Oikea pyhitys

 Oikea pyhitys on Raamatun oppi.  Kirjeessään Tessalonikan seurakunnalle apostoli Paavali sanoo:  "Tämä on Jumalan tahto, teidän pyhityksenne."  Hän rukoilee:  "Itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa" (1 Tess. 4:3; 5: 23).  Raamattu opettaa selvästi, mitä pyhitys on ja miten sen voi saavuttaa.  Vapahtaja rukoili opetuslastensa puolesta:  "Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus" (Joh. 17:17).  Ja Paavali opettaa, että uskovaisten tulee pyhittyä  "Pyhässä Hengessä" (Room. 15:16). Mikä on Pyhän Hengen työ?  Jeesus sanoi opetuslapsilleen:  "Kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuten" (Joh. 16: 13).  Ja psalmirunoilija sanoo:  " Sinun lakisi on totuus."  Jumalan sana ja Henki paljastavat ihmisille ne suuret vanhurskauden periaatteet, jotka ovat keskitetyt hänen lakiinsa.  Koska Jumalan laki on "pyhä, oikea ja hyvä", jumalallisen täydellisyyden kautta muodostuva luonne tulee pyhäksi.  Kristus on sellaisen luonteen täydellinen esikuva.  Hän sanoo:  " Minä olen pitänyt Isäni käskyt."  "Minä aina teen sitä, mikä hänelle on otollista" (Joh. 15:10; 8: 29).  Kristuksen seuraajien on määrä tulla hänen kaltaisikseen.  Heidän on Jumalan armon avulla kehitettävä hänen pyhän lakinsa periaatteiden mukainen luonne.  Tämä on raamatullista pyhitystä.
Tämä työ voi tulla suoritetuksi vain uskon kautta Kristukseen ihmisessä asuvan Pyhän Hengen voiman avulla.  Paavali kehottaa uskovaisia:  " Ahkeroikaa --pelolla ja vavistuksella, että pelastuisitte, sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtyisi"  (Fil. 2:12,13).  Kristitty tuntee synnin kiusaukset, mutta hän vastustaa niitä jatkuvasti.  Tässä tarvitaan Kristuksen apua.  Ihmisen heikkois yhdistyy Jumalan voimaan ja usko huudahtaa:  " Kiitos olkoon Jumalan, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta" (1 Kor. 15:57).
                                                        Alfa ja Omega 7 (s. 398, 399)
                                                        Ellen G. White
                                                                     

Ensimmäinen kaikista käskyistä

Lainoppinut lähestyi Jeesusta ja kysyi suoraan: Mikä on ensimmäinen kaikista käskyistä ?
Jeesuksen vastaus oli suora ja vakuuttava: Ensimmäinen on tämä:  " Kuule Israel, Herra meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa; Ja rakasta  Herraa,sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi.'  Tämä on ensimmäisen käsky."  Toinen on ensimmäisen kaltainen, sanoi Kristus, sillä se johtuu siitä:  "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.' Ei ole mitään käskyä suurempaa kuin nämä."  "Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat."
Kymmenestä käskystä sisältyy neljä ensimmäistä tähän suuren käskyyn:  "Rakasta Herraa Jumalaasi kaikesta sydämestäsi."  Viimeiset kuusi sisältyvät tähän:  "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi."  Nämä molemmat käskyt ilmaisevat rakkauden periaatteen.  Emme voi pitää ensimmäistä ja rikkoa toista tai pitää toista ja rikkoa ensimmäistä.  Kun Jumalalla on hänelle kuuluva paikkansa sydämen valtaistumella, annamme lähimmäisellemmekin oikean paikan.  Me rakastamme häntä kuten itseämme.  Ja vain rakastaessamme Jumalaa yli kaiken me voimme puolueettomasti rakastaa lähimmäistämme.
Ja koska kaikkiin käskyihin sisältyy rakkaus Jumalaan ja lähimmäiseen, ei yhtäkään niistä voida rikkoa loukkaamatta tätä periaatetta.  Täten Kristus opetti kuulijoilleen, ettei Jumalan lakiin kuulu monia eri käskyjä, joista toiset ovat hyvin tärkeitä ja toiset vähemmän tärkeitä, niin että ne voidaan rankaisematta jättää ottamatta huomioon.  Herramme esittää neljä ensimmäistä ja kuusi viimeistä käskyä jumalallisena kokonaisuutena ja opettaa, että rakkaus Jumalaan ilmenee kuuliaisuutena kaikille hänen käskyilleen.

Kristilliset ihanteet

Suurimman osan kansasta kuuluessa kristilliseen kirkkoon odottaisi uskon ja kristillisyyden näkyvän yhteiskunnassa paremmin kuin mitä nykyisin näkee.  On kuitenkin muistettava apostolin sanat, joiden mukaan "usko ei ole joka miehen"  (2 Tes. 3:2).  Jeesus puolestaan totesi, että erityisesti lopunaikana hyviin tekoihin innoittava kristillinen rakkaus vähenee.  Hän sanoi:  "Ja kun laittomuus lisääntyy, monien rakkaus kylmenee" (matt. 24:12).  Paavalin mukaan ihmiset ovat kyllä muodollisesti kristittyjä, "mutta he kieltävät uskon voiman" (2. Tim. 3:5).  Hänkin osoittaa tällaisen tilan vallitsevan erityisesti "viimeisinä päivinä", jolloin ihmisten itserakkaus ilmenee aivan äärimmäisissä muodoissaan.
Kristillisyyden nykyinen alennustila on erityinen ajanmmerkki.  Se osoittaa, että kaiken loppu on lähellä.  Mainituissa teksteissä sen sanotaan johtuvan Jumalan käskyjen ja voiman hylkäämisestä.  Yleisesti ajatellaan, että vaikka Jumala olisikin olemassa, niin ihminen ei ole sidottu hänen antamiinsa elämänohjeisiin.  Tämä puoli Raamatun merkityksestä halutaan heittää kokonaan sivuun.  Näin toteutuvat profeetan sanat:  "Maa on muuttunut saastaiseksi jalkojen alla, sillä sen asukkaat ovat hylänneet lain, rikkoneet käskyt, tehneet tyhjäksi ikuisen liiton.  Siksi kirous syö maan" (Jes. 24:5,6).
Kristillisiä elämänarvoja sekoittamassa on ssekä pakanauskontojen piirissä että kristityissä maissa syntyneitä teorioita ja näkemyksiä (Room. 1:18-32).  Kun Jumalan sanan mukaisia ihanteita ei kunnioiteta, on luonnollista, ettei niitä haluta seuratakaan.  Tämän lisäksi joudutaan toteamaan, että jopa evankeliumia muuten arvostavissa piireissä saatetaan vähätellä Jumalan käskyjä.  Apostoli kirjoittaakin "laittomuuden salaisuudesta".  Se johtaa hänen mukaansa harhaan monia, "jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen" (2. Tess. 2:7-12).

Lain hengellisyys

"En minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään."

Kristus itse ukkosen jylistessä ja salamain leimahdellessa julistanut lain Siinain vuorella.  Jumalan kirkkaus ympäröi kuluttavan tulen kaltaisena sen huippua, ja vuori vapisi Herran läsnäolon johdosta.  Israelin kansa oli maaten kasvoillaan maassa kuunnellut kunnioittavan pelon vallassa lain pyhiä käskyjä.  Mikä vastakohta sille näylle, joka nähtiin autuaaksiijulistusten vuorella!  Kesäisen taivaan alla, vain lintujen laulun keskeyttäessä hiljaisuuden, Jeesus esitti oman valtakuntansa periaatteita.  Kuitenkin hän, joka tuona päivänä puhui ihmisille rakkauden kieltä, valaisi heille Siinailla julistetun lain periaatteita.
Siihen aikaan kun laki annettiin, israelilaiset, jotka oltuaan kauan orjina Egyptissä olivat vajonneet alennustilaan, tarvitsivat syvä vaikutelmaa Jumalan voimasta ja majesteettiudesta.  Kuitenkin hän ilmaisi itsensä jeille myös rakkauden Jumalana.
Juuri Moosekselle Jumala ilmaisi kirkkautensa noissa ihmeellisissä sanoissa, jotka ovat ikiaikojen kallis perintö:  "Herra, Herra on laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen ja suuri armossa ja uskollisuudessa, joka pysyy armollisena tuhansille, joka antaa anteeksi pahat teot, rikokset ja synnit."  2 Moos.  34:6,7.
Siinailla annettu laki oli rakkauden pariaatteiden julistus, taivaan lain tiedoksi saattaminen maalle.  Se annettiin Välimiehen kautta --sen julisti hän, joka voi voimallaan saattaa ihmissydämet sopusointuun sen periaatteiden kanssa.  Jumala oli ilmaissut lain tarkoituksen sanoessaan Israelille:  "Ja te olkaa minulle pyhä kansa."  2 Moos. 22:31
Mutta Israel ei ollut tajunnut lain hengellistä luonnetta, ja liiankin suein sen vakuuttama kuuliaisuus oli pikemminkin vain muotomenojen noudattamista kuin sydämen luovuttamista rakkauden hallittavaksi.  Kun Jeesus luonteessaan ja teoissaan ilmaisi ihmisille Jumalan pyhiä, lempeitä ja isällisiä ominaisuuksia sekä osoitti pelkän muodollisen kuuliaisuuden arvottomuuden, eivät juutalaisten johtomiehet hyväksyneet eivätkä ymmärtäneet änen sanojaan.  He ajattelivat hänen suhtautuvan liian kevyesti lain vaatimuksiin, ja kun hän esitti heille ne totuudet, jotka olivat Jumalan heille säätämän palvelun ytimenä, he tuijottaen yksistään ulkonaiseen syyttivät häntä siitä, että hän koetti kumota lain.
Kristuksen sanoissa, vaikka hän puhuikin rauhallisesti, ilmeni sellainen hartaus ja voima, että se liikutti ihmisten sydämiä.  He odottivat hänen toistavan rabbien hengettömiä perimätietoja ja kohtuuttomia vaatimuksia, mutta saivatkin kuulla jotakin aivan muuta.  He "olivat hämmästyksissään hänen opetuksestansa, sill' hän opetti heitä niinkuin se, jolla valta on, eikä niinkuin heidän kirjanoppineensa".  Matt. 7:29.

Ensi rakkauteni

Ensirakkauteni " Asuessani Tuusulasa vuonna 2000 sain kokea elämässäni todellisen rakkauden, kun luin Jesajan kirjan Jakeita 53:2-7 ( vkr): Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä- - Rangaistus oli hänen päällänsä,että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut. Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikien meidän syntivelkamme." Lukiessani ymmärsin Kristuksen kärsimyksiä, jotka koskettivat minua. Sain tuntea, että minunkin syntini oli sovitettu ristillä. Samana vuonna, eräänä syksyisenä yönä itkin synnintuskissani ja huusin Jeesusta pelastajaksi elämääni ja sisimpääni. Sitten Jumala johdatti eteeni kirpputorilta suuri taistelu - kirjan. Sen kautta sain vastaukset lopun aikaa koskeviin ja muihinkin kysymyksiini ( Matteus 24, Luukas 21 ). Silloin minulle avautui myös Sapatti. Sain hylätä vanhan elämäni ja ottaa rakkauden askeleen totuuteen sekä yhtyä Jeesuksen jäähyväisrukoukseen ( Joh. 17:26). Myös kolmen enkelin sanoma ja Jeesuksen lähetyskäsky evankeljumin viemisestä kireesti eteenpäin tulivat minulle kokonaisvaltaisesti rakkaiksi. Samalla opin arvostamaan Herran ehtoollista ( Joh.13). kiintymykseni Jumalan saa kohtaan alkoi syventyä ollessani elämäni ensimmäisessä jalkojen pesussa ja sapattijumalanpalveluksessa Helsingin Annankadun advettikirkossa. Seuraavana keväänä lensin Kuusamoon, jossa ystäväni pastori Paavo Hautala kastoi minut. Seurakunnassa olen oppinut ymmärtämään myös Nykyaika-lehden merkityksen. Tämä lehti valaisee Jumalan suunnitelmia, tekee avoimeksi Jumalan tahdolle, vahvistaa uskoa Jeesukseen ja antaa elämälle lohtusta ja toivoa. Jumala teitä siunatkoon. Virvoittavaa kevättä! ( Ilm 1:3 ; 14:7; 22:14 ja Ef.1:2.) Voit lukea todistukseni Nykyaika lehdestä seurakunta lehti 12/ 2012

Jeesukseen katsominen

 Monet tekevät kohtalokkaan erehdyksen hengellisessä slämässään pitäytyessään tunteisiinsa ja arvostellessaan edistymistään tai taantumistaan niiden mukaan. Tunteet eivät ole luotettava koetin. Meidän ei tule katsoa itseemme, jos haluamme todisteita Jumalan mielisuosiosta meitä kohtaan, sillä itsestämme tulemme löutämään vain masentavaa. Ainoa toivomme on eteneminen "silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen" (Hebr. 12:2). Kaikki mikä on lähtöisin hänestä, innoittaa meidät toivoon, uskoon ja rohkeuteen, sillä hän on vanhurskautemme, lohdutuksemme ja ilomme.

 

Ne, jotka katsovat itseensä saadakseen lohdutusta, väsyvät ja pettyvät. Heikkoutemme ja arvottomuutemme tunteen tulisi johtaa meidät sydämme nöyryyteen ja vetoamaan Kristuksen sovittavaan uhriin. Luottaessamme hänen ansioihinsa saamme levon, rauhan ja ilon. Hän pelastaa täydellisesti kaikki, jotka hänen kauttansa tulevat Jumalan tykö.

 

Meidän tulee luotta Jeesukseen joka päivä ja joka hetki. Hän on luvannut, että niin kuin ovat päivämme, niin on myös voimamme. Hänen armonsa avulla voimme kantaa kaikki nykyiset taakkamme ja suorittaa kaikki tehtävämme. Mutta monet masentuvat, kun he etukäteen huolehtivat tulevista huolista. He koettavat alati tuoda huomispäivän murheet tähän päivään. Näin ollen suuri osa heidän koettelemuksistaan ovat mielikuvituksellisia. Jeesus ei ole tehnyt mitään ennaltavalmisteluja niitä varten, sillä hän on luvannut armoaan vain yhdeksi päiväksi kerrallaan. Hän varoittaa meitä murehtimasta huomispäivän huolista ja pulmista, sillä " riittää kullekin päivälle oma vaivansa" (Matt. 6:34)

Evankeliumi on iloinen sanoma

Kristus ei tullut lohduttamaan meitä synnin kurjuudessamme, vaan auttamaan meitä pääsemään tuosta kurjuudesta.  Hän tuli ostamaan meidät vapaiksi isiltäperitystä vaelluksestamme.  Hän "antoi itsenä meidän edestämme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhistaakseen itselleen omasuudeksi kansan, joka hyviä tekoja harrastaa."
Ihanan sanoman sisältää evankeliumi:  voit päästä vapaaksi synnistäsi.  Jos olet epäpuhdas, voit tulla puhtaaksi.  Jos olet epärehellinen, voit tulla rehelliseksi.  Jos olet itsekäs, voit tulla hyväksi ja helläksi.  Sinä voit ___ jos vain tahdot.  Ehtona on että annat Jumalan Hengen tehdä työtaan sinussa, niin että hän saa vallata sinut ja uudistaa elämäsi.  Syntiemme poistaja voi vapauttaa sinut jokaisesta synnistä, jos vain tahdot luovuttaa tisesi hänen käytettäväkseen. 
Evankeliumi on iloinen sanoma syntivelan maksamisesta ja synnin voittamisesta ---Vapahtajan suuren uhrin välityksellä.  "Jos tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä."-- "Ja he ovat voittaneet hänet Karitsan veren kautta ja heidän todistuksensa sanan kautta, eivätkä ole henkeään rakastaneet edes kuolemaakaan väistääkseen."
Ei kenenkään tarvitse pelätä tilintekoa Jumalan kanssa -- jos hän vain ottaa huomioon Jumalan kutsumuksen ja Jumalan ajan.  Jumala on ylpeitä ja katumattomia vastaan, mutta nöyrille ja katuvaisille hän antaa armon.  Mutta tilinteon täytyy tapahtua.  Herran kutsu kuuluu hellänä ja rakkauttauhkuvana:  "Niin tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanää Herra.  Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lukivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi."
Kuka haluaa asettua katuvan syntisen paikalle saadakseen kokea armosta osalliseksi tulemisen rauhaa ja iloa?

Minkä arvoinen ihmiselämä on

Mestari opetti meille, minkä arvoinen ihmiselämä on.  Hän osoitti, miten kallisarvoisina taivas pitää kurjia ja syntisiä ihmislapsia.
Hopearahalla ( kauniissa vertauksessa Luukkaan evankeliumin 15. luvussa ) oli arvokas, vaikkakin se oli kadonnut ja oli  lian ja saastan peittämä. Tuhlaajapoika on kodin korvaamaton aarre, vaikka hän on rypenyt paheen likakätkössä  muuttuen melkein tuntemattomaksi. - Ja sitten Jeesus puhuu ihmeellisiä sanoja olosta, joka vallitsee taivaassa yhden ainoan eksyneen sielun vuoksi, joka löytää itsensä ja paikkana jumalallisessa perhepiirissä. Hänen tähtensä. sanoo Jeesus, pannaan toimeen juhla ikuisen valon valtakunnassa.
Sen täytyy olla hyvin paatunut sydämmeltään, jota tämä näky ei liikuta. Katso, miten hellästi ja säälivästi Ihmisen Poika ja Ihmisystävä kohtelee kaikkia onnettomia, eksyneitä ja pelastustaan epäileviä ihmislapsia. Hän tarttuu heitä kädestä ja puhuu toivon ja lohdun sanoja heidän vapisevalle sydämmelleen. Hän antaa heidän ymmärtää, että heidän elämällään kaikesta huolimatta on verraton arvo, jota eivät vastaa mitkään maailman aarteet.  Sillä mitä hyötyä on ihmisille, vaikka hän voittasikin itsensä koko maailman, mutta saisi vahingon sielunsa ?  Siksi Jeesus luopuu koko  maailman ihanuudesta, antaa oman henkensäkin pelastaakseen kalliita ihmissieluja.
kristuksen oppi ja elämä korostavat selvällä ja ylevällä tavalla tosi ihmisarvoa.  Mutta Kristuksen kuolema korostaa hänen oppiansa ! Suurin, parhain ja ylevin todistus ihmisarvosta on- Golgatan risti.
Siinä ikuinen rakkaus antaa itsensä kadotettujen ja sorrettujen ihmislasten puolesta. Mutta risti saa täyden merkityksensä vasta ihmeellisen elämäntarinan päätepisteenä.  Tämä elämä oli todellinen, onnellinen ja määrätietoinen ihmiselämän ihanne, sellaisen, joka siunaa alkuperäänsä ja käy riemuiten  päämäärää kohden.

" Älä varasta "

" Älä varasta " , kuten muutkin kymmenen käskyä eli " Rakkauden sanaa ", tuntuu suurelle osalle ihmiskuntaa niin ilmiselvältä, että se ei juurikaan selitystä vaadi.
Käsky ei silti ole aivan niin yksinkertainen, kuin se ehkä päältä katsottuna näyttää.
Tästäkin " älä - käskystä löytyy paitsi kielto, myös myönteinen puoli.
" Älä varasta " kertoo meille, että minulla ja muilla on oikeus omistaa, eikä kenelläkään ole oikeutta ottaa sitä, mikä on laillisesti minun. Tämä antaa turvallisen mielen ja takaa, että yhteiskunta voi toimia. Yhteiskunnan  tulee tehdä kaikensa taatakseen kaikille kansalaisille oikeuden omistaa. Ilman tuota oikeutta  eläisimme täydessä sekasorrossa,eikä mikään paiokka olisi turvallinen.
- Varastamisen kieltävä käsky koskee kaikenlaista riistoa ja vilppiä,ei vain toista ihmistä kohtaan, vaan myös yhteiskuntaa ja jopa Jumalaa kohtaan..  Se ei kohdistu vain omaisuuteen, vaan on paljon laajempi.  Se koskee kaikkia elämänalueita.
Tämä käsky, kieltona ymmärrettynä, kieltää kaiken, mikä johtaa meidät saamaan hyötyä vilpillisin keinoin.  Se kieltää meitä myymästä tuotetta, jonka tiedämme huonoksi tai virheelliseksi.  Se kieltää meitä myymästä väärän mitan mukaan, ja se kieltää  jopa mainonnan, jossa tuotteelle esitetään ominaisuuksia, joita ei ole.
-  Myös toisen yksityisyyden riistäminen on varastamista. Silloinhan otetaan jotakin, johon toisella on oikeus.  Toisen alistaminen ja nöyryyttäminen kuuluvat myös tämän käskyn alle.  Ne ovat vapauden varastamista.
- Me ihmiset omistamme myös vapauden valita. Tämä tärkeän oikeuden riistäminen on varastamista sanan täydessä merkityksessä.
Lain rikkominen on synti, ja " synnin palkka on kuolema "  Jumala rakkaudessaan on kuitenkin ratkaissut tämän ongelman.

Mainitsin alussa, että  Jumalallakin on oikeus olla joutumatta varkauden uhriksi.  " Riistääkö ihminen Jumalalta ? -- Missä asiassa me sinulta riistämme ?  Kymmenyksissä ja antimissa  ( Mal.3:8).  Jumalalle kuuluu osa siitä, mitä me saamme, samoin kuin hänelle kuuluu osa ajastamme.  Jos emme anna hänelle, mitä hänelle kuuluu, varastamme Jumalalta.  Uskollisuus Jumalaa kohtaan palitaan Raamatun mukaan.  Emme pelastu tekojemme kautta, mutta Jumala lupaa vuodattaa " siunausta ylenpalttisesti ", jos teemme sitä mikä on oikein.

Jeesus sanoi: Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni

Jeesus sanoi: " Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua " ( Luuk.9:23 ).  Tässä on kyse jatkuvasta preesens- suhteesta.  Se ei perustu mihinkään aijemmin tapahtuneeseen, vaan tarkoittaa  Jeesukseen luottamista omissa päivittäusissä kokemuksissa.
Päivittäinen kokemuksemme ei pidä sisällään Jeesukseen luottamista vain aikaisemmin syntien anteeksiantajana vaan  pävittäisten voittojen  ja hengellisen kasvumme takaajana. Siihen sisältyy itsensä kieltäminen ja Pyhän Hengen  voimassa tapahtuva määrätietoinen taistelu syntiä ja Saatanaa vastaan.  Siihen sisältyy halu tehdä mitä ikinä Jeesus käskee tekemään ja halu mennä minne ikinä hän käskee menemään.
Toisin sanoen on kyse täydellisestä antautumisesta ja pyhittäytymisestä hänen tahdolleen, joka rakasti meitä ja antoi itsensä meidän edestämme.  " Uhratkaa kaikki Jumalalle! Laskekaa kaikki hänen alttarilleen -  itsemme, omaisuutemme, niin kaikki - elävänä uhrina ! Kunniaan pääsy edellyttää kaiken luovuttamista "  ( White, Hengellisiä kokemuksia s.76 ).   ikä on tilanteesi juuri nyt ?
Oletko kokenut aidon kääntymyksen katumalla syntejäsi ja uskomalla Jeesukseen omana Vapahtajanasi ?  Onko Kristuksesta tullut sinulle päivittäinen seuralainen ja läheinen ystävä ?
Onko sydämmesi suurin halu seurata ja palvella häntä ? Jos vastauksesi näihin kysymyksiin on " Kyllä " , nii se , joka kuulee minun sanani ja uskoo minun lähettäjääni, on saanut ikuisen elämän.
Hän ei joudu tuomittavaksi, vaan hän on jo siirtynyt kuolemasta elämään " ( Joh.5:24).
- Mutta ellet voi vastata myöntävästi edellä esitettyihin kysymyksiin, älä hukkaa enää päivääkään hengellisesti eksyneenä tilaansa, jossa suhteesi Jumalaan ei ole kunnossa. Etsi katumusta ja uskoa  Jeesukseen Kristukseen ja elävää suhdetta Jumalaan.   " Jos suhteesi Jumalaan on kunnossa tänään, olet valmis, vaikka Kristus tulisi tänään "   Kiitä Jumalaa hänen meille hankkimastaan täydellisestä ja ihmeellisestä pelastuksesta !  Hän on vain rukouksen matkan päässä kaikkien  paatuneimmastakin syntisestä. Hänen rakkautensa, hänen huolenpitonsa, hänen armonsa ja hänen voimansa kautta saamme kaiken, mitä tarvitsemme kohdataksemme  Herramme.