Jotka antavat sielulle valoa ja voimaa.

Tajutessamme missä ajassa elämme, tahdomme toimia aivan kuin koko taivas seuraisi meitä.  Kirjaevankelista tahtoo silloin levittää niitä kirjoja, jotka antavat sielulle valoa ja voimaa.  Hän osallistuu noidenkirjojen hengenstä ja keskittää kaikki sielunsa voimat työhön esittäessään ihmisille näitä kirjoja.  Hänen voimansa, rohkeutensa ja menestyksensä on riippuvainen siitä, miten täydellisesti noiden kirjojen sisältämä totuus on punoutunut hänen omaan kokemukseensa ja kehittänyt hänen omaa luonnettaan.  Kun hänen oma elämänsä on näin muotoutunut, hän voi lähteä esittämään muille sitä pyhää totuutta, jota hän levittää.  Jumalan Hengen innoittamana hän on saava syvän, rikkaan kokemuksen, ja taivaan enkelit antavat hänelle menestystä työssa.
Kaikille kirjaevankelistoillemme, kaikille niille, joille Jumala on antanut lahjojaan, jotta he toimisivat hänen työtovereinaan, tahtoisin sanoa:  Rukoilkaa, rukoilkaa syvempää kokemusta.  Lähtekää liikkeelle sydän hiljentyneenä ja pehmentyneenä niiden kalliiden totuuksien tutkimisesta, jotka Jumala on antanut tälle ajalle.  Juokaa syvältä pelastuksen vettä, että se voisi muodostua sydämessänne eläväksi lähteeksi, joka kumpuaa virvoittamaan jo perikadon partaalla olevia sieluja.  Silloin Jumala on antava viisautta kyetäksenne jakamaan siunauksiansa jakamalla muille sitä viisautta ja ymmärrystä, mitä hän on antanut teille.
Ruokoilen Herra, että ymmärtäisitte tämän asian pituuden ja leveyden ja syvyyden ja että tun tisitte vastuunne heijastaa Kristuksen luonnetta kärsivällisyydellänne, rohkeudellanne ja horjumattömalla lahjomattomuudellanne.  "Ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa" (Fil. 4:7).

                                                                        Todistusaarteita 2 (s. 487, 488)
                                                                        Ellen G. White

Taivaallisen pyhäkön puhdistus

Joku kysynee, onko Uudessa Testamentissa tällaista käsitettä?  On kyllä, sillä Heprealaiskirjeessä sanotaan:  "On siis välttämätöntä, että taivaallisten kuvat tällä tavoin puhdistetaan, mutta että taivaalliset itse puhdistetaan paremmilla uhreilla kuin nämä."  Hepr. 9:23.  Heprealaiskirje sanoo, että taivaalliset puhdistetaan, ja Daniel sanoo, että se vaihe alkaa vuonna 1844.
Kaikkialla Raamatussa on pelastuksesta kaksi ajatusta.  Yhtäältä uskovainen on vanhurskautettu ja tietää siksi kestävänsä Kristuksessa viimeisenä tuomion päivänä.  Toisaalta tämä lopullinen ratkaisun päivä ei ole tullut, ja siksi hänen on valvottava ja ruokoiltava, sillä vasta Kristuksen päivä lopullisesti ratkaisee, kuka on pelastettujen joukossa.  Miten selvästi tämä ajatus esiintyykään Paavalin kirjeissä.  Vanhurskauttaminen uskosta merkitsee syyllisyyden poistamista, Kristuksen vanhurskauteen pukeutumista ja Jumalan rauhan omistamista.  Room. 8: 1; 3:24; 5:1.  Tämän pelastuksen omistaminen on nykyhetkistä, varmaa ja todellista.  Room. 5:10.
Yhtä selvästi Paavali puhuu tulevasta ja lopullisesta vanhurskauttamisesta.  Hän sanoo vakavat ja itsetutkistelua synnyttävät sanat:  "Vaan minä kuritan ruumistani ja masennan sitä, etten minä, joka muille saarnaan, itse ehkä joutuisi hyljättäväksi." 1 Kor. 9:27.  Uskova on pelastettu, mutta hänen on katsottava, ettei joudu hyljättäväksi.  Vielä selvemmin Paavali tuo esille tämän ajatuksen 1 Kor. 4:4-5.  2sillä minulla ei ole mitään tunnollani, mutta en minä silti ole vanhurskautettu, vaan minun tuomitsijani on Herra.  Älkää sentähden lausuko mitään tuomiota, ennen kuin aika on, ennen kuin Herra tulee, joka myös on saattava valoon pimeyden kätköt ja tuova ilmi sydänten aivoitukset; ja silloin kukin saa kiitoksensa Jumalalta."  Paavali omisti uskossa Jeesuksen täydellisen vanhurskauden, hänellä ei ollut mitään tunnollaan, mutta häntä ei oltu vielä lopullisesti vanhurskautetu.  Tällä lopullisella vanhurskauttamisella on ailansa!  Lopullinen vanhurskauttaminen on Jumalan lopullinen tuomionjulistamistoimi ja se vasta ratkaisee, ketkä lopullisesti pelastuvat.
Tämä sama ajatus esiintyy yhtä selvästi Jeesuksen sanomassa.  Pelastus on mykyhetkistä.  Joh. 3:16.  Se on uskoa ja turvautumista taivaalliseen Isään ja varmuutta siitä, että tulee tunnustetuksi Isän edessä.  Matt. 10: 29-32.
Mutta lopputuomio on tuova mukanaan hirvittäviä yllätyksiä.  Monet, jotka sanovat:  "Herra, Herra!" . Jäävät taivaan porttien ulkopuolelle.  Kristuksen omasta valtakunnasta kootaan pahennukseksi olleet ja heitetään tuliseen pätsiin.  Matt.  13: 41-42.  On monia, jotka sanovat tuntevansa Kristuksen, mutta joita Hän ei tunne.  Luuk. 13: 25-30.  Ketkä pelastuvat lopullisesti?  "Mutta ne, jotka on arvollisiksi nähty pääsemään toiseen maailmaan ja ylösnousemukseen kuolleista."  Luuk. 20: 35.

                                                           Maailman Kohtalontie  (s. 86, 87)

Valoisa tulevaisuuden näköala

Niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema,niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet. Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla. Mutta vaikka meidän inhimillinen luontomme on niin turmeltunut, ettei- käyttääksemme Paavalin sanoja - minussa, se on minun lihassani,asu mitään hyvää, on meillä kuitenkin Vapahtaja, jonka voimassa voimme voittaa jokaisen  kiusauksen, jokaisen luonteenvirheen ja jokaisen juurtuneen tavan.
- Kirkkauden Jumala on meidän Luojamme! Hän on luonut meidät olemaan Hänen kaltaisiaan. Hänellä on valta uudestiluoda turmeltunut ihmissydän. Katso, uudeksi minä teen kaikki,Hän sanoo sille, joka nöyrin mielin ja uskoen lähestyy Häntä.  Minä annan teille uuden sydämmen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäämme. Näin kuuluu Hänen lupauksensa.
Ylösnousemuksen aamuna Hän jälleen osoittautuu samaksi mahtavaksi Luojaksi. Silloin ne, jotka ovat maanneet maan tomussa, nousevat ylös,ja heidän omiensa tuntevat heidät.   Lunastetut Hän on muuttava silmänräpäyksessä. Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: Kuolema on nielty ja voitto saatu.
- Lupaus synnin ja kuoleman voittamisesta on punaisena lankana Raamatun esityksessä ihmisen luonnosta ja olemuksesta. Kuvaus ihmisen luomisesta, syntiinlankeemuklsesta ja entiselleen saattamisesta on selvä, johdonmukainen ja syvällinen; ja kuvaus eri ihmisten tavasta suhtautua eri tilanteisiin antaa meille paljon ajattelemista. Raamattu ei ole ihmisen suhteen niin pessimistinen kuin monet muut kirjat. Pikemmin kin siitä säteilee optimismia ja tulevaisuudenuskoa sen osoittaessa ihmisen suuret mahdollisuudet.

Mitä enemmän ihminen katselee Vapahtajaa

Mitä enemmän ihminen katselee Vapahtajaa ja tutustuu häneen, sitä enemmän hän haluaa tulla hänen kuvansa kaltaiseksi ja tehdä Kristuksen tekoja.  Aika, jossa elämme, vaatii uudistavaa toimintaa.  Meille loistava totuuden valo tarvitsee päättäväisiä toiminnan miehiä, joilla on luja siveellinen ryhti, työskentelemään uutterasti ja kestivisti pelastaakseen kaikkien niiden sielut, jotka tahtovat kuulla Jumalan Hengen kutsen.
Rakkaus, jonka tulisi vallita seurakunnanjäsenten välillä, saa usein väistyä arvostelun ja moitteiden tieltä.  Nämä ilmenevät usein seurakunnan kokouksissakin syytöksinä ja ankarina henkilokohtaisina hyökkäyksinä.  Saarnaajien, johtajien tai seurakuntalaisten ei tulisi sallia tällaista.  Seurakunnan jumalanpalvelukset on toimitettava pitäen silmällä vain Jumalan kunnuaa.  Kun ihmiset erilaisine ominaisuuksineen liittyvät seurakuntakokonaisuudeksi, seurakunta kärsii ja menettää rauhansa ja sopusointunsa hellimällä näitä itsekkäitä, epäpyhiä ominaisuuksia, ellei Jumalan totuus hio ja tasoita näitä teräviä luonteen särmiä.  Monet unohtavat tutkia omaa sydäntään ja puhdistaa oman elämänsä, koska he näkevät niin paljon vaivaa löutääkseen veljiensä ja sisartensa virheet.  Tämä tuottaa heille Jumalan epäsuosion.  Yksityisten seurakunnanjäsenten tulisi olla terkkoja omista sieluistaan ja katsella arvostellen omia tekojaan, etteivät he toimisi itsekkäistä vaikuttimista ja olisi loukkaukseksi heikoille veljilleen.
Jumala ottaa ihmiset sellaisina kuin he ovat, iinhimillisine heikkouksinen, ja kasvattaa heidät sitten palvelukseensa, jos he haluavat antaa hänen kasvattaa ja opettaa itseään.  Katkeruuden juuri, epäilys, kateus, mustasukkaisuusm vieläpä aihakin, jota esiintyy joidenkin seurakunnanjäsenten sydämessä, on Saatanan työtä.  Tällaisilla aineksilla on jyrkyllinen vaikutus seurakuntaan.  "Pieni hapatus hapattaa koko taikinan."  Uskollinen into, joka ilmenee hyökkäyksinä veljiä kohtaan, on ymmärtämätöntä intoa.  Kristukselta ei ole mitään tekemistä sellaisen todistuksen kanssa.

                                                                Todistuksia Seurakunnalle I  (s. 230, 231)
                                                                 Ellen G. White

Kun Kristus rukoilee puolestamme

Niin pian kuin Jumalan lapsi lähestyy armoistuinta, suuri Puolustajamme tarjoaa hänelle apuaan.  Hänen lausuessaan ensimmäisen katumuksen sanan ja anteeksiannon pyynnön, Kristus ottaa hänen asiansa omakseen ja esittää pyynnön Isälle omana pyyntönään.
Kun Kristus rukoilee puolestamme, Isä avaa kaikki armonsa aarteet käytettäviksemme, jotta niistä nauttisimme ja välittäisimme niitä toisille.  "Te anotte minun nimessäni", sanoo Kristus,  "enkä sano teille, että minä olen rukoileva Isää teidän edestänne, sillä Isä itse rakastaa teitä, sentähden, että te olette minua rakastaneet."  Käyttäkää minun nimeäni hyväksenne.  Se antaa tehoa rukouksollenne, ja Isä antaa teille armonsa runsauden.  Sentähden  "anokaa, niin te saatte, jotta ilonne olisi täydellinen".  Joh. 16:26,27,24.
Jumala toivoo kuuliaisten lastensa anovan hänen siunauksiaan ja tulevan hänen eteensä kiittäen ja ylistäen.  Jumala on elämän ja voiman lähde.  Hän voi tehdä erämaan hedelmälliseksi maaksi kansalle, joka pitää hänen käskynsä, sillä se on hänen nimensä kunniaksi.  Hän on tehnyt valitun kansansa hyväksi niin paljon, että sen tulisi sytyttää jokainen sydän kiitokseen, ja häntä murehduttaa, kun kiitosta uhrataan niin vähän.  Hän toivoisi kansansa voimakkaammin osoittavan, että he tuntevat, että heillä on syytä iloon ja riemuun.

                                                            Todistuksia Seurakunnalle  (s. 204, 205)
                                                             Ellen G. White

Tulkaa minun tyköni!

Hän. joka on ollut ihminen ja tietää, miten kaikentaiset itsekkäät nautinnot kiusaavat meitä ihmislapsia, vetoaa meihin hiljaa, muuta hartaasti:  " Tulkaa minun tyköni ja oppikaa minusta!"  Ja meillä on paljon opittavaa Häneltä, joka on hiljainen ja nöyrä sydämeltä.  Ennen kaikkea saamme oppia rakkautta, vanhurskautta ja itsemme unohtamista.
Jos meillä on päivittäinen yhteys Jeesukseen, saamme yhä enemmän Hänen hengestään ja voimastaan.  Rajuus ja hillittömyys katoavat, ja Mestarin olemukselle ominainen hyvä alkaa näyttäytyä elämässämme.  Me osallistumme Hänen jumalallisesta luonnostaan ja vapaudumme samalla pahoista himoista, jotka turmelevat ruumiin ja sielun.  Näin elämämme tulee siunaukseksi eikä kiroukseksi.  Pietari muistuttaa meille:
"Koska Hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, Hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, joiden kautta Hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee.  Niin pyrkikää, juuri sentähden kaikella ahkeruudella osoittamaan uskossanne avuja, avuissa ymmärtäväisyyttä, ymmärtäväisyydessä itsenne hillitsemistä, itsenne hillitsemisessa kärsivällisyyttä, kärsivällisyydessa jumalisuutta, jumalisuudessa veljellistä rakkautta, veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta.  Sillä jos teidän olla toimettomia eikä heldemättömiä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa."
Kuinka hyvä, että tämä tie on avoin meille kaikille ---tie ihmissuvun Ystävän ja Vapauttajan luo.  Hän on luvannut olla lähettämättä ketään pois luotaan. On Yksi, joka antaa anteeksi, puhdistaa, vapauttaa ja vahvistaa.

Veljet ja sisaret, kehoitan teitä

Seurakunta on saanut varoituksen toisensa jälkeen, Heille on selvästi esitetty Jumalan kansan velvollisuudet jat vaarat.  Mutta maailmallisuus on osoittautunut liian voimakkaaksi.  Tavat, tottumukset ja muodit, jotka johtavat sielun pois Jumalasta ovat vuosikausia saaneet juurtua Pyhän Hengen varoituksista ja pyynnöstä huolimatta, kunnes viimein heidän tiensä on tuluut oikeaksi heidän omissa silmissään ja Hengen ääni tuskin enää kuuluu.  Ei kukaan ihminen voi sanoa, miten pitkälle hän voi mennä synnissä, kun hän kerran antautuu pääpettäjän valtaan.  Saatana meni Juudas Iskariotiin ja houkutteli hänet pettämään Herransa.  Saatana sai Ananiaksen ja Safiiran valehtelemaan Pyhälle Hengelle.  Ne, jotka eivät ole kokonaan pyhittäneet itseään Jumalalle, voidaan saada tekenmään Saatanan työtä, samalla kun he kuvittelevat olevansa Kristuksen palveluksessa.
Veljet ja sisaret, kehoitan teitä:  "Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne".  Säilyttääksemme kristillisen rakkautemme lämmön ja puhtauden meidän on lakkaamatta saatava Kristuksen armoa.  Oletteko käyttäneet kaikkia keinoja, jotta "rakkautenne yhä lisääntyisi", että "harrastaisitte sitä, mikä on hyvää", ja tulisitte täyteen vanhurskauden hedelmiä,  "jotka Jeesuksen Kristuksen kautta koituvat Jumalalle kunniaksi ja ylistykseksi"?
Monet, joiden tulisi seisoa lujina vanhurskauden ja totuuden puolesta, ovat osoittaneet heikkoutta ja horjuvaisuutta, mikä rohkaisee Saatanaa tekemään hyökkäyksiään.  Ne, jotka eivät kasva armossa eivätkä koeta saavuttaa jumalallisen täydellisyyden korkeinta tasoa, tulevat voitetuiksi.
Maailma on kristitylle muukalaisuuden ja vihollisuuden maa.  Ellei hän ota suojakseen jumalallista sotavarustusta ja käytä Hengen meikkaa, hän joutuu pimeyden voimien saaliiksi.  Kaikkien usko joutuu koetukselle.  Jokaista koetellaan kuten kultaa tulessa.
Seurakunnan muodostavat epätäydelliset, erehtyvät ihmiset, jotka ovatalituisen rakkauden ja pitkämielisyyden tarpeessa.  Mutta yleinen penseys on jo kauan ollut vallalla, ja seurakuntaan tunkeutunutta maailmallisuutta ovat seuranneet vieraantuminen, virheiden etsiminen, häijyys, riitaisuus ja pahuus.
Jos miehet, jotka sydämeltään ja elämältään ovat pyhittymättömiä, saarnaisivat vähemmän, ja jos enemmän aikaa uhrattaisiin sydämen nöyryyttämiseen Jumalan edessä, silloin voisimme toivoa Herran ilmestyvän avuksenne ja parantavan luopumisenne.  Monet viimeaikaisista saarnoista herättävät väärää varmuutta.  Ne, joilla on ollut niin vähän todellista yhteyttä Jumalaan kuin joillakuilla saarnaajillamme on ollut, eivät voi viisaasti suorittaa tärkeitä tehtäviä Jumalan työssä.  Työn uskominen tällaisille ihmisille on samaa, kuin jos lapset pantaisiin hoitamaan suurin laivoja verellä.  Ne, joilla puuttuu taivaallista viisautta ja elävä yhteys Jumalaan, eivät pysyt ohjaamaan evankeliumin laivaa jäävuorien keskellä ja myrskyissä.  Seurakunta joutuu suuriin taisteluihin, mutta näissä vaaroissa monet uskoisivat sen sellaisten käsiin, jotka varmasti johtaisivat sen perikatoon. 
Me tarvitsemme laivassa nyt luotsia, sillä lähestymme satamaa.  Kansana meidän on oltava maailmaan valo.  Mutta kuinka monet ovatkaan tyhmiä neitseitä, joilla ei ole öljyä astioissaan lamppujensa mukana.  Kaiken armon Jumala,jolla on runsaasti laupeutta ja paljon anteeksiantamusta, armahtakoon ja auttakoon meitä, ettemme tuhoutuisi jumalattomien mukana!
Tänä taistelujen ja koettelemusten aikana tarvitsemme kaiken sen tuen ja lohdutuksen, jonka voimme saada vanhurskaista periaatteista, lujasta uskonnollisesta vakaumuksesta, varmuudesta Kristuksen rakkaudesta ja runsaista kokemuksista hengellisissä asioissa.  Vain alituisesti kasvamalla armossa meistävoi tulla täysikasvuisia miehiä ja naisia Kristuksessa Jeesuksessa.
Voi, mitä sanoisin avatakseni sokeat silmät ja valaistakseni hengellistä ymmärrystä!  Synti on ristiinnaulittava.  Pyhän Hengen täytyy olla Jumalan rakkautta ja elävää, pysyvää uskoa.  Se on tulessa puhdistettua kultaa.  Voimme saada sitä vain Kristukselta.  Jokainen vakava ja vilpitön etsijä voi tulla jumalallisesta luonnosta osalliseksi.  Hänen sielunsa täyteys kiihkeä kaipaus oppia tuntemaan sen rakauden täyteys, joka ylittää ymmärryksen, ja edistyessään hengellisessä elämässään hän pystyy yhä paremmin käsittämään Jumalan sanan ylevät, jalostavat totuudet, kunnes hän katselemalla muuttuu ja voi heijastaa Lunastajansa kuvaa.

                                                             Todistuksia Seurakunnalle I  (s. 90-92)
                                                              Ellen G. White

Jumala on tehnyt oman osansa

Jumala on tehnyt oman osansa ihmisten pelastukseksi, ja nyt hän pyytää seurakunnan yhteistyötä.  Toisella puolen ovat Kristuksen veri, totuuden sana ja Pyhä Henki, ja toisella puolen hukkuvat sielut.  Jokaisen Kristuksen seuraajan on tehtävä osansa saattaakseen ihmiset osallisiksi taivaan hankkimista siunauksista.  Tutkikaamme tarkoin itsemme nähdäksemme, olemmeko tehneet tätä työtä.  Tutkikaamme vaikuttimiamme ja kaikkia elämämme toimia.  Eikö muistimme seinillä riipu monta epämiellyttävää kuvaa?  Usein olet tarvinnut Kristuksen anteeksiantamusta.  Olet aina ollut riippuvainen hänen säälistään ja rakkaudestaan.  Mutta etkö kuitenkin ole epäonnistunut osoittaessasi toisille samaa henkeä, jota Kristus on sinua kohtaan osoittanut?  Tunsitko taakkaa sellaisen tähden, jonka näit uskallautuvan kielletyille poluille?  Varoititko häntä lempeästi?  Itkitkö hänen tähtensä ja rukoilitko hänen kanssaan ja hänen puolestaan?  Osoititko lempeillä sanoilla ja ystävällisillä teoilla,  että rakastat häntä ja haluat pelastaa hänet?  Joutuessasi kosketuksiin sellaisten kanssa, jotka horjuivat oman luonteensa heikkouksien ja pahojen tapojensa taakan alla, jätiskö heidät taistelemaan yksin, kun olisit voinut auttaa heitä?  Etkö ole kulkenut näiden suuresti kiusattujen ohi kaukaa, samalla kun maailma on ollut valmis osoittamaan heille myötätuntoa ja houkuttelemaan heidät saatanan ansoihin?  Etkö ole Kainin tavoin ollut valmis sanomaan:  "Olenko minä veljeni vartija?"  Millaisena täytyy seurakunnan suuren Johtajan pitää sinun elämäntyötäsi?  Miten hän, jolle harhailevat poissa oikealta tieltä?  Etkö pelkää hänen jättävän sinut, kuten sinäkin jätät heidät?  Ole varma siitä, että hän, joka on Herran huoneen tosi vartija, on huomannut jokaisen laiminlyönnin. 
Etkö ole sulkenut elämästäsi pois Kristusta ja hänen rakkauttaan, kunnes koneellinen muodollisuus on tullut sydämen hartauden tilalle?  Missä on se sielun tuli, jota kerran tunsit, kun Jeesuksen nimi mainittiin?  Miten palava olikaan rakkautesi ihmissieluihin, kun ensi kertaa pyhitit itsesi hänelle!  Miten hartaasti koetitkaan esittää heille Vapahtajan rakkautta!  Tuon rakkauden puute on tehnyt sinut kylmäksi, arvostelevaksi ja vaativaiseksi.  Koeta jälleen saavuttaa se, ja tee sitten työtä tuodaksesi sieluja Kristuksen luo.  Jos kieltäydyt tekemästä tätä, niin toiset, joilla on vähemmän valoa ja kokemusta ja tekevät sen, minkä sinä olet laiminlyönyt, sillä työtä on tehtävä kiusattujen, ahdistettujen ja hukkuvien pelastamiseksi.  Kristus tarjoaa tätä tehtävää seurakunnalleen,---kuka ottaa sen vastaan?

Antakaa varoitushuudon kaikua kautta maan.

Kun Kristus jätti ne yhdeksänkymmentäyhdeksän etsiäkseen ja pelastaakseen kadonneen lampaan, onko meillä oikeutta tehdä vähemmän?  Emmeko petä meille uskottua tehtävää ja häpäise Jumalaa, ellemme työskentele kuten Kristus työskenteli ja uhraa kuten hän uhrasi?
Antakaa varoitushuudon kaikua kaulta maan.  Kertokaa ihmisille, että Herran päivä on lähellä ja lähestyy kiireesti. 
Älköön yksikään ihminen jääkö ilman varoitusta.  Voisimme itse olla niiden sieluparkojen paikalla, jotka ovat pimeydessä.  Voisimme kuulua villeihin raakalaiskansoihin.  Koska juuri me olemme saaneet totuuden ennen muita, on velvollisuutemme julistaa sitä toisille.
Meillä ei ole aikaa hukattavana.  Loppu on lähellä.  Totuuden vieminen paikasta toiseen on pian käyvä sangen vaaralliseksi.  Herran sanansaattajien tielle tullaan panemaan esteitä, niin nopeasti kuin mahdollista hyökkäyssodassamme.  Jumalan antaman valon mukaan tiedän, että pimeyden voimat työskentelevät kiihkeän tarmokkaasti alhaaltapäin, ja Saatana hiiviskelee salaa ympärillämme ottaakseen ne, jotka nyt nukkuvat, kuten susi anastaa saaliinsa.  Meillä on varoitussanoma, jota voimme julistaa nyt, työ, jota voimme tehdä nyt, mutta pian se tulee olemaan vaikeampaa kuin aavistammekaan.  Jumala autta koon meitä pysymään valon teillä, työskentelemään silmät luotuina johtajaamme Jeesukseen ja kärsivällisesti ja kestävästi tunkeutumaan eteenpäin saavuttaaksemme voiton.