keskiviikko 16. joulukuuta 2015
Jumalan läsnäolo
Kristillisessä elämässäsi tulee hetkiä, jolloin et tunne Jumalan läsnäoloa. Mutta hän on lähelläsi. Tulee aikoja, jolloin et tunne Jeesuksen rakastavan sinua. Mutta hän rakastaa. Tulee aikoja, jolloin tunnet itsesi yksinäiseksi ja hylätyksi. Mutta hän on kanssasi joka päivä elämäsi loppuun saakka.
Kristitty joutuu usein päivittäin toteamaan, ettei hänestä tunnu kovin hyvältä. Kenties heräät aamulla tuntematta lainkaan halua nousta vuoteesta viettämään hiljaista hetkeä Kristuksen elämää muistellen. Ehkä sinulla ei ole mitään halua yrittää tosissasi kommunikoida Jumalan kanssa.
Asiaa valaisee kertomus miehestä, joka eksyi lumimyrskyssä ja yritti päästä turvaan. Häntä paleli niin hirvittävästi, ettei hän uskonut selviytyvänsä. Äkkiä hänen ei enää ollutkaan niin kylmä. Häntä väsytti, ja hän halusi käydä pitkälleen houkuttelevan pehmeään lumeen ja nukahtaa. Mutta hän tiesi, mitä se merkitsi! Niin hän kielsi tunteensa ja jatko sitkeästi eteenpäin, kunnes pääsi turvaan.
Sinä heräät aamulla. Kuudet koputuksen sydämesi ovelta. Mutta tyyny on pehmeä, vuode lämmin, ja tunnet kiusausta nukahtaa uudestaan. Mutta tiedät, mitä se merkitsee! Ehkä olet kokenut sen jo liian monta kertaa. Niin kiellät tunteesi. Nouset ylös ja ryhdyt kommunikoimaan Jumalan kanssa, sillä se on menestyksekkään kristillisen elämän salaisuus. Ja niin suhteesi Jumalaan pysyy elinvoimaisena.
Avioliitossa ja hengellisessä elämässä sinun on pakko kommunikoida, sanoivat tunteesi mitä tahansa. Kun tunteistasi riippumatta käytät sitkeästi aikaa kommunikaatioon, tulet kenties huomaamaan, että sinusta alkaakin äkkiä tuntua paremmalta.
Minä, Sinä ja Hän Puhumme rakkaudesta (s. 86,87)
Morris L. Venden
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti