Nämä jakeet muodostavat osan tuosta ihmeellisestä luvusta, jotka kertoo kolmesta kadonneesta - kadonneesta lampaat, kadonneesta rahasta ja kadonneesta pojasta. Lammas katosi kartasta. Se ei mitenkään aikonut karata, mutta silti se katosi. Raha katosi talosta. Se katosi toisen huolimattomuuden vuoksi. Auttakoon Jumala sinua löytämään tuon jonkun. Mutta pojan katoaminen oli hänen omaa syytänsä. Tieten tahtoen hän irtautua kodin rajoituksista ja polki maahan sen vaatimukset.
Paimen etsii lammasta, kunnes hän löytää sen ja tuo sen kotiin. Nainen etsii huolellisesti rahaa, kunnes löytää sen. Mutta eksynyt ihmistä ei voida tuoda kotiin niinkin kadonnutta lammasta, eikä asettaa entiseen paikkaansa niinkin kadonnutta rahaa. Poika on vapaa siveysolento, joka on vastuussa käytöksestään ja päätöksistään. Hänen tahtonsa on linnoitus, johon Jumala ei milloinkaan tunkeutumaan. Tuhlaajapoika valitsi kotoa- lähtemisen, ja tuhlaajapojan oli myöskin valittava kotiinpaluu. Isä ei voinut palauttaa häntä muuttumattomana, sillä silloin poika olisi edelleen jäänyt tuhlaajapojaksi.
Isä odotti, kunnes pojan oma halu oli muuttunut, ja sitten hän läksi poikaa vastaan . Isämme ei voi pelastaa meitä vastoin tahtoamme, mutta heti kun me tahdomme sitä, hän tahtoo vastaanottaa meidät ja pyyhkiä pois syntimme, vaikka ne olisivat Veri ruskeat.
Vertaus tuhlaajapojasta on ihmeellisin tämän luvun kolmesta suuresta opetuksesta. Se on lukumääräisesti suurin, sillä kadonnut lammas oli yksi sadasta ja kadonnut raha yksi mymmenestä, mutta tämä kolmas vertaus käsittää toisen puolen menetetystä isän kokomomaisuudesta, sillä hänellä oli vain kaksi poikaa, joista toinen läksi kotoaan vaeltaakseen omin päinsä.
Kadonnut lammas voitiin korvata toisen lampaan ostamisella, rahan katoaminen voitiin selittää, mutta kolmas menetys oli liian suuri korvattavaksi ja liian musertava selityksin lievittämiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti