Jeesus kutsuu meitä erityisesti astumaan hänen lunastuksensa lepoon ,jota sapatti symboloi.

Jeesus kutsuu meitä erityisesti astumaan hänen lunastuksensa lepoon, jota sapatti symboloi.  Kahden sapattiin liittyvän tapahtuman yhteydessä, joissa osoitetaan sapatin ja evankeliumin kutsun läheinen yhteys, Kristus sanoo: "Tulkaa minun luokseni, kaikki työn ja kuormien uuvuttamat.  Minä annan teille levon." (Matt. 11:28).  Tällainen sapatin lepo ei ole "vain fyysistä rentoutumista, vaan hänen anteeksiantonsa ja lunastuksensa tuomaa rauhaa ja iloa."

Heprealaiskirjeen kirjoittaja myös vetoaa meihin, että pyrkisimme löytämään sapatin levon.  Jeesusksen esimerkistä ja apostolin sanoista meille ei jää epäilystäkään siitä, että seitsemännen päivän sapatti olisi lakkautettu, sillä toteaahan apostolin erittäin selvästi, että:  "Jumalan kansalla on siis sapatinlepo [ sabbatismos] vielä edessäpäin."  (Hepr. 4:9).  Kirjoittaja kirjoittaa näitä sanoja kristityille, joita juutalainen jumalanpalvelusjärjestys kiinnosti (kuten toppukirjeestä käy selvästi ilmi).  Eihän kirjoittaja olisi käyttänyt tällaista kieltä, jos hän ei olisi olettanut, että seitsemännen päivän sapatti on yhä edelleen voimassa.  Apostoli kannustaa kuulijoitaan - ja meitä - kokemaan sapatin levon syvällisen lunastusmerkityksen.  Lepo, jota seitsemännen päivän sapatti huokuu ja jota se symboloi, on nimenomaan "armossa lepäämistä".  Se on hengellistä lepoa, jossa ihminen " on saanut levon teoistaan niin kuin Jumalakin omista teoistaan" (Hepr. 4:10).  Jumala on saattanut lunastustyönsä päätökseen Kristuksessa, eikä meidän tarvitse ponnistella, jotta voisimme ansaita tuon pelastuksen.  Uskon kautta voimme yksinkertaisesti ojentaa kätemme ja ottaa lahjan vastaan, ja näin pääsemme Jumalan lepoon.
" Sapatin ilon kokeminen, sapatti laulu Psalmi 92 " Kirka s.69,70.