Armon sanoma johdattaa ihmisten mielet tärkeään totuuteen.

Raamattu ilmoittaa selvästi, että Herran tullessa hänellä on palkka mukanaan (Ilm. 22:12).  Selvää on, että Herra lahjoittaa palkkana kuolemattomuuden jokaiselle, jonka nimi on säilynyt elämän kirjassa (Ilm. 2:11).  Tästä syystä on välttämätöntä, että Jumalan huone, seurakunta, (Hepr. 3:6) on ensin tuomiolla.  Parhaillaan nähdään taivaassa todistetusti ketkä ovat arvolliset saamaan iankaikkisen elämän.

Huomaa sana "hänen tuomionsa aika on tullut." (1844).

Huomaa myös sana "hänen tuomionsa aika on tullut."  Jumalan hallinto asetettiin kyseenalaiseksi taivaassa Luciferin syyttäessä Jumalaa epäoikeudenmukaiseksi.  "Onko Jumala todella sanonut?"  - kysymys heitti varjon Jumalan oikeudenmukaisuudelle.  Herra on toiminut aina todisteiden mukaan hallitessaan maailmankaikkeuden asukkaita.  Tämä siksi, ettei kukaan kyseenalaistaisi Jumalan tuomioitten oikeudenmukaisuutta.  Jumala alistaan todistetusti oikeamieliseksi armollisuudessaan ja pyhyydessään.  Kaikkien olevaisten suusta kuullaan sanat:  "Oikeat ja vanhurskaat ovat hänen tuomionsa."  (Ilm. 19:2.)  Myös Luciferin eli saatanan ja hänen enkeliensä suusta.

Kristikunnalla on liian rajoittunut käsitys Jumalan luonteesta ja Kristuksen palvelutyöstä hänen pyhäkössään taivaassa tänä aikana.  Seurakunnan tulee kertoa tämäkin salaisuus.  "Veljet, (sisaret) meillä on täysi oikeus astua sisälle kaikkein pyhimpään, koska Jeesus on uhrannut verensä ja näin avannut meille uuden, elämään vievän tien, joka kulkee väliverhon - hänen ruumiinsa - kautta.  Meillä on suuri ylipappi, jonka haltuun on uskottu koko Jumalan huone"  (Hepr. 10:19-21).  Mitä nämä sanat pitävät sisällään?  Edellä kirjaan kirjoitetun ihmisen ja seurakunnan tie Jumalan valtakuntaan käy taivaan pyhäkön kautta.  Pyhäkkö nostetaan todellakin kunniaan.

Viimeinen armon sanoma johdattaa ihmisten mielet tärkeään totuuteen, Kristukseen, joka on meidän vanhurskautemme.  Taivaallisessa pyhäkössä Kristus toimittaa palvelustaan seuraavan tekstin pohjalta.  "Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi henkensä sen puolesta pyhittääkseen sen.  Hän pesi sen puhtaaksi vedellä ja sanalla voidakseen asettaa sen kirkkaana, pyhänä moitteettomana, vailla tahraa, ryppyä tai virhettä." (Ef. 5:25-27.)

Jeesus toivoo, että niin monen nimi kuin mahdollista olisi merkitty taivaassa olevaan elämän kirjaan.  Herra iloitsee yhdessä enkeleiden kanssa taivaassa jokaisesta uudesta nimestä elämän kirjassa, mutta varoittaa myös vaarasta Ilm. 3:5 Tekstin mukaan nimi voidaan poistaa elämän kirjasta.

Oikeus asettui istumaan ja kirjat avattiin siksi, että nähtäisiin onko usko Jeesukseen kantanut hedelmää.  Saattaahan olla mahdollista, ettei kristityksi tunnustautunut ihminen ole noudattanut Jeesuksen neuvoa hänen kehottaessaan uskoviansa valvömaan ja rukoilemaan.  Tässä Jeesus neuvoi turvallisen tavan varjeltua saatanan kavalista hyökkäyksistä.  Ylpeys, itserakkaus, saituus, maailman rakkaus jne. pitää voittaa.  Hengen hedelmä, rakkaus, ilo, rauha jne.  tulee näkyä elämän vallitsevana periaatteena.  Taivaan tilikirjat osoittavat kumpi on meitä hallinnut, lihan mieli vai Hengen mieli.  Ihmisen uskon laatu, tai sanoisimmeko luonteen laatu punnitaan.  (vert. Dan. 5:27).

Kristus on ennen kaikkea pyhäkön keskus ja kunnia.  Tälläkin hetkellä Vapahtaja toimii hyväksemme kaikkeinpyhimmässä ylimmäisenä pappina puolustajanamme ja vanhurskauttajanamme.  Mutta Kristus on myös oikeamielinen tuomari ja joutuu estämään joiltakin pääsyn suureen hääjuhlaan.  "Kun kuningas tuli sisään katsomaan juhlavieraitaan, hän näki siellä miehen, jolla ei ollut hääpukua.  Hän kysyi tällä: 'Ystäväni, Kuinka saatoit tulla tänne ilman häävaatteita?' Mies ei saanut sanaa suustaan."  (Matt. 22:11,12.)  Surullista on, ettei Jeesuksella ole mitään sanottavaa joidenkin "uskovien" hyväksi.

                                                             Ihmisen tie (s.195,196)