Ne jotka uskollisesti pysyvät totuudessa

Olen jälleen koonnut muutamia profetian Hengen lauseita julkaistavaksi suomen kielellä. Ristin sanomaa tämäkin käsittelee niinkuin edelliset vihkoset. Tämä sanoma asettaa jokaisen meistä ankaraan taisteluun, joka ratkaisee iankaikkisen kohtalomme, Tähän mennessä olemme liian kevytmielisesti suhtautuneet tähän kysymykseen, mutta jos käsittäisimme, miten vakavaan aikaan olemme tulleet, emme hetkeäkään epäröisi ryhtymästä tähän taisteluun, sillä meillä ei ole yhtään aikaa hukattavana. Jumala on alkanut ottaa siunauksensa pois maan päältä, olemme siirtymässä kuoleman varjon laaksoon. Satoja sisariamme ja veljiämme on jo kannettu ennenaikaiseen hautaan tiedon puutteesta. Vain ne, jotka uskollisesti pysyvät ristin tiellä, ovat turvassa. Vastustakaamme saatanaa, niin että hän meistä pakenee, sillä hän on päättänyt tuhota jokaisen uskollisen Jumalan lapsen.

Tahdon kiittää kaikkia veljiä ja sisaria, jotka ovat tilanneet näitä 'Valon Säteitä', Saatana ja hänen enkelinsä ovat neuvotelleet keskenään siitä, ettei tätä valoa saa tuoda Suomeen, onpa jo asetettu kyseenalaiseksi, onko minulla oikeutta julkaista näitä sanomia, joita ilman emme pelastu. Jos sepittäisin juttuja ja lähettäisin sellaisia teille, ei varmaankaan kukaan asettaisi työtäni kyseenalaiseksi, keskiaikana vain muutamilla valituilla paavin ystävillä oli oikeus lukea ja selittää Raamattua, Nyt on ruvettu sanomaan keskuudessamme, että vain muutamilla henkilöillä on oikeus lukea kaikkia profetian Hengen kirjoituksia ja esittää niitä kansallemme, Miksi kaikissa englanninkielisissä maissa saadaan vapaasti lukea kaikkia sisar White'in kirjoituksia? Ruvetkaamme taistelemaan uskonnonvapauden puolesta seurakunnissamme.

Vapahtajamme kehoittaa meitä olemaan täydellisiä. Jumalan vaatiman täydellisyyden voimme saavuttaa ainoastaan hänen työtovereinaan. Se merkitsee sitä, että jätämme kokonaan entisen työtoverimme ja työnantajan, saatanan, ja menemme työhön Herran viinitarhaan, kysymättä mitä palkkaa siitä saamme. Jumalan työtovereina kaikki luonteemme heikkoudet paljastuvat, niin että kilvoituksemme voi tulla todelliseksi, Jeesus, joka on luvannut tehdä meistä ihmisten kalastajia, tekee meidät myös täydellisiksi, jos seuraamme häntä uskollisesti.

Miten käyttäisin voiman

elämän aika, tulee meidän jokaisen kysyä itseltämme: "Miten käyttäisin voimani, jotta niistä olisi eniten hyötyä? Miten voisin Jumalan kunniaksi ja kanssaihmisteni parhaaksi saada eniten hyvää aikaan?" Elämällä on näet arvoa ainoastaan silloin kun se on käytetty näiden tarkoitusperien saavuttamiseksi.

Ensimmäinen velvollisuutemme Jumalaa ja lähimmäisiämme kohtaan on itsemme kasvattaminen. Jokainen Luojan meille antama kyky tulee kehittää korkeimpaan täydellisyyden määrään, jotta voisimme suorittaa eniten hyvää siinä, missä pystymme. Sen vuoksi se aika, mikä käytetään ruumiin ja sielun terveyden hankkimiseksi ja säilyttämiseksi, on hyvin käytettyä. Meillä ei ole varaa surkastaa tai lamauttaa mitään ruumiin tai sielun toimintaa. Jos teemme niin, täytyy meidän epäilemättä kärsiä seurauksista.

Jokainen ihminen voi suuressa määrin olla oman onnensa seppä. Tämän ja tulevan elämän siunaukset ovat hänen saavutettavissaan. Hän voi kasvattaa itselleen lujan luonteen ja hankkia uusia voimia jokaisella askeleella. Hän voi päivittäin edistyä tiedossa ja viisaudessa tietoisena uusista ihanuuksista kasvaessaan hyveissä ja armossa. Käytössä hänen kykynsä paranevat, ja mitä enemmän viisautta hän saavuttaa, sitä kykenevämmäksi hän tulee hankkimaan sitä. Näin hänen käsityskykynsä, tietonsa ja hyveensä kehittyvät voimakkaammiksi ja täydellisempään sopusuhtaisuuteen.

Toisaalta hän saattaa antaa voimiensa heikentyä käytön puutteessa, tai antaa niiden turmeltua huonojen tottumustensa kautta, vailla itsehillintää tai siveellistä ja uskonnollista selkärankaa. Silloin hänen vaelluksensa suuntautuu alaspäin. Hän on tottelematon Jumalan [sivu 2] laille ja terveyden laeille. Nautinnonhalu voittaa hänet, ja omat taipumukset vievät hänet matkaansa. Hänen on helpompi suostua pahuuden voimiin, jotka alati toimivat vetääkseen häntä taaksepäin, kuin vastustaa niitä ja mennä eteenpäin. Seurauksena on irstailu, sairaus ja kuolema. Tämä on monien ihmisten elämän kohtalo, jotka olisivat voineet olla hyödyksi Jumalalle ja ihmiskunnalle. (CD 15)

Jumala toivoo meidän saavuttavan sen täydellisyyden tason, joka on meille mahdollista Kristuksen avulla. Hän kehoittaa meitä tekemään hyvän valinnan, yhdistymään taivaan voimiin ja omaksumaan sellaiset periaatteet, jotka palauttavat meihin Jumalan kuvan. Sanassaan ja suuressa luonnon kirjassaan Hän on ilmoittanut meille elämän periaatteet. Meidän tehtävämme on perehtyä niihin ja kuuliaisina toimia yhdessä Luojan kanssa ruumiin ja sielun terveyden uudistamiseksi. (CD 16)

Jos mielimme päästä taivaan asukkaiden seuraan uudessa maassa, täytyy meidän antautua taivaan periaatteiden johdettaviksi täällä ajassa. (2 T 133)

Outoa periaatteiden hylkäämistä ilmenee, siveellistä mittapuuta on alennettu, ja maa tulee nopeasti Sodoman kaltaiseksi. (GW 125)

Jumala on antanut ihmisille katoamattomat periaatteet, joiden eteen kaikki inhimilliset voimat kerran tulevat kumartumaan. Hän pyytää meitä osoittamaan maailmalle näitä periaatteita sekä opetuksellamme että esikuvallamme. Ne, jotka uskollisesti pitäytyivät Hänen sanaansa, saavat ihanan tulevaisuuden. On suurta seurata sellaisia periaatteita, jotka pysyvät kautta ikuisuude

Me esitämme sen sävyisästi

Suhteemme seurakuntaan on samanlainen kuin Johannes Kastajan, Jeesuksen ja apostolien: Meillä on sanoma seurakunnalle. Me esitämme sen sävyisästi ja arvokkaasti - emme harjoita kiihoitusta emmekä vastusta mitään muuta kuin vääriä syytöksiä - ja jos meitä kielletään esiintymästä, vaikkapa käskettäisiin eroamaan tai poistumaan, niin vanhurskauden nimessä meidän ei tule jättää seurakuntaa, vaan palata takaisin ja jatkaa työtämme, sillä jos pysymme poissa tai eroamme, niin kuinka me silloin voisimme julistaa sanomaa kansallemme? Kristittyinä meidän ei tule häiritä seurakunnan jumalanpalveluksia. Sapattikoulussa on täysin oikein ja luvallista läksyn tutkistelun yhteydessä tehdä aiheen piiriin kuuluvia kysymyksiä ja vastata kysymyksiin suoraan ja peittelemättä totuuden mukaisesti. Sitä ei voi kukaan kieltää, eikä se ole häiritsemistä, [sivu 313] kunhan menettelemme tahdikkaasti ja asiallisesti. Kiusantekoa, riitaa ja taistelua tulee karttaa. Herättäköön käytöksemme luottamusta ja arvokkuutta, ennen kaikkea Kristuksen mieltä.

"Sitä asiaintilaa, ettei Jumalan kansan keskuudessa ole taistelua ja mielipide-eroavaisuuksia ei tule pitää ehdottomana todisteena siitä, että he pitäytyvät terveeseen oppiin. On syytä pelätä, etteivät he huomaa selvästi eroa totuuden ja vääryyden välillä. Kun Raamattua tutkimalla ei tehdä uusia kysymyksiä, kun ei herätetä eri mielipiteitä, jotka panevat ihmiset tutkimaan Raamattua itsenäisesti, tullakseen varmuuteen, että heillä on totuus, tulee olemaan useita nyt, niinkuin entisinä aikoina, jotka pitäytyvät perimäoppeihin, tietämättä mitä he oikeastaan noudattavat .. . Kun tulee koetuksen aika, niin silloin havaitaan, että on miehiä, jotka saarnaavat toisille, mutta jotka vasta silloin, asennettaan tutkimalla, toteavat, etteivät he pystykään tyydyttävästi perustelemaan monia opetuksiaan. Ennen koetusta he eivät tunteneet suurta tietämättömyyttänsä. Seurakunnassa on useita, jotka pitävät selviönä, että he käsittävät sen, mitä he uskovat, mutta eivät tunne omaa heikkouttaan, ennenkuin tulee taistelu ... Keskuudessamme on todellakin esiintynyt luopumista elävästä Jumalasta ja kääntymistä ihmisten puoleen, jumalallisen viisauden korvaamista ihmisviisaudella. Jumala tahtoo herättää kansansa. Jos muut keinot eivät auta, sallii Hän tulla keskuuteemme harhaoppeja, jotka seulovat heitä, erottaen akanat nisuista." (CWE 39, 40).

Kristus rukoili omiensa puolesta Isää: "Pyhitä heitä totuudessa, sinun sanasi on totuus". Ainoastaan Jeesukseen uskomalla ja totuudessa pysymällä tosi yhteys ja yksimielisyys saavutetaan. Muu yhteys ja yksimielisyys on petosta, joka ei kestä koetusta.

"Tulee aika, jolloin meidät erotetaan ja hajoitetaan. Silloin täytyy jokaisen meistä seistä yksin, ilman samalla tavalla uskovien yhdessäolon etuoikeutta. Miten voit silloin kestää, ellei Jumala ole vierelläsi ja ellet tiedä, että Hän sinua johtaa?" 

Aikain lopulla

Jumalan jäännöskansan merkitseminen (Ilm. 7: 1-4) tapahtuu Ilm. 6:nnen luvun 13 ja 17 jakeiden välisenä aikana eli kolmen enkelin sanoman julistuksen kestäessä ja se päätetään Ilm. 18: 1-4 kerrotun enkelin työllä, josta puhutaan lähemmin seuraavassa luvussa.

Jos sinä, veljeni tai sisareni, joka olet omaksunut nykyisen totuuden ja liittynyt seurakuntaamme, tahdot tulla merkityksi elävän Jumalan sinetillä, päästä 144,000 joukkoon ja pelastua Herran päivänä, niin sinun on otettava asia, josta seuraavassa puhumme, vakavalta kannalta. Jos menetät sinetin, menetät kaikki. Toisaalta palkka on oleva saavuttamisen arvoinen.

Niistä, jotka Herramme toisessa tulemuksessa herätetään kuolleista ja niistä pyhistä, jotka silloin elävät ja joilla kaikilla on elävän Jumalan sinetti otsissansa, sanotaan:

"Jeesuksen hopeapasuna kajahti Hänen laskeutuessaan pilvellä, verhonaan tulenliekit. Hän katsahti nukkuvien pyhien hautojen puoleen, nosti silmänsä ja kätensä taivaita kohden ja huusi: 'Herätkää, herätkää, herätkää te, jotka nukutte maan tomussa, ja nouskaa ylös!' Silloin tapahtui suuri maanjäristys. [sivu 292] Haudat aukenivat, ja kuolleet virkosivat eloon kuolemattomuuteen puettuina. 144,000 huudahtivat: 'Halleluja!' . . . Samassa hetkessä meidät (144,000) muutettiin ja temmattiin yhdessä heidän kanssaan Herraa vastaan yläilmoihin. Nousimme kaikki yhdessä pilveen ja kohosimme seitsemässä päivässä lasimerelle." (HK19).

Kuolleista herätettyihin sisältyvät kaikkien aikojen pelastetut. Se on "suuri joukko", josta puhutaan Ilm. 7: 9. Ne, jotka muutettiin ja suuren joukon kanssa temmattiin yläilmoihin, ovat kolmen enkelin sanoman aikana sinetöityjä, ja heistä puhutaan Ilm. 7: 13-17. Yksi vanhimmista kääntää katseensa pois suuresta joukosta toiseen määrättyyn joukkoon, joka on elänyt "suuren ahdistuksen" eli seitsemän vitsauksen aikana, kysyen: "Keitä ovat nämä pitkiin valkeihin vaatteisiin puetut?" He olivat olleet taistelussa pedon ja sen kuvan kanssa ja saaneet niistä voiton. He veisaavat lasisella merellä Mooseksen virttä ja Karitsan virttä. Mooseksen virttä veisasi Israelin kansa silloin, kun se pelastettiin egyptiläisten käsistä Punaisen meren toiselle puolelle. 144,000 olivat saaneet voiton sekä ulkonaisista vihollisistaan - pedosta ja sen kuvasta - että sisäisestä vihollisestaan synnistä. Siksi he veisaavat molempia virsiä, Mooseksen ja Karitsan. (Ilm. 15: 1-4.) Tällä valiojoukolla on otsissaan Karitsan nimi ja Hänen Isänsä nimi. (Ilm. 14: 1.) Heidän luonteensa on sopusoinnussa Isän luonteen, so. Hänen luonnettaan kuvastavan pyhän lain kanssa. He ovat pesseet vaatteensa Karitsan veressä ja siksi heillä on myös Pelastajansa nimi. He veisaavat "uutta virttä". He ovat pysyneet erillään Ilm. 17: 5:ssä mainituista naisista. Heitä kuvaavat vertauksen viisi älykästä neitsyttä. He olivat seuranneet yksin Karitsaa. He ovat tahrattomia. He olivat voittaneet sekä puheen että opin valheen. (Jakeet 3-5.) Tulevassa elämässäkin he seuraavat Karitsaa, mihin ikinä Hän menee. Haluatko sinä päästä mukaan?

Varo syntiä

Snl 6:
16 Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu (tovebah):
17 ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta,
18 sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruusti juoksevat pahaan,
19 väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaa veljesten kesken.

Jumala vihaa kaikkea syntiä, mutta Hänen sanassaan on kuusi syntiä, jota Hän vihaa ja seitsemäs, jota Hän kauhistuu. Meidän uskovien tulee varoa ettemme ajaudu näiden syntien vangeiksi. Ylpeä ei ota vaarin Jumalan teistä, vaan itse päättää miten palvelee Jumalaa tai sitten on palvelematta. Valhe saa paljon pahaa aikaan, joka tuhoaa ihmissuhteita ja jonka kautta saatetaan toinen pahaan huutoon. Viattoman veren vuodattaminen on synti, jonka kautta tuhotaan ihmiselämä. Juonikkuus punoo pahoja juonia lähimmäisen pään menoksi tehden pahaa lähimmäistään kohtaan. Väärä todistaja puhuu valhetta ja siten mustamaalaa ja panettelee lähimmäisiään vastaan. Näitä kuutta syntiä Jumala vihaa.

Seitsemäs synti jota Jumala kauhistuu on riidan rakentaja veljesten keskelle. Uskovien keskuudessa on valtava määrä riitoja, katkeruutta ja jopa vihaakin toinen toisiaan kohtaan. Tämä synti on Jumalan silmissä sellainen, joka saa Jumalan kauhistumaan. Sananlaskuissa luvussa 6 ja jakeessa 16 oleva sana kauhistuu on hepreaksi tovebah, joka tarkoittaa kauhistusta ja inhottavaa asiaa. Kun Jumala on vanhan liiton kirjoituksissa sanonut sanassaan homouden olevan kauhistus ja inhottava asia, niin VT käyttää usein hepreankielen sanaa tovebah kuvaamaan sitä kuinka homous on Jumalalle kauhistus ja inhottava asia. Koska Jumalan sana sanoo Jumalan kauhistuvan riitaa veljesten kesken ja käyttää kauhistumisesta sanaa tovebah, niin Jumalan sanan opetuksen mukaan homouden harjoittaminen ja veljesten välinen riita on yhtä paha ja kauhistuttava synti Jumalan kasvojen edessä.

Meidän uskovien tulisi tehdä parannusta tällä alueella ja elää anteeksiantamuksessa toinen toistemme kanssa, emmekä saa ylläpitää sydämissämme riitaa Kristuksessa olevia sisaria ja veljiä vastaan. Uskovien välillä olevat riidat ja erimielisyydet ovat este monien sielujen pelastumiselle sekä sille etteivät monet uskovat pääse henkilökohtaisesti eteenpäin uskon elämässään. Se tietenkin tulee ymmärtää, että sävyisyyden Hengessä suoritettu väärien oppien ja profeettojen paljastaminen ei ole riidassa elämistä, vaan on eräs tärkeä Raamatullinen toimenpide ettemme eksyisi ja harhautuisi pois totuudesta.

Olen huolissani niistä uskovista, jotka suuntaavat tarmonsa esim. homojen vihaamiseen (ihmisen, homonkin vihaaminen on syntiä Jumalan edessä), mutta samaan aikaan he voivat olla osallisina joihinkin edellä mainittuihin seitsemään syntiin, jotka Jumala tuomitsee. Rukoukseni on, että Jumalan rakkaus totuudessa saisi yhä enemmän tehdä työtä jokaisen (myös minun) uskovan sydämessä.

Akanat eroretaan kalliista viljasta

Saatana suorittaa ihmetöitään pettääkseen. Hän panee liikkeelle korkeimmat voimansa. Seurakunta saattaa näyttää ikäänkuin se olisi lankeamaisillansa, mutta se ei lankea. Se pysyy pystyssä, vaikka syntiset Siionissa seulotaan pois. Akanat erotetaan kalliista viljasta. Se on oleva hirvittävä tulikoetus, mutta siitä huolimatta sen täytyy tapahtua. Ainoastaan ne, jotka ovat voittaneet Karitsan veren ja heidän todistuksensa sanan kautta havaitaan silloin uskollisiksi ja totuudellisiksi, joissa ei ole ryppyä tai syntitahraa tai valhetta heidän suussansa. Jäännös, joka puhdistaa sielunsa totuuden kuuliaisuudessa, kerää voimia, vahvistuu koetuksen ahjossa, ilmaisten pyhyyden kauneutta luopumuksen keskellä... Lähellä oleva suuri tapahtuma hävittää perin juurin ne, joita Jumala ei ole valinnut. Hän tahtoo saada puhtaan, uskollisen ja pyhitetyn saarnaajajoukon, joka on valmistunut iltasateelle." (B-55-1886).

Todellisten Jumalan lasten, jotka ovat omaksuneet herätys-uskonpuhdistussanoman, ei tule vapaaehtoisesti jättää yhdyskuntaa, vaan pysyä sen keskuudessa ja tehdä voitavansa tämän tärkeän sanoman levittämiseksi "oikeaan suuntaan" työskennellen Jumalan seurakunnan, jäännöksen, pelastamiseksi. (8 T 251.)

Mutta eikö tämän sanoman levittäminen saa aikaan erimielisyyttä seurakunnassa? Eikö tulisi puhua ainoastaan sellaista, mikä saa aikaan yksimielisyyttä, kokoaa ja yhdistää? "Suora todistus" Laodikealle täytyy tulla julistetuksi - sen tekevät vain ne, jotka ensin itse ovat sen vastaanottaneet - ja se jakaa [sivu 312] kuulijat, seurakunnan jäsenet, kahtia - toiset ottavat vastaan ja toiset hylkäävät sanoman. Näin syntyy seulonta seurakunnan sisäpuolella. (Katso mm. HK300.) (Sellainen jakautuminen on sanoman aiheuttama, älköönkä sitä estettäkö. Siitä on seurauksena todellisten uskovien yhtyminen. Jer. 1:10.) On totta, että meidän tulee yhdistyä ja kehoittaa seurakunnan jäseniä yhdistymiseen ja yksimielisyyteen. Todistukset, jotka kehoittavat yhdistymään, sanovat että "meidän tulee yhdistyä, mutta ei erehdysten korokkeella". (Sarja B: 2, s. 47.) Ja edelleen: "Jos yksimielisyys voidaan saavuttaa ainoastaan totuudesta ja vanhurskaudesta tinkimällä, niin vallitkoon erimielisyys, vaikkapa sotakin". (ST 58). Ensimmäisistä kristityistä sanotaan, että "ne harvat, jotka olivat uskollisia, päättivät katkoa kaikki siteet langenneeseen kirkkoon, jos se edelleenkin kieltäytyisi puhdistautumasta valheesta ja epäjumalanpalveluksesta. He huomasivat, että ero kävisi aivan välttämättömäksi, jos he tahtoisivat totella Jumalan sanaa". (ST 57, 58). Jos he olisivat pysyneet yksimielisinä toisten kanssa ja säilyttäneet yhteyden, olisi heidän täytynyt erota totuudesta ja yksimielisyydestä sen kanssa. He muistivat, että "tulee kuulla enemmän Jumalaa kuin ihmisiä". Profetian henki sanoo, että "samankaltaiset vetävät puoleensa samankaltaisia".

Maailmalle näytetää todeksi

Jeesuksen sanat, "ettekä te enää minua näe", ovat tämän Pyhän Hengen ilmoitusta koskevan ihmeellisen totuuden avainsanat. Ainoa esimerkki, mikä maailmalla oli Jumalan vanhurskaudesta, oli Herra Jeesus Kristus. Mutta miten se olisi saava tiedon Jumalan vanhurskaudesta Kristuksen mentyä Isän tykö, kun Häntä ei enää voitaisi nähdä? Lukemallako siitä? Kristuksen vanhurskauden ilmaisemiseen olisi oleva vain yksi keino - vanhurskasta elämää elävä ihminen. Tämä edellyttää vanhurskaan Jeesuksen Kristuksen ilmaisemista ihmiselämässä. Jeesus tahtoi sanoa: "He eivät näe enää minua. Heidän täytyy nähdä vanhurskaus katselemalla teitä. Ollessani maailmassa olin minä maailman valo. Nyt teidän valon lapsiksi tultuanne tulee olla maailman valoja." (Joh. 12: 23, 31, 35, 36; 17: 1, 22). Pyhä Henki kirkastaa Kristuksen kruunaamalla Hänet Herraksi uskovan ihmisen elämässä, ilmaisemalla Ihmisen Pojan jokaisessa Hänen veljistään, jokaisen tosi uskovan elämässä. Maailmalle näytetään todeksi synti siten, että se näkee Vapahtajan hylkäämisen merkityksen, niinkuin se on nähtävissä Hänet vastaanottaneessa muuttuneessa ihmisessä. Maailmalle näytetään todeksi vanhurskaus sekä ero Jumalan vanhurskauden ja ihmisen moraalin välillä, kun se saa nähdä tosi vanhurskaan ihmisen. Maailmalle näytetään todeksi tämän maailman ruhtinaan tuomio, kun se saa katsella saatanan vallasta vapautetun ihmisen elämää.

Tästä selittyy, miksi opetuslasten tuli odottaa helluntaita, ei odottaa tullakseen itse määrättyyn vastaanottavaiseen hengelliseen tilaan, vaan kunnes Ihmisen Poika oli tullut kirkastetuksi [sivu 280] ja Pyhä Henki lähetetyksi. He eivät tarvinneet enempää tietoa Jeesuksesta Vapahtajana, vaan tullakseen Jeesuksen todistajiksi; heidän itsensä täytyi tulla eläviksi sanomiksi, eläviksi todistajiksi omistamalla Jeesuksen Kristuksen itsessään. Sen Pyhä Henki tekikin. Se olisi ollut mahdotonta ellei Pyhää Henkeä olisi annettu tällä uudella tavalla. Pyhä Henki on enemmän itseään palvelijaa kuin palvelusta varten. Palvelus ja elämä lähtevät normaalisesti palvelijasta hänen tultua Pyhällä Hengellä täytetyksi. Pyhän Hengen täyteys on Kristuksen ilmaisemista uskovassa. Se on Hengen hedelmien istuttamista kristityn elämään. Se on meihin Pyhän Hengen kautta vuodatettua Jumalan rakkautta. Se on perintömme vakuus. Se on armossa kasvamisen muuttava voima. Se on 1 Korinttolaiskirjeen kolmastoista luku toteutettuna elämässä, rakkautta, joka täyttää Jumalan lain.

Kalliita totuuksia

Maailma ei ole milloinkaan nähnyt niin uskonnollista joukkoa kuin olivat Jeesuksen ajan papit, kirjanoppineet ja fariseukset. Suuri neuvosto oli heidän mielestään ehdottoman oikeassa. Jeesuksen oppia vastustettiin. Kansan sekaan levitettiin Hänestä ennakkoluuloja ja koetettiin synnyttää hämmennystä. Kansaa pidettiin pimeydessä. "Suuri neuvosto" on kaikkina aikoina ollut omasta mielestään oikeassa - niin se oli keskiajalla ja niin se on oleva Jeesuksen toisen tulemisenkin aikoina. Jumalan johtamaa uskonpuhdistusta on aina vastustettu.

Vaara nousta vastustamaan totuutta ja kiihoittaa toisia siihen on yhä olemassa silloin, kun meille tarjotaan sitä "uutta valoa", lisättyä valoa, jota Jumala on luvannut antaa kansalleen. Oppikaamme varovaisuutta ja viisautta menneisyydestä! Varokoon jokainen valta-asemassa oleva toistamasta Juudan kansan tai kirkon historiaa Lutherin uskonpuhdistuksen tai Millerin adventtiliikkeen aikana. Jumalan sanoma seurakunnalle on julistettava sille, mutta monesta se voi ehkä tuntua oudolta ja vieraalta. Profetian henki sanoo: "Kalliita totuuksia, jotka ovat jo kauan olleet peitettyinä, tullaan ilmoittamaan valossa, joka paljastaa niiden pyhän arvon; sillä Jumala on kirkastava sanansa, jotta se esiintyisi valossa, jossa emme ole sitä ennen milloinkaan nähneet." (Testimonies on SSW 62).

Vuoden 1888 kokemus on varoittava esimerkki. (Katso siitä toisessa paikassa.)

"Vastustus on kaikkien niiden osana, jotka Jumala valitsee esittämään nykyisiä totuuksia omalle ajalleen. Oli olemassa nykyinen totuus Lutherin ajalle - totuus, joka siihen aikaan oli erittäin tärkeä. On olemassa nykyinen totuus seurakunnalle nykyaikanakin." (ST 178).

"Todelliset Kristuksen seuraajat... eivät odota, kunnes totuus tulee kansan suosimaksi." (ST 563).

Joilla on ehdoton usko

Debora sai sanoman Jumalalta ja hän ilmoitti sen tälle Jumalan valitsemalle Herran kansan johtajalle. Baarak uskoi profetian henkeen, Herran profeettaan ja hänen sanaansa. Baarak sanoi: "Jos sinä (Debora) lähdet minun kanssani, niin minäkin lähden, mutta jos sinä et lähde minun kanssani, niin en minäkään lähde." (Tuom. 4: 8, 9.) Baarak luotti täydellisesti profetian hengen kautta saatavaan valoon, viisauteen, apuun ja johtoon. Ja profetian hengen kautta saadun ohjauksen turvin Baarak [sivu 363] lähti. Deboran johdolla hyökkäys kanaanilaisia vastaan järjestettiin Kedeksessä. Innostus levisi sukukunnasta sukukuntaan. (Tuom. 4: 9 b, 10: 5: 2-18.) Voitto saavutettiin pian ja kansalle koitti vapautus. Jumala sai kunnian ja kiitoksen. (Ks.Tuom. 4-5).
Nyt tarvitsee adventtikansa Baarakin kaltaisia johtajia, joilla on ehdoton usko ja luottamus profetian henkeen ja jotka tämän lahjan välityksellä saatuja neuvoja noudattavat käytävässä taistelussa suurta vihollista vastaan jäännöskansan pelastamiseksi ja vapauttamiseksi iäksi.
Jumalan kansan luottamuspaikoilla tulee olla miehiä, joita innoittaa oman minän yläpuolella oleva totuus ja Jumalan asia, jotka eivät alistu itsekkäitten pyyteitten houkutteluihin ja jotka

omaa voittoaan etsimättä täyttävät heille uskotun kutsumuksen Jumalan kansan hyväksi yhteisen asiamme edistämiseksi suuren taistelun voitokkaaseen päätökseen viemiseksi.
"Jumala kutsuu lujaluonteisia miehiä ja naisia, jotka ovat päättävä[i]siä ja joihin voidaan luottaa vaaran ja vaikeuksien aikoina, jotka ovat niin lujasti juurtuneita ja perustautuneita totuuteen kuin ikuiset vuoret, joita ei voida horjuttaa oikealle eikä vasemmalle, vaan jotka käyvät suoraan eteenpäin ja jotka ovat aina oikeuden puolella.

Todistuksiin uskominen

Alusta asti on ihmisillä ollut taipumus uskoa ja seurata ennen eläneitä Jumalan lähettiläitä, mutta kokonaan tai ainakin osittain hylätä oman aikansa Herran sanansaattajat. Näin tekivät seurakunnan johtajat ja paimenet Jeesuksen päivinä. (Matt. 23: 29, 30.) Varsinkin on vastustettu profeettoja - profetoimisen lahjaa. Sama vaara on tarjona näinä viimeisinä päivinäkin jäännöskansan keskuudessa.

Vaikka saamme kiittää olemassaolostamme kansana suurelta osalta profetoimisen lahjaa ja vaikka teoriassa sanomme olevamme kansa, jolla on "Jeesuksen todistus", so. "profetoimisen henki", emme kuitenkaan saarnaajina ja kansana ole kaikilta kohdiltaan yksimielisiä kyseiseen lahjaan nähden. Niistäkään, jotka pitävät sisar Whiten kirjoituksia innoitettuina, ei suuri osa niitä tunne ja he seuraavat niitä yhtä vähän kuin ne, jotka eivät usko niihin enempää kuin muihin hyviin uskonnollisiin kirjoihin. Tästä epäkohdasta profetian henki on sanonut:

"Seurakunta on lakannut seuraamasta Kristusta Johtajanaan, peräytyen alinomaa Egyptiä kohti. Ja siitä huolimatta vain harvat ovat huolestuneita ja hämmästyneitä hengellisen voiman puutteestaan. Epäilys, vieläpä epäusko Jumalan Hengen todistuksia kohtaan hapattaa seurakuntamme kaikkialla. Saatana tahtoo, että niin on. Saarnaajat, jotka julistavat itseään Kristuksen [sivu 338] sijasta, haluavat sitä. Todistuksia ei lueta eikä pidetä arvossa." (5 T 217).

Kysymys on tietenkin enemmän todistuksien seuraamisesta kuin niiden muodollisesta tunnustamisesta tai osittaisesta uskomisesta.

Pelkkä Todistuksiin uskominen ei ole kylliksi - sen ei oikeastaan tarvitse vielä merkitä mitään. Vasta sitten, kun tunnemme, mitä Todistukset opettavat ja uskomme niihin, so. Todistuksien sanomiin ja tottelemme niitä, ei vain joissakin kohdin, vaan kaikessa, voi sanoa meidän uskovan Todistuksiin.

Totuuden avain sanat

Jeesuksen sanat, "ettekä te enää minua näe", ovat tämän Pyhän Hengen ilmoitusta koskevan ihmeellisen totuuden avainsanat. Ainoa esimerkki, mikä maailmalla oli Jumalan vanhurskaudesta, oli Herra Jeesus Kristus. Mutta miten se olisi saava tiedon Jumalan vanhurskaudesta Kristuksen mentyä Isän tykö, kun Häntä ei enää voitaisi nähdä? Lukemallako siitä? Kristuksen vanhurskauden ilmaisemiseen olisi oleva vain yksi keino - vanhurskasta elämää elävä ihminen. Tämä edellyttää vanhurskaan Jeesuksen Kristuksen ilmaisemista ihmiselämässä. Jeesus tahtoi sanoa: "He eivät näe enää minua. Heidän täytyy nähdä vanhurskaus katselemalla teitä. Ollessani maailmassa olin minä maailman valo. Nyt teidän valon lapsiksi tultuanne tulee olla maailman valoja." (Joh. 12: 23, 31, 35, 36; 17: 1, 22). Pyhä Henki kirkastaa Kristuksen kruunaamalla Hänet Herraksi uskovan ihmisen elämässä, ilmaisemalla Ihmisen Pojan jokaisessa Hänen veljistään, jokaisen tosi uskovan elämässä. Maailmalle näytetään todeksi synti siten, että se näkee Vapahtajan hylkäämisen merkityksen, niinkuin se on nähtävissä Hänet vastaanottaneessa muuttuneessa ihmisessä. Maailmalle näytetään todeksi vanhurskaus sekä ero Jumalan vanhurskauden ja ihmisen moraalin välillä, kun se saa nähdä tosi vanhurskaan ihmisen. Maailmalle näytetään todeksi tämän maailman ruhtinaan tuomio, kun se saa katsella saatanan vallasta vapautetun ihmisen elämää.

Totuuden kuuleminen

Profetian sanan julistamisen sijaan me olemmekin sulautuneet vääränlaisen veljeyden yhteyteen, jossa pyritään olemaan puhumatta synnistä sen oikealla nimellä, sekä opetetaan että kaikkien uskovien pitää eri opeistaan huolimatta kuulua yhdeksi ja samaksi perheeksi.
Ei siis ole enää niin väliä mikä on opetuksemme, kunhan vain rakastamme kaikkia.
Jumalan henki ei voi kulkea enää tällaisessa mukana siunaavalla tavalla, sillä me emme tahdo enää erottua massasta, vaan haluamme mielummin kulkea valtavirran tuoman ajattelutavan mukana, johon meidän ei tule samaistua.
On ahdistavaa todeta mitä SEN (Suomen ekumeeninen neuvosto) sisälle kuuluminen ja yleensä Ekumeniassa mukana olo on tuonut seurakuntaamme mukanaan ja kaikki sen jäljet vain todistavat, miten heikoksi meidän entinen luja identiteettimme on haurastunut.
Minne on kadonnut se ensirakkaus ja haihtunut rohkeus erottatua muista, varsinkin kun kirkkomme on julistaa olevansa.....
"JÄÄNNÖS ALKUSEURAKUNNASTA"???
Missä ne todisteet ovat?
Meidän tulisi juuri tänä aikana omistaa lujina se sana, jonka Jumala ILMESTYSKIRJASSA tuo esille oikean jäännöksen merkeistä, nimittäin sen että....  "JEESUKSEN TODISTUS ON PROFETIAN HENKI"
(Ilm:
Uskon, että kaikki jotka haluavat tutkia tarkasti tätä asiaa Jumalan Hengessä, niin ymmärtävät, ettei hänen todellisten lastensa paikka ole suinkaan kuulua 
"PORTON KÄTTELYKERHOON",
tai olla mukana
yhteisissä Ekumeenisissa Jumalanpalveluksissa.....
Tällaisesta liikehdinnästä voi vetää johtopäätöksen seurakunnasta, JOKA ON JO KUMARTAMASSA PETOA.....
Niin, seurakuntamme johtajat, pastorit, ymt. kättelevät, tervehtivät osoittaen arvostuksensa ja hyväksyntänsä henkilölle, joka ei ainoastaan vain nimitä itseään, vaan julistaa jopa olevansa,  "JUMALAN SIJAINEN MAAN PÄÄLLÄ" .....
Tämä on vakava asia, ja meidän on valittava joko liitto jumalan kanssa, tai liitto Antikristuksen kanssa???
Miten on siis mahdollista että ,  seurakuntamme pysyy edelleen mukana Ekumeniassa, sillä julkisten tietojenkin perusteella SEN:n tehtävänä on nimenomaan olla rakentamassa "Kristuksen kirkkoa" eli RKK:ta  ja sen näkyvää yhteyttä maailmassa!
On selvää, että näin ristiriitaisen tahon ollessa  kysymyksessä, me emme haluaisi enää hankaloittaa asemaamme ja  kirkkomme toimintaa julistamalla siellä  Raamatusta sellaisia profetioita,  joiden tehtävänä on paljastaa antikristilliset voimat ja  nimenomaan  varoittaa ihmisiä tästä, pian valloilleen pääsevästä viimeisestä suuresta eksytyksestä ja vireillä olevasta uudesta maailmanjärjestyksestä mikä kaikkia tulee kohtaamaan.
Miten me siis voimme Raamatun valossa, olla mukana  Jumalaa vastustavassa ja pilkkaavassa organisaatiossa ja tämän lisäksi vielä osoittaa kristillistä veljeyttä ja hyväksyntää sekä  valheellista yhteyttä?
Tätäkö meille Raamattu opettaa?
Jeesus sanoo mitä hänen todelliset ja uskolliset seuraajansa tulevat tässä maailmassa kohtaamaan:
"Ja kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi."
2. Timoteuskirje 3:12 FB38

Olen tämän myötä ajatellut myös sitä että esim.moniko varsinkaan seurakuntamme tuoreimmista ja nuoremmista  jäsenistä saa tuntea ja kasvaa Raamatussa annetun  Danielin kirjan suuren profetian ja valmistua siihen aikaan jolloin toiset meistä joudumme suuren valintakysymyksen eteen "pedon merkin ottamisesta", ja joka silloin tulee ratkaisemaan kohtalomme ikuisuudesta. Aikaa ei taida olla enää hukattavaksi???
Voisikohan tässä kohtaa lainata Raamatun sanoja
Hesekielin 3 luvusta,
" jos sinä et varoita vanhurskasta niin minä tulen  vaatimaan hänen verensä sinun kädestäsi".
Seurakunnalla on suuri vastuu opetuksessansa, sillä Raamattu itse varoittaa myös "mitään siihen lisäämästä tai pois ottamasta".

"Älköönkä teillä olko mitään osallisuutta pimeyden hedelmättömiin tekoihin, vaan päinvastoin nuhdelkaakin niistä.
Sillä häpeällistä on jo sanoakin, mitä he salassa tekevät; mutta tämä kaikki tulee ilmi, kun valkeus sen paljastaa, sillä kaikki, mikä tulee ilmi, on valkeutta. Sentähden sanotaan: "Heräjä sinä, joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee!" 
Katsokaa siis tarkoin, kuinka vaellatte: ei niinkuin tyhmät, vaan niinkuin viisaat, ja ottakaa vaari oikeasta hetkestä, sillä aika on paha.
Älkää sentähden olko mielettömät, vaan ymmärtäkää, mikä Herran tahto on."
Efesolaiskirje 5:11‭-‬17 FB38

Ajallemme

Olen pitänyt tätä kirjoitustani jo pidemmän aikaa pimennossa, mutta nyt tunnen kehoitusta tuoda sen rohkeasti näkyville. Enää en vakavasti ajateltuna voi olla sanomatta ääneen niitä mieltäni vaivaavia ajatuksia joita pohtiessani en voi enää tuntea samaa varmuutta, turvallisuutta ja mielihyvää kuin ennen, kuuluessani vielä sellaisen kirkon kirjoille, jonka entinen Raamatun läheinen opetus,  rohkea profetioiden julistus ja identiteetti on kokemukseni kautta katoamassa.
Olen tästä asiasta huolissani ja vilpittömästi  murheellinen.
Meillä on tultu jossakin vaiheessa  tienhaaraan joka todellisuudessa tuntuu siltä, että jo aikaa sitten on annettu ohjeistus ylemmältä tasolta siitä, miten entisajan Adventtisanoman profetioiden julistamisen  suhteen pitää nykyään menetellä ja olla varovainen, ettei meistä vain muodostuisi sellaista kuvaa, että olisimme asettuneet liiaksi katolisten varpaille.
Todellisessa uskossa on kyse Jumalan ja lähimmäisen rakastamisesta, muttei väärien asioiden katsomisesta sormien läpi.
En siis halua puhua tässä tuomistani asioista  yksityishenkilöiden tasolla, vaan erityisesti RKK:sta sellaisena järjestelmänä, jonka opetukset ovat monessa kohtaa täysin Raamatun vastaisia ja perustuvat enemmänkin kirkon omiin traditioihin ja perinnäissääntöjen noudattamiseen, kuin meidän HerrammeJeesuksen Kristuksen opetukseen.
Kenelläkään ihmisellä ei ole oikeutta tai valtaa mennä Raamatun auktoriteetin yläpuolelle ja alkaa muuttamaan sen pyhää sanomaa.
Herramme on varoittanut meitä tuomitsemasta ketään ihmistä, mutta on kyllä  kehoittanut nuhtelemaan ja oikaisemaan niitä, "jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa".
Jeesus on kyllä tehnyt selväksi kuka on hänen vihollisensa ja meidän vastustajamme, sekä varoitti meitä astumasta
"SAMAAN LAIVAAN" eksyttäjien kanssa?
Nykyään vallalla on kysymys joka kuuluu mm.että saako Raamatun antama sanoma ja sen ilmoittama totuus enää loukata eri mieltä olevaa yksilöä, ihmisryhmää tai Raamatun selkeää opetusta vastaan toimivaa  seurakuntaa?
Pitivätkö esim. Paavali ja muut apostolit totuutta  vakan alla?
Eivät, vaan he julistivat sitä suurella äänellä toreilla ja kaduilla jopa kuoleman uhalla Herrastaan Jeesuksesta ja KAIKISTA hänen opetuksistansa.
Haikealla mielellä olen saanut kasteeni jälkeen ymmärtää palatessani maailmasta, millainen muutos on tapahtunut seurakuntamme sisällä useamman vuoden aikana ja erinäiset tärkeät asiat jopa melkeimpä hävinneet opetuksesta.
En uudelle kasteelle mennessäni edes tiennyt että kirkkomme omaa uudet opinkohdat, kukaan ei vaan kertonut siitä! Senkin huomasin vasta kun vertasin uutta kastetodistusta vanhaan sellaiseen.
On erittäin surullista kokea, että entisaikoina pidetyt
suuret herätykseen johtavat profeetalliset
kokoussarjat ovat poissa, tai jos joitakin vielä yritetään järjestää ovat ne menettäneet voimansa.
Saman hengen puuttumisen voi välillä aistia jos katsoo netistä  Jumalanpalveluksia.
Raamatun profetiat ovat tärkeä osa Jumalan sanaa, jotka ovat annetut lujittamaan ihmisten uskoa, varsinkin tänä lopunaikana ja tuomaan sitä tietoa tulevasta, mikä on juuri Danielin ja ilmestyskirjan profetioiden kautta tarkoitettu kerrottavaksi kaikelle maailmalle varoitukseksi siitä mitä on tulossa.

Pyhitys

Jumalan kansan puhdistuminen ei voi tapahtua ilman kärsimyksiä. Jumala sallii ahdistusten tulen kuluttaa pois kuonan, jotta arvoton tulisi erotetuksi arvollisesta, niin että esille tulisi puhdas metalli. Hän lähettää meidät yhdestä tulesta toiseen koetellakseen meidän tosi arvoamme. Jos me emme näissä koetuksissa kestä, niin kuinka meille on käyvä suuren koetuksen ja ahdistuksen ajan saavuttua? Jos menestys tai vastoinkäyminen ilmaisee meissä olevan virheitä, ylpeyttä tahi sydämen itsekkyyttä, niin miten käykään meille silloin, kun Jumala tulella koettelee kunkin teon ja tuo ilmi kaikki sydämen salaisuudet?

"Koettelevien vaikeuksien kautta Jumala vie kansansa lähelle itseään osoittaakseen heille heidän heikkoutensa, voimattomuutensa ja kelvottomuutensa sekä opettaakseen heitä turvaamaan Häneen ainoana apunaan ja luottamaan Häneen kaikessa.

"Jumala kuljettaa ihmisiä koetuksiin yhä uudelleen, lisäten puristusta ja ahdistusta, kunnes täydellinen nöyrtyminen ja luonteen muuttuminen saa heidät sopusointuun Kristuksen ja taivaan ilmapiirin kanssa ja kunnes he ovat päässeet itsensä voittajiksi." (4 T 85-86).

Pyhitetty ihminen on vapaa ylpeydestä, itsekorotuksen hengestä ja kaikesta kerskailusta. Hänen ainoana kerskauksenaan on Jumala ja Vapahtaja. (Vrt. Dan. 9:5-11; Jes. 6: 5.) Eivät [sivu 264] Jumalan muinaiset todellisesti pyhitetyt miehet, kuten Daniel ja Jesaja, tietensä antautuneet hetkeksikään kiusaajalle tai syntiä tehneet, ja kuitenkin he, inhimillisen luontonsa Jumalan pyhyyden valotuksessa nähtyään, inhosivat itseään.

Ne jotka hylkäävät

usko sitä, mitä se todellisuudessa opettaa. Papit ja teologit tunnustavat Raamatun, mutta eivät usko sen moniin tärkeimpiin totuuksiin eivätkä liioin tunne ja usko sen sanomaa ajallemme. Vieläpä he usein nousevat vastustamaan tätä sanomaa ja Raamatun selviä opetuksia. Sellainen on huonoa uskoa Raamattuun. Se on uskoa vain joihinkin Raamatun osiin.

Herran välikappaleita, jotka nuhtelevat muodissa olevista synneistä, ei tahdota kuulla. "Tämä henki on yhä enemmän lisääntyvä." (ST 561.)

Ne, jotka hylkäävät Vanhan ja Uuden Testamentin, tulevat hukkumaan. Samoin ei "jätetä pelastuvien joukkoon" niitäkään, jotka hylkäävät profetian hengen näinä viimeisinä päivinä, vaan he tulevat hukutettaviksi. Tahallinen jättäytyminen tietämättömyyteen profetian hengen välityksellä saatuihin opetuksiin ja sanomiin nähden johtaa samaan tulokseen. Jos Kaikkeuden Luoja, Kristus (Joh. 1:3; Hebr. 1:2) nöyryytti itsensä ja uskoi kaikki profeetalliset kirjoitukset, niin miksi emme me tekisi niin. Emmehän me ole suurempia kuin Hän. Sanoisikohan Hän meillekin, jos olisi nyt täällä: "Oi, te ymmärtämättömät ja hitaat sydämeltä uskomaan kaikkea sitä, minkä profeetat ovat puhuneet!"

Joku saattanee sanoa: "Kyllä minä uskon profetian henkeen, mutta en niinkuin sinä." Olkoon niin, mutta jos se, mitä hän uskoo profetian hengeksi, ei johda häntä "pitämään Jumalan käskyjä" ja tietämään, että Jeesuksen Kristuksen todistus on [sivu 339] aina toimiva profetian henki, niin olisi parempi, että hän hylkäisi uskonsa ja omaksuisi toisen, tämän: "Joka sanoo: 'Minä tunnen Hänet', eikä pidä Hänen käskyjänsä, se on valhettelija, ja totuus ei ole hänessä."

Ei siis riitä pelkästään sanoa: Minä uskon Todistuksiin. Minä rakastan ja luen niitä. Niitä tulee lukea, tutkia, tuntea, ymmärtää ja totella.

Kolminaisuuden harha opetukset

Păi da prin același metodă veche au introdus Catolicii doctrina Trinității în creștinism prin diferite Concilii din secolul 4 e.n. prima data a fost Conciliul de la Niceea anul 325,
unde sa stabilit Duminică  ziua soarelui, închinarea la chipuri și statuiete, și mai presus de asta doctrina Trinității.

Dupăia au mai împins un pic, după care au dat buzna cu erezia doctrinei Trinități, la Conciliul de la Constantinopol 381, sa introdus în mod oficial doctrina Trinității, în care împăratul Teodosius a scris un edict, în care au obligat pe toți creștinii să accepte doctrina Trinității, toți creștinii care au acceptat doctrina Trinității au primit venerabila nume de creștinii Catolici.

Același metodă a urmat și  liderii Iezuiți în Biserică Adventistă,  Conferința Generală a pus pe LeRoy Froom să studieze despre Duhul Sfânt, și a mers în Biserica Penticostală între  anii 1926-1928,
iar în 1931 Biserica azș aprobă doctrina Trinității ne oficial, și au așteptat 50  de ani până moare generația din timpul lui Ellen G White, și în 1980  Neal C. Wilson președinte al Conferinței Generale a introdus erezia doctrinei Trinități Catolică în acele 27 de puncte de credință al Bisericii azș, dar care nu a fost studiat din perspectiva Bibliei, nici nu sa ținut o sesiune să pună la vot, ci Conferința Generală a introdus cu forță în crezul  Bisericii azș erezia doctrinei Trinități Catolică, pe care generația tânșră au acceptat fără să studieze Biblia, ei erau a familiarizați cu Trinitatea și au acceptat cu fără nici o problemă, dar care de fapt a dus pe ei toți întreaga Biserică azș pe terenul Diavolului.

En voi vaijeta

perusteluja väitteelleni:
1. kolminaisuutta esittävät kuvat rikkovat toista (2.) käskyä (2. Moos. 20: 4 - 6; 5. Moos. 5: 8 - 10) -> siinäkö syy, miksi toinen (2.) käsky on poistettu katekismuksesta!
2. kolminaisuusopin sanallinen määritelmä ei vastaa raamatun ilmoitusta jumaluudesta, sillä ei ole olemassa kolmea Jumalaa (5. Moos. 4: 35; 32: 39; Jes. 37: 16; 43: 10; 44: 6, 8; 45: 5; 46: 9; Jooel 2: 27)
3. Jumala on HENKI (Joh. 4: 24)... ei kehoa... ei verta -> olisi syytä uskoa Jeesuksen ilmoitus Jumalasta, sillä hän tuli ilmoittamaan meille Isän (Joh. 1: 18)
4. pyhä henki on nimensä mukaan henki -> ei siis mikään persoona eli henkilö eli ihminen, jota voi kuvata
5. pyhä henki lähtee sekä Isästä että Pojasta (Joh. 14: 26; 15: 26) - yksi ja sama persoona ei sisälly toiseen persoonaan eikä yksi henkilö toiseen henkilöön eikä yksi ihminen toiseen ihmiseen
6. hengellä ei ole lihaa eikä luita (Luuk. 24: 39) -> henkeä ei voi nähdä eikä kuvata
7. enkelitkin ovat henkiolentoja (Hepr. 1: 14), eikä hengen/henkiolennon tarvitse syödä (Tuom. 6: 19 - 21) tai nukkua -> keitä mahtavat olla kuvan kolme henkilöä, joille tarjoillaan kalaa
8. Jumala on YKSI = on vain YKSI Jumala (5. Moos. 6: 4; Mark. 12: 29; Joh. 17: 3, Gal. 3: 20; Ef. 4: 6; 1. Tim. 2: 5; Jaak. 2: 19) - onko sitä niin vaikea uskoa!
9. Jeesus on ihmiseksi tullut Jumalan SANA (Joh. 1: 1 - 3, 14; 1. Kor. 15: 45 - 47; 1. Tim. 2: 5; Hepr. 4: 15) - kieltämättä  ihmiselle vaikea asia ymmärtää
10. Jeesus on lihaa ja verta (Luuk. 24: 39; Joh. 20: 27) - niin hän itse sanoi
11. Jeesuksen veri on ihmiskunnan syntien sovitusmaksu (Matt. 26: 28; Luuk. 22: 20; Joh. 6: 53 - 55; 1. Kor. 10: 16; Ef. 2: 13; Kol. 1: 20; Hepr. 2: 14; 9: 14; 10: 19; 13: 12, 20; 1. Piet. 1: 19; 1. Joh.1: 7; Ilm. 1: 5; 5: 9; 7: 14; 12: 11) - käsittämätön hinta kylläkin!
12. kolminaisuusopissa ei tunnusteta Jeesuksen ihmisyyttä, koska Jeesus määritellään siinä Jumalaksi; näin ollen kolminaisuusoppi on lähtöisin antikristuksen hengestä (1. Joh. 4: 2, 3)
13. kolminaisuusopissa tasapäistetään Isä ja poika, kun Poikakin määritellään Jumalaksi, mutta Jeesus itse sanoi, että Isä on häntä suurempi (Joh. 14: 28)
14. Jeesus tunnusti Isän ainoaksi Jumalaksi (Joh. 17: 3) - kenellä ihmisellä on oikeus muuttaa Jeesuksen tunnustusta!
15. Jeesus on se henki, joka on kanssamme joka päivä maailman loppuun asti (Matt. 28: 20; Joh. 14: 18) - emme näe Jeesusta nyt fyysisesti, mutta voimme saada kokea hänen läsnäolonsa siunauksia
16. ihminen = henkilö eli persoona, joka on kuolevainen, mutta Jumala on ikuinen ja kuolematon -> häntä ei pidä määritellä sanalla persoona eli henkilö/ihminen
17. persoona-sanan (latinan "person") alkuperäinen merkitys on naamio, jota näyttelijät käyttivät teatterissa -> Jumalaa ei pidä määritellä antiikin teatterista johdetulla sanalla, joka ei esiinny kertaakaan raamatussakaan
18. sanat kolminaisuus ja kolmiyhteinen ovat epäraamatullisa sanoja; ne eivät sisälly raamatun ilmoitukseen - jumaluuden sanallinen määritteleminen on yhtä lailla "kuvan tekemistä" ja toisen (2.) käskyn rikkomista
19. Jumalallisesta Sanasta syntynyt Jeesus on lihaa ja verta (Luuk. 24: 39; Joh. 20: 27; 1. Tim. 2: 5) niin kuin ihmiset ovat, ja hän on kuollut (Matt. 27: 50; Mark. 15: 37; Luuk. 23: 46; Joh. 19: 30) -> Jumala ei voi kuolla, koska Hän on ikuinen
20. Jeesus on synnitön Ihminen (Joh. 14: 30; Hepr. 4: 15), ja kuoleman voittaja (1. Kor. 15: 55, 56)
21. Jeesus kärsi kuoleman ihmiskunnan syntien tähden (1. Piet. 3: 18)
22. Jumala oli Jeesuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa (2. Kor. 5: 19)
23. ihmisen lankeemuksen saattoi sovittaa vain Ihminen (1. Kor. 15: 45)... ei enkeli eikä Jumala
24. kenenkään ihmisen tai minkään inhimillisen instituution ei pidä määritellä Jumalaa, joka on kaiken yläpuolella (Jes. 57: 15)
25. Jeesus on ainoa, jonka sanoihin voimme luottaa, sillä yksi hänen tehtävistään on ilmoittaa Isä (Joh. 1: 18)
26. vasta ikuisuudessa on mahdollista tutkia jumaluutta perusteellisesti -> ennen sitä ei kannata tehdä minkäänlaisia määritelmiä jumaluudesta