torstai 4. elokuuta 2016

Ihminen ja elämän tarkoitus

Muuan ikämies kertoi, miten häntä aseman lippujonossa yhtäkkiä kohtasi muistihäiriö.  Hän unohti, kuka oli ja minne oli menossa.  Ei auttanut muu kuin siirtyä pois ja istua aseman penkille miettimään asiaa.  Vähitellen muisti alkoi palautua ja hän saattoi siirtyä jonon jatkoksi.
Samanlainen häiriö näyttäisi olevan yleinen keskuudessamme.  On kadotettu käsitys siitä, keitä me ihmiset todella olemme ja mikä on elämän tarkoitus.
Jos avaamme Raamatun, se palauttaa tajuntaamme tietoisuuden, että Jumala on luonut meidät.  Emme ole vuosimijardien eläinkunnasta kehittämiä eliöitä, vaan alunpitäen ihmisiksi, jopa Jumalan kuvaksi tehtyjä.  "Sinä teit hänestä lähes jumal'olennon--panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja"  (Ps. 8:6,7).  Miten tarpeen onkaan tällainen tieto ihmisarvosta, jota aikamme henkinen inflaatio on runnellut.
Tarvitsemme myös Raamatun antamaa vastausta elämän tarkoituksesta ja päämäärästä.  Nykyään yhä useammat kokevat turhautumista.  Heistä tuntuu, että "ei elämällä ole mitään järkevää tarkoitusta", kuten eräässä radiohaastattelussa todettiin.  Kaiken loppuna on vain pimeä, kylmä hauta.  Mutta tämä ei tyydytä ketään ajattelevaa ihmistä, koska olemuksessamme on sisäinen, Raamatun mukaan Luojan sinne asettama, tarve omistaa ja saavuttaa sellaista, joka on katoamatonta.  "Myös iankaikkisuuden hän [Jumala] on pannut heidän sydämeensä" (Saarn. 3:11).

Raamattu antaa myös tietoa Jumalan meille suunnittelemasta valmistamasta päämäärästä.  Sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa puhutaan uudesti luodusta paremmasta maailmasta, jonne Herran omat tulevat "riemuiten, päänsä päällä iankaikkinen ilo."  "Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa, ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt.  ---'Katso, uudeksi minä teen kaikki'"  (Jes. 35:10, Ilm. 21:3-5).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti