Niin pian kuin Jumalan lapsi lähestyy armoistuinta, suuri Puolustajamme tarjoaa hänelle apuaan. Hänen lausuessaan ensimmäisen katumuksen sanan ja anteeksiannon pyynnön, Kristus ottaa hänen asiansa omakseen ja esittää pyynnön Isälle omana pyyntönään.
Kun Kristus rukoilee puolestamme, Isä avaa kaikki armonsa aarteet käytettäviksemme, jotta niistä nauttisimme ja välittäisimme niitä toisille. "Te anotte minun nimessäni", sanoo Kristus, "enkä sano teille, että minä olen rukoileva Isää teidän edestänne, sillä Isä itse rakastaa teitä, sentähden, että te olette minua rakastaneet." Käyttäkää minun nimeäni hyväksenne. Se antaa tehoa rukouksollenne, ja Isä antaa teille armonsa runsauden. Sentähden "anokaa, niin te saatte, jotta ilonne olisi täydellinen". Joh. 16:26,27,24.
Jumala toivoo kuuliaisten lastensa anovan hänen siunauksiaan ja tulevan hänen eteensä kiittäen ja ylistäen. Jumala on elämän ja voiman lähde. Hän voi tehdä erämaan hedelmälliseksi maaksi kansalle, joka pitää hänen käskynsä, sillä se on hänen nimensä kunniaksi. Hän on tehnyt valitun kansansa hyväksi niin paljon, että sen tulisi sytyttää jokainen sydän kiitokseen, ja häntä murehduttaa, kun kiitosta uhrataan niin vähän. Hän toivoisi kansansa voimakkaammin osoittavan, että he tuntevat, että heillä on syytä iloon ja riemuun.
Todistuksia Seurakunnalle (s. 204, 205)
Ellen G. White
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti