Kristuksen persoonassa näemme iankaikkisen Jumalan hankimassa ääretöntä armoa langenneeelle ihmiselle.
Kristus tuli tänän maailmaan osoittaakseen, että ihminen voi vastaanottamansa voimia ylhäältä elää puhdasta elämää.
Hän saattoi sanoa kenelle tahtoi : Seuraa minua, ja puhuteltu nousi ja seurasi häntä.
Maailma oli menettänyt viehätyksensä. Hänen äänensä kaikessa ahneuden ja kunnianhimon henki pakeni sydämestä, ja ihmiset lähtivät sisäisesti vapautuneina seuraamaan Vapahtajaansa.
Hän ei sivuuttanut ainoatakaan ihmisolentoa arvottomana, vaan koetti löytää jokaiselle parantavan avun.
Epämielyttävässäkin sielussa hän koetti herättää toivoa vakuuttamalla heille, että he voisivat tulla nuhteettomiksi ja viattomiksi sekä saada sellaisen luonteen, josta heidät tunnetaan Jumalan lapsiksi.
Usein hän kohtasi henkilöitä, jotka olivat joutuneet saatanan valtaan ja joilla ei ollut voimia vapautua tämän paloista.
Jeesuksella oli tapana puhua mitä hellimpiä lohdutuksen sanoja, sellaisia sanoja, joita tuo sielu tarvitsisi ja joita hän saattoi ymmärtää.
Synnitön Vapahtaja sääli syntisen heikkoutta. Ihmiset vihaavat syntistä samalla tavalla kun rakastavat syntiä.
Kristus vihaa syntiä, mutta rakastaa syntisiä . Tämä henki on kaikilla hänen seuraajiaan. Kristuksen rakkaus on hidas tuomitsemaan, nopea huomaamaan katumuksen, valmis antamaan anteeksi, rohkaisemaan, johtamaan eksyneen pyhyyden polulle ja pitämään hänen jalkansa siellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti