" Fil.1:3-7." Rakkaat ja kaikuvat veljeni, te minun iloni ja kunniaseppeleeni, pysykää siis horjumatta Herran yhteydessä, rakkaat ystävät ! ( 2.Kor.7:8-13 ).
Fil.4:1. " Nyt voimme taas elää,jos te kerran pysytte Herran yhteydessä. "
1.Tess.3:8.
Paavali kirjoitti näille veljille, Jeesuksen Kristuksen pyhille ( Fil.1:1). Mutta hän ei kirjoittanut sellaisille, jotka olivat luonteeltaan täydellisiä. Hän kirjoitti miehille ja naisille, jotka taistelivat kiusauksia vastaan ja olivat vaarassa langeta.
Hän kiinnitti heidän huomionsa rauhan Jumalaan, " joka ikuisen liiton uhri veren tähden on nostanut kuolleista -- meidän Herramme Jeesuksen ".
Hän vakuutti heille,että Jumala varustaisi heidät " Hyvillä lahjoillaan, NIin että voitte täyttää hänen tahtonsa. Sen, mikä on hänelle mieleen, hän itse tehköön meissä, hän ja Jeesus Kristus. " Hebr.13:20,21.
Kun lähemmäisesi tulee tietoiseksi erehdyksestään, varo tuhoamasta hänen itsekunnioitustaan. Älä masennus häntä osoittamalla välinpitämättömyyttä tai epäluuloisuutta. Älä sano: En luota häneen ennen kuin näen, tuleeko hän kestämään." Usein juuri tällainen epäluottamus saa kiusatun kompastumaan.
Meidän on pyrittävä ymmärtämään muiden heikkouksia. Me tiedämme kovin vähän niiden ihmisten koettelemuksiststa, jotka ovat olleet pimeyden kahleissa ja joilta puuttuu lujuutta ja siveellistä voimaa.
Ihminen ,joka kärsii omantunnon tuskista, on kaikkein säälittävimässä tilassa. Hän on kuin huumaantunut, horjuva ja maahan vaipuva raukka. Hän ei näe mitään selvästi. Mieli on sumentunut eikä hän tiedä mihin ryhtyä. Moni ihmis parka on väärinymmärretty, väheksytty. Täynnä ahdistusta ja tuskaa - eksynyt, harhaileva lammas. Hän ei löydä Jumalaa, ja kuitenkin hän kaipaa suunnattomasti anteeksiantoa ja rauhaa. Sanallakaan et saa lisätä uupuneen tuskaa!
Synniseen elämään väsynyt ihminen, joka ei tiedä mistä saisi avun, on vietävä säälivän Vapahtajan luo. Tartu hänen käteensä, lausunnot hänelle rohkaisu ja toivon sanoja. Auta häntä tarttumaan Vapahtajan käteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti