaus, mutta hän myös vihaa syntiä," voisimme oikeammin sanoa, "Jumala on rakkaus, ja siksi Hän vihaa syntiä." Olemme kaikki osa suurta rakkaustarina - pelastussuunnitelman --- ja mitä me kaikki tarvitsemme epätoivoisesti on tietää meidän Jumalamme paremmin.

                                    The Character of God Controversy (  Luonne Jumalan Kiista ) (s. 12,13)
                                     G. Edward Reid                                                                            

Kirjaevankelistan työ todellista sananpalvelusta

Kaikki, jotka toivovat tilaisuutta todelliseen sananpalvelukseen ja jotka tahtovat antautua varauksettomasti Jumalalle, saavat kirjallisuustyössä tilaisuuksia puhua monista asioista, jotka liittyvät tulevaan, katoamattomaan elämään.  Näin saatu kokemus on oleva mitä suuriarvoisinta niille, jotka valmistautuvat saarnatoimeen.  Pyhän Hengen vaikutus tekee työntekijöistä, sekä miehistä että naisista, Jumalan lauman paimenia.  Kun he vaalivat ajatusta, että Kristus on heidän matkakumppaninsa, he tuntevat pyhää kunnioitusta, pyhää iloa kaikkien vaikeiden kokemusten ja koetusten keskellä.  He oppivat rukoilemaan, niin kuin hän rukoilli,  He oppivat kärsivällisyyttä, ystävällisyyttä, sävyisyyttä ja avulliaisuutta.  He harjoittavat käytännössä todellista kristillistä kohteliaisuutta ja pitävät mielessään, että Kristus, heidän seuralaisensa, ei voi hyväksyä karkeita, epäystävällisiä sanoja tai tunteita.  Heidän sanansa ovat puhtaita.  Puhekykyä he pitävät kalliina lahjana, jonka Jumala on lainannut heille käytettäväksi ylevään ja pyhään työhön.  Inhimilliene edustaja tahtoo oppia edustamaan jumalallista seuralaistaan, jonka kanssa hän on yhteydessä.  Tätä näkymätöntä Pyhää Henkeä kohtaan hän tahtoo osoittaa kunnioitusta ja arvonantoa, sillä hän kantaa hänen iestään ja opettelee tuntemaan hänen puhtaita ja pyhiä teitään.  Ne, jotka uskovat tähän jumalalliseen kumppaniinsa, tulevat kehittymään.  He saavat kyvyn pukea totuuden sanoman pyhään kauneuteen. 

Monet kirjallisuustyöhön antautuneet menestyvät tällä alalla paremmin kuin saarnatyössä.  Jos Kristuksen Henki asuu heidän sydämessään, he löytävät tilaisuuksia esittää hänen sanaansa muille ja suunnata mielet tämän ajan erikoistotuuksiin.  Jotkut tähän työhön sopivat ovat ryhtyneet siihen, mutta sitten joku arvostelukyvytön saarnaaja on alkanut imarrella heitä selittäen, että heidän lahjansa tulisi käyttää kirjallisuustyön sijasta saarnatyöhön.  Näin heidät on saatu hankkimaan itselleen saarnaajan valtuudet, ja näin juuri ne, jotka olisivat voineet harjaantua hyviksi lähetystyöntekijöiksi käymään kodeissa perheiden luona, puhumaan ja rukoilemaan heidän kanssaan, saadaan jättämään tuo heille sopiva työ ja ryhtymään heikoiksi saarnaajiksi.  Näin kenttä, jossa tarvitaan niin paljon työtä ja missä niin paljon hyvää olisi voitu saada aikaan, laiminlyödään.

                            Todistusaarteita 2 (s. 534,535)
                             Ellen G. White

Todistusten tarkoitus

Muinoin Jumala puhui ihmisille profeettain ja apostolien suun kautta. Näinä päivinä hän puhuu heille Henkensä todistusten välityksellä. Ei ole koskaan ollut aikaa, jolloin Jumala olisi vakavemmin opettanut kansalleen tahtoaan ja sitä tietä, jota hän toivoisi heidän kulkevan.
Herra on nähnyt hyväksi antaa minulle näyn, joka koskee hänen kansansa tarpeita ja erehdyksia.  Vaikka se onkin tuottanut minulle tuskaa, olen uskollisesti esittänyt syntisille heidän virheensä ja keinot niiden korjaamiseksi....  Näin Jumalan Henki on julistanut varoituksia ja tuomioita, säästämättä kuitenkaan ihania armonlupauksia..... Katuvilla syntisillä ei ole syytä joutua epätoivoon, vaikka heitä muistutetaan heidän rikkomuksistaan javaroitetaan vaaroistaan.  Juuri nämä ponnistukset heidän hyväkseen osoittavat, kuinka suuresti Jumala rakastaa heitä ja haluaa pelastaa heidät. Heidän on vain seurattava hänen hänen neuvoaan ja tehtävä hänen tahtonsa periäkseen iankaikkisen elämän.
Jumala asettaa erehtyvien lastensa synnit heidän eteensä, jotta he näkisivät ne kaikessa kauheudessaan jumalallisen totuuden valossa.  Heidän velvollisuutensa on sitten hylätä ne ainiaaksi. Jos Jumalan kansa käsittäisi hänen menettelynsä heitä kohtaan ja ottaisi vastaan hänen opetuksensa, he näkisivät edessään suoran polun ja valon, joka ohjaisi heitä läpi pimeyden ja vaikeuksien.
-Varoituksia ja nuhteita ei ole annettu erehtyville seitsemännen  päivivän adventisteille siksi, että heidän elämänsä olisi moitittavampaa kuin muihin seurakuntiin kuuluvien kristityiksi tunnustautuvien elämä, eikä sentähden, että heidän esimerkkinsä tai tekonsa olisivat parempia kuin niiden adventistien, jotka eivät tahdo alistua Jumalan lain vaatimuksiin, vaan koska heillä on suuri valo ja he tunnustavat kuuluvansa Jumalan erikoiseen, valittuun kansaan, jonka sydämmeen hänen lakinsa on kirjoitettu.  He ilmaisevat uskollisuutensa taivaan Jumalaa kohtaan olemalla kuuliaisia hänen valtakuntansa laeille. He ovat Jumalan edustajia maan päällä. Jokainen heissä esiintyvä synti erottaa heidät Jumalasta ja erikoisella tavalla tuottaa häpeää hänen nimelleen antamalla hänen pyhän lakinsa vihollisille aihetta moittia hänen työtään ja kansaansa, jota hän on nimittänyt valituksi suvuksi, kuninkaalliseksi papistoksi, pyhäksi kansaksi,  omaisuuskansaksi, jotta he tekisivät sen täydellisyyksiä, joka on pimeydestä kutsunut heidät ihmeelliseen valoon.
-  Herra  nuhtelee ja oikaisee niitä ihmisiä, jotka tunnustavat pitävänsä hänen lakinsa. Hän osoittaa heidän syntinsä ja paljastaa heidän vääryytensä, koska hän haluaa erottaa heistä kaiken synnin ja vääryyden, jotta he hänen pelossaan saavuttaisivat täydellisen pyhityksen...  Jumala moittii, nuhtelee ja oikaisee heitä, jotta he puhdistuisivat ja pyhittäytyisivät ja heidät viimein voitaisiin korottaa hänen istuimelleen.

"  Kysyn: Missä ovat ne, jotka tunnustavat uskovansa todistuksiin, koettaneet elää heille annetun valon mukaan?  Missä määrin he ovat välittäneet saamistaan varoituksista ? Missä määrin he ovat noudattaneet heille annettuja opetuksia ?  "
    
            "   Todistuksia seurakunnalle 1. Ellen G. White. s.37,38. "

Uskollisuuden koe

 "Jos te tämän tiedätte, niin olette autuaat, jos te sen teette." Joh. 13:17.


 Tämä jalkainpesun asetus tehtiin uskonnolliseksi palvelukseksi.  Se annettiin Jumalan lasten uskollisuuden koettelemiseksi ja osoittamiseksi.  Nykyajan Israelin noudattaessa tätä pyhää asetusta tulisi jalkainpesun edeltää Herran kuoleman vertauskuvallista muistoateriaa.

Tämä asetus annettiin Kristuksen opetuslasten hyödyksi.  Ja Kristus tarkoitti kaikkea, mitä sanoikin lausuessaan:  "Minä annoin teille esikuvan, että myös te niin tekisitte, kuin minä olen teille tehnyt.  Jos te tämän tiedätte, niin olette autuaat, jos te sen teette."  Hänen tarkoituksensa oli tällä koetella osallistuvien todellista sydämen ja mielen tilaa.

Kristus antoi opetuslastensa ymmärtää, ettei heidän jalkojensa peseminen puhdistanut heidän syntiään, vaan että tällä nöyrällä palveluksella koeteltiin heidän sydämensä puhdistusta,  Jos sydän oli puhdistettu, riitti tämä teko ilmaisemaan sen. Hän oli pessyt Juudaksen jalat, mutta sanoi:  "Te olette puhtaat, ette kuitenkaan kaikki."  Juudaksella oli paikalle tullessaan kavallus mielessään, ja Kristus ilmaisi kaikille, että hän tiesi Juudaksen olevan Herransa kavaltaja ja ettei hänen jalkojensa peseminen ollut sellainen asetuksellinen toimenpide, että se puhdistaisi sielun sen siveellisestä saastutuksesta.

Kun uskovaiset kokoontuvat ehtoollisen viettoon, siellä on saapuvilla näkymättömiä sanansaattajia.  Taivaan enkeleitä on myös saapuvilla.  Nämä näkymättömät vieraat ovat läsnä jokaisessa sellaisessa tilaisuudessa.

Kristus on siellä Pyhän Henkensä välityksellä painaakseen leimansa omaan asetukseensa.  Hän on siellä herättämässä synnintuntoa ja pehmittämässä sydäntä.  Häneltä ei jää huomaamatta ainoakaan katuva katse tai ajatus.  Hän odottaa, että ihminen katuisi ja murtuisi.  Kaikki on valmiina sellaisen sielun vastaanottamiseksi.  Hän, joka pesi Juudaksen jalat, haluaa pestä jokaisen sydämen synnin saastasta.  Kaikki, jotka tulevat sinne lujasti uskoen häneen, saavat suuria siunauksia.


                                                              PÄIVÄSTÄ PÄIVÄÄN - ( s.326)
                                                              ELLEN G. WHITE

Mitä Jeesuksen risti merkitsee sinulle?

" Oletko kohdannut ristin Herran ? Oletko kokenut armahduksen ja anteeksiannon, puhdistuksen ja uudistuksen? Oletko saanut sisäisen levon ja rauhan,ilon ja riemun ? Elätkö uutta elämää Vapahtajan yhteydessä ? Tätä kaikkea Jeesus haluaa ristin uhrinsa kautta sinulle antaa.
Jeesuksen risti on sinulle portti Jumalan valtakuntaan ja ikuiseen elämään, jos vastaanotat hänet  Vapahtajanasi  ja  Herranasi.

Kun ymmärrät ja koet Jeesuksen rakkauden omalla kohdallasi, voit yhtyä Paavalin sanoihin:  " Kristuksen rakkaus vaatii meitä,jotka olemme tulleet tähän päätökseen: yksi on kuollut kaikkien edestä, siis myös kaikki ovat  kuolleet; ja hän on kuollut kaikkien edestä, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen, vaan hänelle, joka heidän edestään on kuollut ja ylösnoussut " ( 2.Kor.5:14,15). Vain rakkaus Jeesukseen auttaa meitä ottamaan ristimme- kuolemaan omille pyyteillemme- ja seuraamaan Vapahtajaamme uhrautuvassa palveluksen työssä.
- Jeesuksen risti jakaa ihmiskunnan kahtia, armahduttuihin ja kadotettuihin. Oma  valintamme ratkaisee kumpaan joukkoon kuulumme. Jeesuksen risti on Jumalan ojennettu käsi. Tartu siihen ja olet pelastettu.. "

              " Nykyaika  Nro 3-4 1989  s.13. "