Olen pitänyt tätä kirjoitustani jo pidemmän aikaa pimennossa, mutta nyt tunnen kehoitusta tuoda sen rohkeasti näkyville. Enää en vakavasti ajateltuna voi olla sanomatta ääneen niitä mieltäni vaivaavia ajatuksia joita pohtiessani en voi enää tuntea samaa varmuutta, turvallisuutta ja mielihyvää kuin ennen, kuuluessani vielä sellaisen kirkon kirjoille, jonka entinen Raamatun läheinen opetus, rohkea profetioiden julistus ja identiteetti on kokemukseni kautta katoamassa.
Olen tästä asiasta huolissani ja vilpittömästi murheellinen.
Meillä on tultu jossakin vaiheessa tienhaaraan joka todellisuudessa tuntuu siltä, että jo aikaa sitten on annettu ohjeistus ylemmältä tasolta siitä, miten entisajan Adventtisanoman profetioiden julistamisen suhteen pitää nykyään menetellä ja olla varovainen, ettei meistä vain muodostuisi sellaista kuvaa, että olisimme asettuneet liiaksi katolisten varpaille.
Todellisessa uskossa on kyse Jumalan ja lähimmäisen rakastamisesta, muttei väärien asioiden katsomisesta sormien läpi.
En siis halua puhua tässä tuomistani asioista yksityishenkilöiden tasolla, vaan erityisesti RKK:sta sellaisena järjestelmänä, jonka opetukset ovat monessa kohtaa täysin Raamatun vastaisia ja perustuvat enemmänkin kirkon omiin traditioihin ja perinnäissääntöjen noudattamiseen, kuin meidän HerrammeJeesuksen Kristuksen opetukseen.
Kenelläkään ihmisellä ei ole oikeutta tai valtaa mennä Raamatun auktoriteetin yläpuolelle ja alkaa muuttamaan sen pyhää sanomaa.
Herramme on varoittanut meitä tuomitsemasta ketään ihmistä, mutta on kyllä kehoittanut nuhtelemaan ja oikaisemaan niitä, "jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa".
Jeesus on kyllä tehnyt selväksi kuka on hänen vihollisensa ja meidän vastustajamme, sekä varoitti meitä astumasta
"SAMAAN LAIVAAN" eksyttäjien kanssa?
Nykyään vallalla on kysymys joka kuuluu mm.että saako Raamatun antama sanoma ja sen ilmoittama totuus enää loukata eri mieltä olevaa yksilöä, ihmisryhmää tai Raamatun selkeää opetusta vastaan toimivaa seurakuntaa?
Pitivätkö esim. Paavali ja muut apostolit totuutta vakan alla?
Eivät, vaan he julistivat sitä suurella äänellä toreilla ja kaduilla jopa kuoleman uhalla Herrastaan Jeesuksesta ja KAIKISTA hänen opetuksistansa.
Haikealla mielellä olen saanut kasteeni jälkeen ymmärtää palatessani maailmasta, millainen muutos on tapahtunut seurakuntamme sisällä useamman vuoden aikana ja erinäiset tärkeät asiat jopa melkeimpä hävinneet opetuksesta.
En uudelle kasteelle mennessäni edes tiennyt että kirkkomme omaa uudet opinkohdat, kukaan ei vaan kertonut siitä! Senkin huomasin vasta kun vertasin uutta kastetodistusta vanhaan sellaiseen.
On erittäin surullista kokea, että entisaikoina pidetyt
suuret herätykseen johtavat profeetalliset
kokoussarjat ovat poissa, tai jos joitakin vielä yritetään järjestää ovat ne menettäneet voimansa.
Saman hengen puuttumisen voi välillä aistia jos katsoo netistä Jumalanpalveluksia.
Raamatun profetiat ovat tärkeä osa Jumalan sanaa, jotka ovat annetut lujittamaan ihmisten uskoa, varsinkin tänä lopunaikana ja tuomaan sitä tietoa tulevasta, mikä on juuri Danielin ja ilmestyskirjan profetioiden kautta tarkoitettu kerrottavaksi kaikelle maailmalle varoitukseksi siitä mitä on tulossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti