Oikea pyhitys

 Tämä on Jumalan tahto, teidän pyhityksenne." (1 Tess. 4:3). "Pyhitä heidät totuudessa." (Joh. 17:17). "Pyrkikää... pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa." (Hebr. 12:14). "Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen." (1 Tess. 5: 23).

Näistä Raamatun jakeista ilmenee, että Herra tahtoo meidän tulevan pyhiksi ja säilyvän pyhinä Hänen tekonsa perusteella ja kautta Jeesuksessa Kristuksessa. Jumalan kansa on valittu ja erotettu maailman synnintekijöistä. (2 Kor. 6:14, 17, 18).

Pyhä, pyhitetty, on sellainen, joka on erotettu maailmasta, vihitty ja omistettu Jumalalle ja Hänen palvelukseensa Häntä kaikessa tottelemaan. (1 Kor. 1:2).

Mitä on pyhitys? "Pyhitys ei ole ihastusta tahi haltioitumista. Se on tahdon täydellistä luovuttamista Jumalalle. Se on elämistä jokaisesta sanasta kuin Jumalan suusta lähtee. Se on taivaallisen Isän tahdon tekemistä. Se on luottamista Jumalaan koetuksissa ja pimeydessä yhtä hyvin kuin valkeudessakin. Se on vaellusta uskossa eikä näkemisessä. Se on nojautumista Jumalaan horjumattomassa luottamuksessa. Se on lepäämistä Hänen rakkaudessaan." (AA 51). [sivu 262]

Juuri kääntynyt ihminen ei tajua, miten paljosta hänen on vielä luovuttava, miten paljon jätettävä, miten paljon otettava ja miten paljossa voitettava. On otettava ensimmäinen askel ja kerran myös viimeinen askel pyhityksen tiellä täydellisyyteen. Jumala ei ilmaise heti alussa opetuslapselleen, miten paljon hänen on uhrattava, miten paljon hän joutuu kohtaamaan kiusauksia, vaikeuksia, taisteluja ja miten paljosta on erottava matkalla ikuiseen kotiin. Mutta sen Hän ilmaisee edeltäpäin, että on olemassa täydellisyyden päämäärä, johon on alati pyrittävä ja ponnisteltava - Kristuksen kaltaisuus. (Ef. 4: 11, 12; Room. 8: 29).

"Pyhitys on alati jatkuva, alati edistyvä teko. Sen eri askeleet esittää Pietari järjestyksessänsä. (2 Piet. 1:5-7)." (The Bible Sanctification, s. 80).

"Pyhitys ei ole hetken, tunnin tai päivän työ; se kestää läpi elämän. Sitä ei saavuteta jonkin onnellisen tunnelmakuohun kautta. Se on tulos jatkuvasta kuolemisesta synnille ja alinomaisesta elämisestä Kristukselle. Heikot, ajoittaiset yritykset eivät voi muuttaa väärää oikeaksi tai aikaansaada luonteen uudistumista. Ainoastaan pitkäaikaisten ja kestävien ponnistusten, tuskallisen kasvatuksen ja ankaran taistelun kautta me voitamme." (AA 560).

Pyhittäessään ihmisiä - lapsiaan - Jumala käyttää määrättyjä välikappaleita:

1. Kristuksen sovinto- eli sijaiskuolemaa, Hänen pyhää, viatonta vertansa. "Ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamusta." (Hebr. 9: 22). Pyhitys tapahtuu Kristuksen kertakaikkisen uhrin ansiosta. (Hebr. 10:14,10, 29; 13: 12). Hän teki Isän tahdon, ollen kuuliainen kuolemaan saakka voidakseen pystyttää meihin Jumalan tahdon täyttämisen kuolemansa ja elämänsä nojalla.
2. Jumalan sanaa. (Joh. 17: 17). Jatkuva ja harras Jumalan sanan tutkiminen ja totteleminen saa aikaan muutoksen, jota enkelitkin ihmettelevät. Kristuksen täydellisen luonteen katseleminen sanassa ja Jumalan pyhän ja täydellisen lain ajatteleminen [sivu 263] vaikuttavat ihmisen muuttumisen. (2 Kor. 3: 18; 1 Tim. 4:5; Joh. 15:3).
3. Pyhän Hengen työtä sydämessä. (Room. 15: 16; 1 Kor. 6: 11).
4. "Koska Jumalan laki on 'pyhä, oikea ja hyvä', Jumalan täydellisyyden heijastin, niin on sellainen luonne, joka tämän lain tottelemisen seurauksena kehittyy, pyhä. Sellaisesta luonteesta on Kristus täydellinen esimerkki. Hän sanoo: 'Olen pitänyt Isäni käskyt, sillä minä teen aina sitä, mikä on Hänelle mieluista'. Kristuksen seuraajien on tultava Hänen kaltaisikseen. Jumalan armon avulla heidän tulee kehittää itselleen sellainen luonne, joka on sopusoinnussa Hänen pyhän lakinsa periaatteiden kanssa. Se on raamatullinen pyhitys." (ST 573).
5. Kottelemuksia, ahdistuksia. (Joh. 17:19).

"Jumalan kansan puhdistuminen ei voi tapahtua ilman kärsimyksiä. Jumala sallii ahdistusten tulen kuluttaa pois kuonan, jotta arvoton tulisi erotetuksi arvollisesta, niin että esille tulisi puhdas metalli. Hän lähettää meidät yhdestä tulesta toiseen koetellakseen meidän tosi arvoamme. Jos me emme näissä koetuksissa kestä, niin kuinka meille on käyvä suuren koetuksen ja ahdistuksen ajan saavuttua? Jos menestys tai vastoinkäyminen ilmaisee meissä olevan virheitä, ylpeyttä tahi sydämen itsekkyyttä, niin miten käykään meille silloin, kun Jumala tulella koettelee kunkin teon ja tuo ilmi kaikki sydämen salaisuudet?

"Koettelevien vaikeuksien kautta Jumala vie kansansa lähelle itseään osoittaakseen heille heidän heikkoutensa, voimattomuutensa ja kelvottomuutensa sekä opettaakseen heitä turvaamaan Häneen ainoana apunaan ja luottamaan Häneen kaikessa.

"Jumala kuljettaa ihmisiä koetuksiin yhä uudelleen, lisäten puristusta ja ahdistusta, kunnes täydellinen nöyrtyminen ja luonteen muuttuminen saa heidät sopusointuun Kristuksen ja taivaan ilmapiirin kanssa ja kunnes he ovat päässeet itsensä voittajiksi." (4 T 85-86).

Pyhitetty ihminen on vapaa ylpeydestä, itsekorotuksen hengestä ja kaikesta kerskailusta. Hänen ainoana kerskauksenaan on Jumala ja Vapahtaja. (Vrt. Dan. 9:5-11; Jes. 6: 5.) Eivät [sivu 264] Jumalan muinaiset todellisesti pyhitetyt miehet, kuten Daniel ja Jesaja, tietensä antautuneet hetkeksikään kiusaajalle tai syntiä tehneet, ja kuitenkin he, inhimillisen luontonsa Jumalan pyhyyden valotuksessa nähtyään, inhosivat itseään.