Sentähden olkaa tekin valmiit

"Sentähden olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee." Matt. 24:44

Entä jos Kristus ilmestyisi tänään taivaan pilvissä; kuka - - olisi valmis kohtaamaan hänet? Entä jos meidät otettaisiin taivaan valtakuntaan sellaisina kuin olemme? Olisimmeko valmiit yhtymään Jumalan pyhiin ja elämään sopusoinnussa kuninkaallisen perheen, taivaan Kuninkaan lasten kanssa? Miten sinä olet valmistautunut tuomioon? Oletko tehnyt rauhan Jumalan kanssa? - - Pyritkö auttamaan niitä, jotka ovat ympärilläsi, omassa kodissasi, naapuristossasi; niitä tuttaviasi, jotka eivät pidä Jumalan käskyjä? - - Muista, että tunnustus ilman päivittäisessä elämässä näkyviä tekoja on arvoton. Jumala tietää, pidämmekö todella hänen lakinsa. Hän tietää tarkalleen, mitä me teemme, ajattelemme ja sanomme. Valmistaudummeko me kohtaamaan Kuninkaan? Kun hän saapuu taivaan pilvissä voimassaan ja suuressa kunniassaan, voitko sinä sanoa: " Katso, tämä on meidän Jumalamme, jota me odotimme meitä pelastamaan" (Jes. 25: 9)? Niille, jotka voivat näin sanoa, Kristus lausuu: "Nouskaa ylös. Tämän maan päällä te olette rakastaneet minua. Olette tehneet minun tahtoni mielellänne. Nyt voitte tulla Pyhään kaupunkiin ja ottaa vastaan ikuisen elämän kruunun."
   Jos me voisimme päästä taivaaseen sellaisina kuin olemme, kuinka moni meistä voisi katsoa Jumalaa kasvoista kasvoihin? Kuinka moni meistä on pukeutunut hääasuun? Kuinka moni meistä on tahraton javirheetön? - -
   Nyt on pesun ja silityksen aika; nyt meidän tulee pestä luonteemme vaippa Karitsan veressä. Johannes sanoo: " Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!" (Joh. 1:29). - - Emmekö jo luopuisi synneistämme? - -
   Vetoan teihin, veljet ja sisaret, että työskentelisitte hartaasti ja ahkerasti varmistaaksenne iankaikkisen elämän kruunun. Palkinto on varmasti taistelun ja ponnistuksien arvoinen. - - Tä

ssä jupksukilpailussa jokainen voi saada voittajalle luvatun palkinnon - iankaikkisen elämän kruunun. Minä haluan tuon kruunun, ja aion Jumalan avulla saada sen. Aion riippua lujasti kiinni totuudessa, jotta saisin nähdä Kuninkaan kauneudessaan.

Uhrin tarkoitus

Moraalilaki ilmaisee  Luojan tahdon sekä lankeamattoimiin olentoihin että ihmiskuntaan nähden.
 Sen perustana on suurin rakkaus Luojaa kohtaan.  Jumalan moraalilaki on sovellettu ja ilmaistu ihmisperhettä varten kymmenessä käskyssä.  Lyhyt, kaiken kattava ja arvovaltainen kymmenen käskyn laki määrittää ihmisten velvollisuudet Luojaa ja toisiaan kohtaan.
( Katso  Matt.22:37-39; Room.13:8-10.)

2.  Kymmenen käskyn lain perusperiaatteiden rikkominen toi synnin maailmaan. Seurauksena on syntisten moraalinen ja hengellinen turmelus, etenevä  ruumiillinen rappeutuminen ja lopulta kuolea.
( 1.Joh.3:4; Room.5:12;8:6-8)

3. Pyhäkköpalvelus korosti kolmea puolta  Kristuksen työssä meidän hyväksemme: uhria, välitystyötä ja tuomiota. Yleisesti ottaen pyhäkön  kolme osaa vastasivat tätä  kolmivaiheista työtä. Uhri suoritettiin esipihalla, välitystyö pyhässä ja tuomio kaikkeinpyhimmässä.  Pyhäkön uhrimenot ja palvelus auttoivat Jumalan kansaa kaikkina aikoina ymmärtämään lunastussuunnitelman eri vaiheita.

-  Lisäksi jokainen uhri tarjosi näkyvän välikappaleen, jonka kautta ihminen saattoi palvella Jumalaa,  tunnustaa syntinsä sekä ilmaista kiitollisuutensa ja uskollisuutensa.  Eräässä mielessä nämä uhrit olivat rukouksia. Jotka kiinnittivät tuojansa uskon tulevaan  Lunastajaan.

Ole seurallinen

Kaikille Kristuksen työtovereille tahtoisin sanoa: Käyttäkää hyväksenne kaikki tarjoutuvat tilaisuudet päästäksenne ihmisten kotipiiriin. Ottakaa mukaan Raamattunne ja selittäkää heille sen suuria totuuksia.  Menestyksenne ei ole niinkään riippuvainen tiedostanne ja suorituksistanne kuin siitä, miten  pystytte tavoittamaan ihmisen sydämen.  Olemalla seurallisia ja tulemalla lähelle ihmisiä voitte kääntää heidän ajatuksensa suunnan helpommin kuin taidokkaimillaan  keskustelulla.
Kristuksen esittäminen perhepiirissä kotilieden äärellä ja pienissä  kotikokouksissa voittaa usein sieluja Jeeskselle menestyksellisemmin kuin liikehtivälle  väkijoukolle pidetyt ulkoilmakokoukset tai vaikkapa kokoussaleissa ja kirkoissa esitetyt saarnat.

Kaikkien, jotka saarnaavat Jumalan sanaa ja kaikkien, jotka ovat vastaanottaneet hänen armonsa evankeliumin, tulisi seurata Kristuksen esimerkkiä hänen osallistuessaan ihmisten harrastuksiin.  Me emme saa kieltäytyä seurustelemasta ihmisten kansaa.  Meidän ei tule eristäytyä toisista.  Saavuuttaaksemme kaikki ihmisluokat meidän tulee kohdata heidät siellä, missä he ovat.  Harvoin he omasta aloitteestaan tulevat etsimään meitä.  Jumalallinen totuus ei kosketa ihmissydämiä vain saarnatuolista julistettuna.  on toinenkin työkenttä, joka on ehkä vaatimattomampi, mutta aivan yhtä lupaava.  Se on alhaisten majoissa ja suurten palatseissa, vieraanvaraisen pöydän ääressä ja siellä, missä kokoonnutaan nauttimaan viattomasta ilosta toisten seurassa.

Kristus ei eristäytynyt muista, ja hän oli erityisesti loukannut fariseuksia poikkeamalla tässä suhteessa heidän tarkoista säännöistään.  Hän huomasi uskonnon alan aidatuksi korkeilla erottavilla muureilla, ikään kuin se olisi liian pyhä jokapäiväistä elämää varten.  Nämä raja-aidat hän kaatoi kumoon.  Joutuessaan tekemisiin ihmisten kansaa hän ei kysynyt:  Mikä on sinun uskontunnustuksesi?  Mihin seurakuntaan sinä kuulut?  Hän jakoi parantavaa voi maansa kaikille apuatarvitseville.Sen sijaan että olisi sulkeutunut erakkomajaan osoittaakseen taivaallista luonnettaan hän työskenteli innokkaasti ihmiskunnan hyväksi.  Hän teroitti sitä periaatetta, ettei Raamatun uskonto ole ruumiin kuolettamista.  Hän opetti, ettei puhdas ja tahraton uskonto ole tarkoitettu vain määrättyjä aikoja tai erikoisia tilaisuuksia varten.  Aina ja kaikkialla hän osoitti hellää kiinnostusta ihmisiä kohtaan tai levitti ympärilleen valoisan hurskauden elvyttävää valoa.

Heidän ennakkoluuloistaan välittämättä hän nautti tämän halveksitun kansan vieraanvaraisuutta.  Hän nukkui heidän kattonsa alla, söi heidän kanssaan heidän pöydässään nauttien heidän käsiensä valmistamaa ja tarjoamaa ruokaa, opetti heidän kaduillaan ja kohteli heitä hyvin ystävällisesti ja huomaavaisesti.

Jeesus tulee pian

Kristuksen toisen tulemisen toivon ymmärtäminen on avain, joka avaa historian lukot ja selittää kaikki tulevat tapahtumat.
Uskollisen vartian äänen tulisi kuulua joka hetki:  " Aamu on tullut, mutta silti on yö. "
Pasuunan äänen tulisi kaikua selkeänä, sillä on Herran tuloon valmistautumisen suuri aika.
Profetian totuudet  liittyvät toisiinsa,ja kun tutkistelemme niitä, ne muodostavat  käytännöllisen  kristillisen totuuden eheän  kokonaisuuden.  Kaikkien  saarnojemme ja todistuksemme tulee ennen muuta ilmaista, että me odottamme ja rukoilemme  Jumalan pojan  tuloa  jateemme työtä sen johdonmukaisesti.  Hänen tulemuksessa on meidän toivomme.  Tämän toivon tulee näkyä kaikessa sanoissamme ja kaikissa teoissamme, kaikkialla, missä kohtaamme ihmisiä, ja kaikessa ihmissuhteissamme.
Tämä ihmeellinen sanoma, Ihmisen Pojan toinen tulemus, tulee esittää ihmisille. Tämän aiheen  tulisi sisältyä jokaiseen saarnaan. Kun meitä ruokitaan jatkuvasti ikuisilla totuuksilla, näkyvät maailman houkutukset sellaisina kuin ne ovatkin: Täysin hyödyttöminä ja tyhjinä. Miten meidän tulisi suhtautua maailman , kunniaan, rikkauksiin ja nautintoihin ?
Me olemme pyhiinvaeltajia ja muukalaisia, jotka odottavat, toivovat ja rukoilevat tuon siunatun toivon täyttymistä: Herramme ja pelastajamme Jeesuksen Kristuksen saapumista kunniassaan. Jos uskomme tähän ja toteutamme sitä myös elämässämme, miten voimakkaan toiminnan lähteenä tämä usko ja toivo voikaaan olla, miten palavasti se saakaan meidät rakastamaan toisiamme, miten tunnontarkasti se saakaan meidät elämään pyhää elämää Jumalan kunniaksi. Ja jos me pyrkisimme todella tekemään Jumalan tahdon, meidän ja maailman välille muodostuisi selvä raja.--  Jokaisen tulisi pitää mielessään,että Jeesus tulee pian.     " E.G. White.

Nostakaa päänne

Nostakaa päänne

Kun Jeesus puhui öljymäellä maailmanlopun merkeistä, Hän sanoi:
“Auringossa, kuussa ja tähdissä näkyy merkkejä. Meren aallot pauhaavat jylisten, ja maan päällä ovat kansat ahdistuksen ja epätoivon vallassa. Kaikki lamaantuvat pelosta odottaessaan sitä, mikä on kohtaava ihmiskuntaa, sillä taivaiden voimat järkkyvät. Silloin nähdään Ihmisen Pojan tulevan pilven päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan” (Luuk. 21: 25-27).
Monet ajattelevat ihmiset, valtiomiehet ja tiedemiehet sanovat, miten vakavassa tilassa vanha maailmamme on. He korottavat varoittavan äänensä herättääkseen maailman asukkaat välinpitämättömyyden unesta. Jumalan Sana yksin voi osoittaa meille ulospääsytien tulevasta katastrofista. Jumalan lapset, jotka kuulevat Jumalan äänen, voivat löytää pelastuksen pahasta, kuten ensimmäiset kristityt Jerusalemin hävityksestä. He ovat ottaneet vaarin Herran Sanasta ja seuranneet historiaa, miten silloin ei yksikään kristitty kuollut Jerusalemissa.
“Minun lampaani kuulevat minun ääneni ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. Minä annan heille ikuisen elämän. He eivät koskaan joudu hukkaan, eikä kukaan riistä heitä minulta” (Joh. 10:27, 28).
Yön pimeydessäkin he näkevät aamun koiton, pelastuksensa. He ovat valmiita etukäteen iloitsemaan lopullisesta vapautumisestaan synnin kurjuudesta. Jo Psalmista lauloi tästä heidän ilostaan:
“Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, se oli meille kuin unta. Silloin suumme hersyi naurua ja riemu kajahti huuliltamme. Silloin sanoivat vieraat kansat: `Suuret ovat Israelin Herran teot `. Totta! Suuret ovat meidän Herramme teot, niistä me saamme iloita. Herra, käännä jälleen meidän kohtalomme niin kuin aina tuot vedet Negevin kuiviin uomiin. Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten korjaavat. Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen, ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään” (Psalmi 126).  

voiko se toteutua?

Yli 2500 vuotta sitten kuningas Nebukadnessar, Babylonian kuningas ja senaikaisen maailman yksi merkittävimmistä hallitsijoista, ryhtyi pohtimaan valtakuntansa ja ylipäätään koko maailman historian tulevaisuutta. Hän sai vastauksen epätavallisella tavalla.
“mutta taivaassa on Jumala, joka paljastaa salaisuudet, ja nyt hän kertoo kuningas Nebukadnessarille, mitä tulevina aikoina on tapahtuva. Sinun unesi ja näyt, jotka vuoteellasi näit, ovat nämä” (Dan. 2: 28).
Unessa hän näki vaikuttavannäköisen metallisen patsaan
“Sinä katselit, kuningas, ja edessäsi oli suuri kuvapatsas. Patsas oli korkea ja sen loisto oli suunnaton. Se oli sinun edessäsi ja sen muoto oli kauhistava. Se patsas oli tällainen: pää puhdasta kultaa, rinta ja käsivarret hopeaa, vatsa ja reidet pronssia, sääret rautaa, jalat osaksi rautaa, osaksi savea. Sitä katsellessasi lähti käden koskettamatta vierimään kivi. Se osui patsaan jalkoihin, jotka olivat rautaa ja savea, ja murskasi ne. Niin murtuivat yhtä lailla rauta, savi, pronssi, hopea ja kulta, ja niistä tuli kuin ruumenia kesäisellä puimatantereella, ja tuuli kantoi ne pois, eikä niitä löytynyt mistään. Ja kivestä, joka oli osunut patsaaseen, tuli suuri vuori, ja se täytti koko maailman” (Dan. 2: 31-35).
Jumala näki Nebukadnessarin halun nähdä tulevaisuus. Mahtavassa näyssä hän näki tulevat tapahtumat ja maailmanvallat. Unen olosuhteet ja Danielin selitys (Dan. 2: 1-30) saivat hänet vakuuttuneeksi, että hän oli tekemisissä kaikkivaltiaan Jumalan kanssa.

Neljä maailmanvaltaa

“Sinä olet se kultainen pää”, Daniel sanoi Nebukadnessarille (Dan. 2: 36-38). Suurten maailmanvaltojen ensimmäisenä oli ylpeä Babylon ja sen mahtava hallitsija Nebukadnessar. Hän teki suuria asioita lyhyessä ajassa. Vielä tänäänkin voimme ihailla Babylonin kaupungin loistokkaita katuja Pergamon-museossa Berliinissä. Babylonin Riippuvat puutarhat on yksi antiikin seitsemästä ihmeestä. Mutta lyhyen ajan kuluttua Babylon menetti maailmanvallan aseman. Se tapahtui vuosina 606-538 eKr. Aran ja häpeällisen Belsassarin aikana ilmestyi kuuluisa kirjoitus seinälle: Mene Mene Tekel Ufarsin (Dan. 5: 24-30). Syntinä oli: sinut on vaaДalla punnittu ja kevyeksi havaittu.
Meedo-Persiasta tuli maailmanvalta Babylonin kukistuttua.
Yhtäkkiä, yön aikana, Babylon vallattiin ja Meedo-Persia perustettiin. Unessa nähdyn kuvapatsaan hopeiset kädet ja rinta kuvasivat Meedo-Persiaa. Se oli suuri ja voimakas valtakunta, mutta ei yltänyt Babylonin loistoon. Meidän aikaamme asti Persiassa on ollut keisarivalta. Maailmanvaltana se hallitsi kuitenkin vain vuosina 538-331 eKr. Kun lännestä tulivat valloittajat ja voittivat persialaiset, Dariuksesta tuli ensimmäinen kruununhaltija.
Kreikkaa kuvasi kuvapatsaan kupariset vatsa ja reidet.
“…sitten kolmas valtakunta, joka on hallitseva koko maailmaa” (Dan. 2: 39).
Aleksanteri Suuren valloitusjoukot täyttivät tämän ennustuksen. Hän valloitti koko itäisen maailman aina Intiaan saakka. Hän perusti valtakunnan, jonka kokoista ei ollut siihen mennessä ollut. Paheellinen elämä ja taipumus juomiseen aiheuttivat hänelle kuitenkin nopean lopun. Vastaavanlaisesi tuhoutuen ja hajoten tämä valtakunta hallitsi maailmaa vuosina 331- 161 eKr.
Rooma. “Vielä on tuleva neljäs valtakunta, luja kuin rauta, ja niin kuin rauta murskaa ja särkee kaiken ja niin kuin rauta rikkoo, niin se on murskaava ja rikkova kaikki muut” (Dan. 2: 40).
Kuinka sattuva onkaan tämä ennustus Roomasta. Se oli rautainen sotilaineen, vahva linnoineen, ja julma vihollisilleen. Se pysyi maailmanvaltana vuodesta 161 eKr. vuoteen 476 jKr. Sen jäljet ulottuvat meidän aikaamme asti.
Jakautunut Eurooppa
“Se, että näit jalkojen ja varpaiden olevan osaksi ruukkusavea ja osaksi rautaa, tarkoittaa, että tämä valtakunta on oleva jakautunut mutta siinä on raudan lujuutta, niin kuin näit rautaa olevan ruukkusaven seassa. Se, että varpaat olivat osaksi rautaa ja osaksi savea, tarkoittaa, että valtakunta on oleva osittain luja ja osittain hauras. Ja että näit rautaa ruukkusaven seassa, se tarkoittaa, että valtakunnat liittyvät toisiinsa avositein mutta eivät yhdisty, niin kuin ei rautakaan yhdisty saveen” (Dan. 2: 41-43).
Me elämme tänään aikakautta, jota kuvaa näyssä nähdyn kuvapatsaan kymmenen varvasta. Yhtenäinen Rooman valtakunta on jakautunut ja pysyy sellaisena maailmanhistorian loppuun saakka. Kun tehdään yrityksiä jakautuneiden osien jälleen yhdistämiseksi, tulee lopputuloksena olemaan aina epäonnistuminen. Tätä yrittää EU yhdistämällä menneiden voittajavaltioiden asevoimat suurmahdiksi. Maiden hallituksia tai kirkkokuntia yhdistämällä ei voida valtioiden rajoja poistaa. Jumalan sana sanoo: Rauta ja savi eivät yhdisty!
Kuitenkin raudan olemusta (kovuutta) on säilynyt. Vieläkin iso osa tieteellistä ja teologista kieltä on latinaa. Lakiasioissa puhutaan vieläkin roomalaisesta oikeudesta. Roomalainen oikeus on pohjana kaikkien nykyisten oikeusvaltioiden oikeusjärjestelmälle.
Meille, jotka ehkä pelokkaana pohdimme tulevaisuutta, kuten Nebukadnessar, on olemassa ennustus, että jakautuneessa Euroopassa tulee olemaan tietynlainen luottamussuhde. Näemmehän, että emme sentään ole hukkuneet sotien tulvaan, ja että emme ole sotien alkulähde. Euroopassa ei myös ole mikään tietty oppi tai diktatuuri muodostanut mitään vahvaa asemaa.

Kivi, joka “lähti käden koskematta”

Nebukadnessarin näkemän kuvapatsaan vertauskuva ulottuu maailmanhistorian loppuun saakka.
“Sitä katsellessasi lähti käden koskematta vierimään kivi. Se osui patsaan jalkoihin, jotka olivat rautaa ja savea, ja murskasi ne” (Dan. 2: 34).
Se kivi, joka kuvapatsaan lopulta hävitti, ei ole esim. atomipommi, koska se lähti liikkeelle ilman ihmiskättä. Mutta mitä kivi tarkoittaa? Tämä kivi ei ole mikään muu kuin Jeesus Kristus.
“Joka tähän kiveen kaatuu, se ruhjoutuu, ja jonka päälle tämä kivi kaatuu, sen se murskaa” (Matt. 21: 44).
Näin tämä mahtava profetia kuljettaa meidät vuosituhansien takaa aina Kristuksen takaisintuloon saakka. Tällöin kansojen historia maan päällä päättyy.

Toisenlainen valtakunta

Ennustuksen kertomus ei pääty, kuten kaikissa profetioissa on tarkoitus, ennen kuin on tultu Jumalan valtakunnan uudelleentulemiseen.
“Noiden kuninkaiden aikana on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka ei ikinä tuhoudu, eikä sitä valtakuntaa anneta toiselle kansalle. Se murskaa lopullisesti kaikki nuo valtakunnat, ja se pysyy ikuisesti” (Dan, 2: 44).
Ajattelevainen kuningas Nebukadnessar pohti tulevaisuutta vuosituhansia sitten. Hänelle tulevaisuus näytettiin, ja hän tiesi Jumalan valtakunnan tulevan. Miten paljon enemmän meidän tulisi tässä epävarmassa ja rauhattomassa maailmassa pohtia tulevaisuutta? Tällaiset pohdinnat saavat meidät ikävöimään Jumalan valtakuntaa, jossa rauha ja oikeudenmukaisuus vallitsevat.

( SPAUP)

Seulominen on alkanut

Seulominen alkoi jo 1850 (HK 58) ja on jatkunut siitä asti. 1857 sisar White sanoi: "Näin Jumalan kansaa seulottavan voimakkaasti". (1 T 179). 1868: "Minä näin, että elämme nyt seulomisen ajassa." (1 T 429). 1881: "Jumala seuloo nyt kansaansa, koetellen heidän tarkoituksiansa ja vaikuttimiansa. Monet tulevat osoittautumaan, ei vehniksi, vaan ruumeniksi, joilla ei ole itsessään mitään arvoa." (4 T 51). 1900: "Jumala seuloo nyt kansaansa." (6 T 332). Seulominen jatkuu, kunnes Jumalan jäännös on täysilukuinen. Laodikeasanoman vastaanottaneet jäävät jäljelle. Ne jäävät puiden latvoihin ja oksille, kun seurakuntapuuta ravistetaan (Jes. 17). Ne, jotka eivät tee parannusta, "oksennetaan ulos".
Seurakunnassa on monia "proteesi" (teko-) jäseniä, joissa ei ole elämää. Suokoon Jumala, että moni heistä kääntyisi ja liittyisi siten elimellisenä ja elävänä jäsenenä Kristukseen. Silloin he ovat eläviä jäseniä seurakunnassakin toisille siunaukseksi.
Profetian henki puhuu muinaisen Israelin "sekakansasta" seuraavasti:
"'Ja myös paljon sekakansaa meni heidän kanssaan.' (2 Moos. 12: 38). Tässä joukossa ei ollut ainoastaan niitä, jotka toimivat uskossa Israelin Jumalaan, vaan myös paljon suurempi joukko [sivu 94] sellaisia, jotka halusivat paeta vitsauksia tai jotka seurasivat joukkoa vanavedessä ainoastaan kiihoituksesta ja uteliaisuudesta. Nämä ihmiset olivat aina haitaksi ja kiusaukseksi Israelilaisille." (PP 281).


Puhuessaan kansan napinasta (4 Moos. 10-11) profetian henki sanoo:
"Nurina alkoi sekakansasta, joista monet eivät olleet kokonaan yhtyneet Israeliin ja jotka alati etsivät aiheita arvosteluun. Valittajat eivät olleet tyytyväisiä kulkusuuntaan, he löysivät aina vikoja tiestä, jota Mooses heitä johti, vaikka ne hyvin tiesivät, että hän, niinkuin he itsekin, seurasivat pilvenpatsasta, pilven ohjausta . . . Jälleen he alkoivat vaatia lihaa syödäkseen." (PP 377).
"Se sekakansa, joka seurasi Israelia Egyptistä, oli alkusyynä alituisiin kiusauksiin ja vaikeuksiin. He tunnustivat hylänneensä epäjumalanpalveluksen ja palvelevansa oikeaa Jumalaa, mutta heidän aikaisempi kasvatuksensa ja harjoituksensa oli muovaillut heidän tapansa ja luonteensa . . . Useimmissa tapauksissa he aiheuttivat riidan ja taistelun, ollen ensimmäiset osoittamaan tyytymättömyyttä. He levittivät leiriin hapatusta epäjumalanpalveluksellisilla menettelyillään ja nurinallaan Jumalaa vastaan." (PP 408).


Tämä on kirjoitettu meille varoitukseksi.
Paitsi vaaraa, että otetaan seurakuntaan henkilöitä, jotka eivät ole olleet tarpeeksi kauan koetteella, joiden hengellistä tilaa ei paljonkaan tai ei lainkaan tunneta, on olemassa toinenkin vaara, nimittäin se, ettei seurakunnasta poisteta ajoissa jäsenyyteen arvottomia, vaan annetaan niiden olla vuodesta vuoteen ja levittää turmelevaa vaikutusta ympärilleen. Tällainen perusteellinen puhdistus vähentäisi tietenkin tavallista enemmän konferenssin jäsenlukua. Siitä kuitenkin huomautettakoon, ettei erottamista ole tehtävä, ennenkuin kaikki on tehty, mitä tehtävissä on, (Matt. 18: 15-17; 1 Ts 232-235), sielun pelastamiseksi Jumalalle ja seurakunnalle. Tämä usein laiminlyödään. Sielut jätetään oman onnensa varaan, ajelehtimaan synteihin ja perikatoon. [sivu 95]
Niin ihanaa kuin onkin, kun uusia jäseniä tulee kansamme keskuuteen ja yhdyskuntamme jäsenluku kasvaa, pelottaa kuitenkin ajatus, että sen mukana lisääntyisi myös tottelemattomuus Jumalaa vastaan. Hoos. 4: 7 luemme vanhan suomennoksen mukaan: "Mitä enemmän heitä karttui, sitä enemmän he tekivät minua vastaan syntiä, siksi minä muutan heidän kunniansa häpeäksi." (Näin myös ruotsal. ja engl. Raamatussa). Lisääntyneen jäsenmäärän tuottama kunnia muuttuu syntimäärän suurennuttua häpeäksi.
Kun ajattelemme seurakunnasta poistuneiden määrää, niin murhe täyttää mielen. Esitämme tässä yhteydessä kaikille - varsinkin saarnaajille ja paimenille - hiukan tilastoa.


Kun ajattelemme Laodikean tilaa, niin mikään lähetystyö nyt ei ole sen tärkeämpää kuin lähetystyö seurakunnan pelastamiseksi. Emme vähimmässäkään määrässä aliarvioi työtä maailman hyväksi. Sitä on tehtävä vieläpä innokkaammin kuin koskaan ennen, mutta vähintään yhtä tärkeä on työ oman kansamme hyväksi, kuten kirjoitukset osoittavat. Mitä hyötyä olisi ollut juutalaisten seurakunnan suurentamisesta Jeesuksen aikana? Sen ymmärsivät Johannes Kastaja ja Jeesus, samoinkuin apostolitkin ensin ja sen vuoksi he työskentelivät tuon "Jumalan kansan" keskuudessa, "veljien" hyväksi. Samanlainen luopumus vallitsee Laodikean keskuudessa nyt kuin muinaisessa Israelissa. (5 217; ks. edellä esitettyjä lausuntoja kansamme tilasta). Oivallettakoon, että saatanan ennakolta suunniteltu vilkas toiminta tähtää, kuten aina ennenkin juuri seurakunnan turmelemiseen uskottomien jäsenien lisäämisellä siihen [sivu 93] mieluummin kuin niiden vähentämisellä. Kirjoituksista päätellen Jumalan suunnitelma tarkoittaa seurakunnan puhdistamista ja puhtaana pitämistä. Sen vuoksi, "seurakunnan puhdistamisen päivät kiiruhtavat". Myös meidän tulee jouduttaa noita päiviä. Antakaamme nyt "suoran todistuksen" kuulua. Se saa aikaan seulonnan, puhdistumisen, jonka suuri koetus täydentää ja kypsyttää jäännöksen läpikotaiseksi puhdistumiseksi. Nyt on nähtävä kaikki Jumalan näkökulmasta ollaksemme "tasapuolisia" Herran työn edistämiseksi sisään - ja ulospäin Jumalan suunnitelmien mukaisesti.
Seulominen ei tarkoita koko järjestön eli yhdyskunnan puhdistamista vaan Jumalan uskollisten lasten puhdistamista ja valmistamista pelastukseen ja vastaanottamaan iltasateen sekä julistamaan voimakasta huutoa. Tämä ainoastaan on seulomisen tarkoitus.

" Suora todistus. Kaarlo Soisalo. "   ( Luvut 5-9)

pukekaa yllenne uusi

Ottaessaan Kristuksen vastaan usko at hylkäävät  vanhan pakanallisen elämäntavan. Mutta se ei vielä riitä. Kristinusko ei ole kieltojen uskoto. Se odottaa uskovan nousevan korkeammalle moraalin ja hengellisyyden tasolle. Siksi Paavali kehottaa: "  Teidän tulee uudistua mieleltänne ja hengeltänne ja pukea yllenne uusi ihminen. " ( Ef.4;23,24).  Vanhalle minälle olivat ominaista turhanpäiväiset ajatukset, mutta uudella ihmisellä on uudistunut mieli. " Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne"  ( Room,12;2).

Kuvailtuaan pakanoiden turhanpäiväistä ja syntistä elämää ( Ef.4;17-20 ) Paavali toteaa,että uskovia kehoitettiin hylkäämään sellainen elämäntapa heidän tullessaan  Kristuksen luo.  Näin hän mistttaa uskovia siitä , että nämä jo tuntevat pelastuksen ja uudestisyntymisen vaikutuksen elämääsä. Tämä totuus ei ole lähtöisin ihmisestä vaan  Jeesukseta ( Ef.4;21). Paavali ei käytä  Jeesuksen nimeä sattumanvaraisesti. Hän haluaa uskovien tietävän, että ylösnoussut ja taivaaseen astunut Jeesus on " Tie, tiotuus ja elämä " ( Joh.14;6).
"  Niistä, jotka otavat vastaan  Vapahtajan, tulee Jumalan lapsia--  Heidän  mielensä muuttuu -- Ennen he rakastivat itseään yli kaiken, nyt he rakastavat yli kaiken Jumalaa ja Kristusta. "
( EGW 6BC 11117,)

Sinetöinti lopun aikana

Lopunajan sinetöinti ei eroa merkitykseltään edellä mainitusta.  En ole Raamatusta löytänyt ainoatakaan tapausta, jossa sinetti tarkoittaisi mutta kuin yllä on mainittu.

Esimerkiksi olemme harhassa ihastuessamme vain siihen ajatukseen, että sapatti on Jumalan sinetti, jos kuvittelemme ulkokohtaisen sapatinpyhittämisen ilman Kristusta ja Pyhää Henkeä riittävän.  Jumalia on käyttänyt ja tulee käyttämään sapattia asiana, joka varsinkin lopun vainoissa koettelee uskovien rakkautta ja uskollisuutta Raamatulle, ja siten sapatti vahvistaa suhteemme Jumalaan ja toimii sinettinä aivan niin kuin kirja Alfa ja Omega (VIII, s 142) esittää.  Kuitenkin kestämme itseämme jos vältämme, että meillä on Jumalan sinetti vain muodollisen sapatinpyhittämisen ansiosta.

Haluan jokaisen tätä lukevan pysähtyvän miettimään, miksi Ellen White yleiseen myyntiin tarkoitetussa kirjassaan Suuri taistelu sanoo sapatin olevan Jumalan sinetti mutta seurakunnan sisäiseen käyttöön tarkoitetuissa todistuksissa puolestaan, ettei "kaikkia, jotka tunnustavat pitävänsä sapattia, sinetöidä" (Todistusaarteita, osa 2, s. 64). Hän jatkaa, että jopa monet(!), " jotka opettavat totuutta toisille, eivät tule saamaan Jumalan sinettiä otsaansa", koska he tunsivat teorian, mutta eivät todellista käytäntöä, sillä "he ovat vailla antaumusta ja hurskautta" ( Todistusaarteita, osa2, s. 64). 
On siis mahdollista pitää sapattia ilman elävää Kristusyhteyttä.  Ihminen voi käydä kirkossa tavan vuoksi, harrastaa uskontoa muodollisesti, niin ettei siinä vahvisteta muuta kuin hänen omaa egonaan. Sinetöinti sen sijaan varmentaa ihmisen kuulumisen Jumalalle.  Perusedellytyksiä ovat uskon kuuliaisuuden lisäksi nöyrtyminen Jumalan edessä, viipyminen ristin juurella, sielun puhdistaminen Karitsan verellä.
Tältä pohjalta ajateltuna ymmärtää Ilmestyskirjan kuvauksen sinetöidyistä:  He seuraavat Karitsaa, mihin ikinä hän menee, heidät on ostettu erikoisiksi Jumalalle ja Karitsalle, eikä heidän suussaan ole valhetta havaittu, he ovat tahrattomat(Ilm. 14:4,5)
Haluatko kuulua sinetöityihin? Jos haluat, haluat silloin kuulua kokosydämisesti Kristukselle ilman varauksia.

Ahneus

Minä näin saatanan käskevän enkeleitään panemaan ansoja etenkin niiden teille, jotka ikävöivät ja odottavat Kristuksen toista ilmestystä pitäen kaikki Jumalan käskyt.  Saatana kertoi enkeleillen, että seurakunnat nukkuvat ja että hän voi ne pitää vallassaan lisäämällä voimiaan ja valheellisia ihmeeltään.  "Mutta", hän sanoi,"sapatinpyhittäjien lahkoa me vihaamme, sillä se toimii lakkaamatta meitä vastaan ja voittaa puolelleen alamaisiamme johtaen heitä pitämään Jumalan vihattua lakia.  Menkää ja juovuttakka tämän maailman huolilla ne, joilla on maita ja rahaa.  Jos te saatte heidät kiinnittämään sydämensä tämän maailman rikkauksiin niin me voimme vielä voittaa heidät.  He voivat tunnustaa, mitä haluavat, kunhan te vain saaatte heidät huolehtimaan enemmän rahasta kuin Kristuksen valtakunnan menestyksestä ja niiden totuuksien levittämisestä, joita me vihaamme.  Esittäkää maailma heille viehättävimmässä valossaan, jotta he rupeaisivat sitä rakastamaan ja jumalillaan.  Meidän täytyy pitää hallussmme kaikki varat, jotka voimme saada käsiimme.  Jota anteliaimmin Kristuksen seuraajat uhraavat varojaan hänen palvelukseensa sitä enemmän he tuottavat vahinkoa valtakunnallemme voittamalla puolelleen alamaisiamme.  Heidän järjestäessään kokouksiaan eri paikkakunnilla me olemme vaarassa.  Olkaa silloin erittäin valppaita.  Koettakaa, mikäli mahdollista, saada aikaan häiriötä ja epäjärjestystä.  Koettakaa riistää keskinäinen rakkaus.  Masentakaa ja saattakaa alakuloisiksi heidän saarnaajansa, sillä me vihaamme heitä.  Esttäkää kaikkia mahdollisia verukkeita niille, joilla on varoja, jotteivät niitä luovuttaisi Jumalan työhön.  Jos voitte, niin pitäkää raha-asiat hallintonne alaisina ja saattakaa heidän saarnaajansa puutteeseen ja ahdinkoon.  Tämä heikentää heidän rohkeuttaan ja lamauttaa heidän innostustaan.  Taistelkaa viimeiseen asti.  Toimikaa niin, että ahneus ja rakkaus maallisiin rikkauksiin muodostaisi heidän luonteittensa  johtavat piirteet.  Sillä niin kauan kuin nämä luonteenominaisuudet saavat hallita, pysyvät pelastus ja armo syrjäytettyinä.  Ympäröikää heidät kaikkilla houkutuksilla, ja he joutuvat varmasti omiksemme.  Emmekä me silloin ole saaneet ainoastaan heitä haltuumme, vaan he eivät enää kykene vihattavalla vaikutuksellaan johtamaan muita taivaaseen.  Jos joku tuntee kehoitusta antamaan, niin herättäkää hänessä vastenmielisyyttä ja haluttomuutta, jotta hän antaisi vain vähän.

Aidon Hurskauden elpyminen

"Aidon hurskauden elpyminen on suurin ja polttavin tarpeemme.  Sen tavoittelemisen tulisi olla ensimmäinen tehtävämme.  Meidän on ponnisteltava vilpittömästi saadaksemme Herran siunauksen, ei siksi, että Jumala olisi haluton antamaan sen meille, vaan siksi, että emme ole valmiit ottamaan sitä vastaan.  Taivaallinen Isämme on halukkaampi antamaan Henkensä niille, jotka sitä pyytävät, kuin maalliset vanhemmat ovat antamaan hyviä lahjoja lapsilleen.  Mutta meidän tehtävämme on tunnustaa syntimme, nöyrä,  kääntyä ja rukoilla vilpittömästi,  jotta täyttäisimme ehdot, joiden perusteella Jumala on luvannut antaa meille siunauksensa.  Herätystä voidaan odottaa ainoastaan vastauksena rukoukseen. Kun ihmisiltä puuttuu kokonaan Jumalan Pyhä Henki, he eivät pysty arvostamaan hänen sanansa julistusta; mutta kun Hengen voima koskettaa heidän sydäntään, silloin puheet eivät jää hyödyttömiksi.  Jumalan sanan opetusten, Hengen voiman ja terveen hatkinnan ohjaamina ne, jotka käyvät kokouksissamme, saavuttavat kallisarvoisen kokemuksen"

Vilpitön kuuliaisuus Jumalan tahdolle

Jumalan seurakuntaa ei tule arvostella sen jäsenmäärän mukaan tai sen omistamisen laitosten paljouden taikka suuren ja etevän työntekijäin joukon perusteella.  Seurakuntaa arvosteltaessa on ennen kaikkea otettava huomioon sen uskon puhtaus, opin raamatullisuus ja jäsenten vilpitön kuuliaisuus Jumalan tahdolle!.
Jumalan seurakunta ennen kaikkea kirkastaa Kristusta vaelluksellaan sekä työllään lähimmäistensä hyväksi.
- Jumalan kansa muinoin, vedenpaisumuksen tullessa ,oli pienen pieni - vain kahdeksan sielua pelastui. ( 1.Piet.3:20.) Samoin olisi oleva Kristuksen toisessa tulemisessa,kuten  Vapahtaja on sanonut. ( Ks. M att.24:37;Luuk.17:26;18:8.) Ihmisen pahuus Nooan päivinä oli suuri. Nooa varoitti heitä. ( 1.Moos.6:5;2.Piet2:5; Hebr.11:7.)  Pelastuvien lukumäärän ratkaisi yhsin- omaan sanomaa kohtaan osoitettu usko ja kuuliaisuus.  Vapahtaja sanoo edelleen, että " niinkuin kävi Lootin päivinä.... samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy." ( Luuk.17:28,30.)
Sodoman asukkaita varoitettiin, ja Aabraham rukoili heidän puolestaan, mutta kansa ei tehnyt parannusta. Kaupunki asukkainensa hävitettiin yhtäkkiä. ( Jer.Val. 4:6) Ainoastaan mitätön jäännös - kolme sielua- pelastui. Viimeisen varoituksen tultua täydelleen ja lopullisesti julistetuksi maailmalle ja tunnustaville viimeiselle seurakunnalle jää jäljelle hyvin pieni todellisesti pelastuvien joukko, pieni jäännös.
Viimeiset päivät tunnetaan erikoisesti yleisestä jumalattomuudesta, välinpitämättömyydestä ja epäuskosta.  Kristillisyyskin tänä lopun aikana on pinnallista.  (2 Tim. 3:5; Ilm. 3: 14-18.)  Suuret ihmisjoukot kulkevat omilla teillään, pittaamatta Jumalan totuudesta ja iankaikkisesta pelastuksesta.  Mutta Jumalalla on oma kansansa, suhteellisesti kovin pieni, mutta se on valmis kohtaamaan Kristuksen hänen tulemisessaan.  Sillä on totuus, ja se pitää Jeesuksen uskon ja Jumalan käskyt,  (Ilm. 12:17; 14:12.)  Se on pieni lauma.  (Luuk, 12:32; 18:8,  Vrt. Ilm. 14:12.)  Jumala ei suinkaan ole syypää sen pienuuteen.  Sen vähälukuisuus johtuu yksistään suuren joukon tekemästä valinnasta.  Kaikki voisivat pelastua.  (Ks. mm. Jes.45:22; 2 Piet. 3:9; Hes. 18:31,32; Ilm. 22:17.)  Ihmisen itsensä tulee avata sydämensä Jeesukselle, "Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle", lausuu Jeesus.  (ilm. 3:20.)  Monet kutsutaan, mutta vain harvat vastaanottavat kutsun ja valitsevat pelastuksen ja totuuden tien.  (Matt. 22:14.)  Niistäkin ainoastaan ne, jotka pysyvät uskollisina loppuun saakka, pelastuvat.  (Matt. 24:13 ym.)  Maailman, kirkkojen ja mitättömän pieni jäänös, joka kestää koetukset ja pyhittyy totuuden kautta.  He uhraavat kaiken totuuden tähden, eivätkä he myy sitä mistään hinnasta.  (San. 23:23.) 

Kristuksessa on kaikki toivo

Kehoitamme lukiaa etsimään neuvoja E.G. Whitein.kirjoittamasta erinomaisesta oppaasta Kristuksen luo ja hänessä pysymiseen. " Tie Kristuksen luo " nimisestä kirjasta.
Niitä vakavia  taivaan sanomia, joita aikaisemmin tässä kirjassa esitettyjen lisäksi tässä luvussa vielä julkaisemme, lukiessasi muista aina, että Kristus on voimallinen auttamaan  syvemmällekkin synninkuiluun vajonnutta. Älä sen  vuoksi sorru mahdollisiin kiusauksiisi epäillä mahdottomuuttasi tai  Jumalan voimaa auttaa. Ajattele Jumalan valtasuuruutta, ikuista rakkautta, ja ennen kaikkea sitä, mitä hän on tehnyt antamalla - huomaa tämä ! - ainokaisen Poikansa siksi Karitsaksi, joka ottaa pois maailman synnin - siis sinunkin syntisi ! Mitä vakavemmin Jumala puhuu kansalleen, sitä lujemmin ottein tarraudu elävässä sydämmen uskossa ristillä riippuvaan syntisten ystävään ja pelastajaan.
Hän on voimallinen pelastamaan sinut täydellisesti.
Ehkä toisen kerran saamme kirjoittaa enemmän näistä ja muistakin täekeistä kysymyksistä.
Esitämme siis vielä joitakin Todistuksien lausuntoja E. G. White in kirjoitusten merkityksestä ja laadusta sekä Jumalan kansan tilasta niitä lukioitamme varten, jotka haluavat jatkaa syventymistään  Laodikean tilaan ja tarpeisiin. Kun olet ne lukenut, niin pyydämme sinua palaamaan niihin ajatuksiin, joita tämän luvun alussa esitimme. Kristuksessa sinulla, lukijamme,on kaikki toivo.

" Profetian  Henki Ja  Taivaan Sanomia   Jumalan kansalle lopun aikana. "

Ennen kaikkea Jumala on ilmaissut tahtonsa

Aikojen alussa ihminen, luoduksi tultuaan ja eedenin puutarhaan asetettuna, kykeni puhumaan Luojansa ja enkelin kanssa kasvoista kasvoihin. Synnin tunkeuduttua maailmaan otettiin tämä etuoikeus häneltä pois.
 Ihminen alistettiin kuolemanalaisuuteen. Eläminen väittömästi Jumalan läheisyydessä, hänen ihmeellisen kirkkautensa katseleminen ei ollut enää mahdollista.
Mutta vaikka langennut ihminen ei saattanut  enää puhua suoraan Jumalan kanssa,on  rakastavainen taivaallinen Isämme ottamut käyttöön keinoja, joiden välityksellä jumalallista tahtoa voidaan  ilmoittaa ihmisen lapsille. Hän lähettää pyhiä enkeleitään suojelemaan heitä pahan  vaikutuksilta sekä auttamaan heitä elämään hänen tahtonsa mukaisesti. Pyhän Henkensä kautta hän puhuu ihmisen sydämille, tehden tien löytämisen iäiseen elämään mahdolliseksi kaikkein syntisimmillekkin ihmisolennolle.  Ennen kaikkea Jumala on ilmaissut tahtonsa Pyhän Raamatun ja  Poikansa välityksellä.
Myöskin on Jumala puhunut tälle luopiosukukunnallemme valittujen inhimillisten välikappaleitten kautta sekä näkytiloissa että unissa.  Näitä hänen tahtonsa ilmoittajia nimitettiin pyhiksi miehiksi, profeetoiksi. Heidät Jumala erotti erikoiseen työhön, vastaanottamaan taivaallisia totuuksia sekä välittämään niitä ihmiskunnalle.  " Jos keskuudessamme on profeetta, niin minä ilmestyn hänelle näyssä, puhun hänen kanssaan unessa."  ( 4. Moos.12:6.)

Uloslähtö Babylonista sisältää enemmän kuin

Ketkä tulevat julistamaan voimakasta sanomaa: " Lähtekää ulos siitä,te minun kansani."? Eivätkö ne, jotka jo itse ovat Babylonin ulkopuolella ? Tietysti juuri ne, eivätkä ketkään muut. Mutta koska me olemme nyt tekemisessä periaatteitten kanssa, eikä vain joittenkin lauseitten, niin ottakaamme selvää siitä, mikä tuo Babylon on
Babylonilla on  ymmärrettävä suuren luopumuksen huipentumista. Babylonialainen järjestelmän alun voimme johtaa veden-paisumuksen tältä puolelta, Nimrobin päiviltä. ( Ks. 1. Moos.10:1-10,11:4-9.)
Ihmisen tahto,lihan halut pantiin Jumalan tottelemisen sijaan. Tämä on Babylon lapsuudessaan. Tämä periaate,- Jumalan tahdon sijalle pantu tahto- josta Babylon tunnettiin alussa, oli sen tuntomerkkinä keskiajallakin katolilais-paavilaisessa Babylon-järjestelmässä.  Erikoisesti se on nähtävissä kypsyysasteelle kehitetyssä Babylonissa. (Ks. Ilm. 17, 18)  Babylonin ulkopuolella oleminen merkitsee vapautumista tästä periaatteesta, tästä synnistä.
Uloslähtö Babylonista sisältää enemmän kuin eristäytymisen luopiokirkoista ja niiden väärien oppien hylkäämisen.  Ananias ja Safiira lähtivät ulos juutalaisesta luopioseurakunnasta ja liittyivät kristilliseen seurakuntaan, mutta he eivät lähteneet ulos itsestään, sillä itsekkäät vaikuttimet johtivat heidät vilpillisyyteen Jumalan edessä.  He halusivat "tehdä itselleen nimen", haluamalla, että apostolit ajattelisivat heistä hyvää.  He olivat saastuttaneet itsensä Babylonin hengellä.  Heidät tuhottiin. Samoin tullaan suuri Babylonkin tuhoamaan.
Oman minän täytyy alistua Jumalan tahtoon, ennenkuin vapaudumme Babylonista.  Kun meistä on hävinnyt kaikki niskoittelu Jumalan opetuksia ja nuhteita kohtaan, on Babylonin henki meistä paennut.  Tottelemattomuus Herran opetuksia kohtaan, olipa kysymys elämäntavoistamme yleensä taikka pukeutumisestamme, ruoastamme, sabatinvietostamme tai suhteestamme Herran työhön tai mistä muusta velvollisuuden laiminlyömisestä tahansa, todistaa vain sitä, että me emme ole vapaat Babylonin hengestä.

Jumalan kansan valmistaminen Herran tulolle

Enustettu viimeinen kriisien aika.

Tänään, juuri tätä kirjoittaessani, mainistavat päivän lehdet suurin kirjaimin uutta ajankohtaista kirjaa:  "Kriisien ja sodan maailma".  Jokainen aikanamme myöntää meidän saapuneen maailmanaikaan, joka on täynnänsä kaikenlaisia vaikeuksia ja pulmia.  Ihmiskunta on joutunut ahdinkoon, jonka kaltaista ei ennen ole nähty.  Kaikkien huulilla on kysymys:  "Selvidytäänkö tästä enää millään ja milloinkaan?"
Jo kymmeniä vuosia sitten Herran palvelijatar, jonka elämää ja työtä olemme edellisessä osassa selostaneet, lausui ennustuksia, jotka nyt silmiemme nähden toteutuvat maailmassamme.  Saatamme tässä yhteydessä viitata vain murto-osaan niistä.  Luke kaamme seuraavat profeetalliset sanat:
"Suuri kriisi odottaa Jumalan kansaa.  Kriisi on tulossa maailmallekin.  Kaikkien aikojen merkityksellisin kamppailu on juuri edessämme." 
"Olen saanut käskyn sanoa teille, että te ette tiedä, miten pian kriisi saatttaa tulla.  Se hiipi ylitsemme asteettain kuin varas."
Senjälkeen kirjoittaja puhuu siitä, kuinka kaikki touhuavat kiireissään, kukin omalla alallaan ja omalla tahollaan, ja sitten jatkaa:
"Suurin kiihtymys on vallalla; kuitenkin armonajan hetket kiiruhtavat loppuaan kohden, ja jokaisen kohtalo on tulemaisillaan ikuisesti ratkaistuksi... Kristuksen tulemisen merkit täyttyvät nopesesti.  Saatana näkee, että hänellä on vain lyhyt aika toimia.  Siksi hän panee kaikki saatanalliset voimansa työskentelemään saadakseen liikkeelle maailman hävittävät voimat."
"Pian on tuleva ahdinko yli koko maailman.  Jokaisen tulee pyrkiä tuntemaan Jumala.  Meillä ei ole aikaa viivyttelemiseen."
", Niinkuin kävi Nooan päivinä, niin käy myöskin Ihmisen Pojan päivinä.,  Herra on poistamaisillaan varjeluksensa maailmalta.  Pian on esiintyvä kuolemaa, hävitystä, runsaampaa rikollisuutta ja raakuutta sekä väkivaltaisia tekoja...Harjoitetut ihmiskyvyt tulevat käyttämään kaikkea kekseliäisyyttään pannakseen mitä tehokkaimman koneiston toimmimaan tuhon tuottamiseksi ja surmaamiseksi."
"Kansojen keskuudessa on ilmenevä pian suuria vaikeuksia, vaikeuksia, jotka eivät lakkaa, ennenkuin Jeesus tulee.. Ahdistuksen aika, joka pahenemistaan pahenee aina loppuun saakka, on hyvin lähellä tulossa.  Meillä ei ole yhtään aikaa kadotettavana.  Maailma on levoton sodan hengen vuoksi."

Lahja annettiin oikaisemaan, nuhtelemaan ja neuvomaan

Ne, jotka seuraavat johdonmukaisesti  Ellen G. Whiten neuvoja ja joilla on avara ja älykäs käsitys hänen sanomistaan, hyötyvät niistä aina. Profetian lahja annettiin oikaisemaan, nuhtelemaan ja neuvomaan vanhurskauteen sekä myös selkiinnyttämään ja avartamaan käsityksiämme myönteistä kristillisestä elämästä ja opista Kaikilla näillä aloilla  Ellen White oli täysin pätevä ja palveli Jumalan uskollisena sanansaattajana.
Hänelle kerrottiin, että paholainen yrittäisi heittää epäilyksen varjon hänen sanomiensa ylle ja leimata ne vääriksi (Selected Messages II, s. 91), jotta jotkut adventistit yrittäisivät saada ne naurunalaisiksi, että niitä yritettäisiin vääristellä, vähätellä ja että viimeisinä päivinä kehittyisi tiettyjä kieroutuneita käsityksiä __paholainen työskentelisi seurakunnissa järkyttääkseen Jumalan kansan uskoa "totisiin todistuksiin".  Hänelle kerrottiin, että sielunvihollinen työskentelisi taitavasti saavuttaakseen päämääränsä olisi mitätöidä nämä sanomat täysin.
Paholaisen vastustuksesta huolimatta samnamat tulisivat täyttämään tehtävänsä, ja ajan kuluessa todistuksilla tulisi olemaan suurempi vaikutus kuin sisar Wjiten ollessa elossa.
Kaikesta tästä kehityksestä kiitämme Jumalaa, sillä juuri koettelemusten keskellä usko puhdistuu.  Ja kun tutkimme todistuksia, voimme nähdä ne oikeassa perspektiivissä ja päämäärät:  puhdistaa seurakunta, esittää Jeesus verrattomassa hyvyydessään ja valmistaa Jumalan kansa lopullisesti taivasta varten.

Pelkkä Todistuksiin uskominen

Pelkkä todistuksiin uskominen ei ole kylliksi - sen ei oikeastaan tarvitae vielä merkitä mitään totuuksiin  Vasta sitten, kun  tunnemme, mitä Todistukset opettavat ja uskomme niihin, so. Todistuksien sanomiin ja tottelemme niitä, ei vain jossakin kohdin, vaan kaikessa, voi sanoa meidän uskovan  Todistuksiin.
Moni sanoo uskovansa Raamattuun, mutta ei usko sitä, mitä se todellisuudessa opettaa.  Papit ja teologit tunnustavat Raamatun, mutta eivät usko  sen moniin tärkeimpiin totuuksiin eivätkä liioin tunne ja usko sen sanomaa ajallemme. Vieläpä he usein nousevat vastustamaan tätä sanomaa ja Raamatun selviä opetuksia. Sellainen on huonoa uskoa Raamattuun. Se on uskoa vain joihinkin Raamatun osiin.
-   Herran  välikappaleita, jotka nuhtelevat muodissa olevistä synneistä,ei tahdota kuulla.
 Tämä henki on yhä enemmän lisääntyvä  ( Suuri taistelu. s.561 ). Ne, jotka hylkäävät Vanhan ja uuden Testamentin, tulevat hukkumaan. Samoin ei jätetä pelastuvien joukkoon niitäkään, jotka hyäkäävät profetian hengen näinä viimeisinä päivinä, vaan he tulevat   hukutelt miksi emme me tekisi niin.aviksi. Tahallinen jättäytyminen tietämättömyyteen profetian hengen välityksellä saatuihin opetuksiin ja sanomiin nähden johtaa samaan tulokseen. Jos kaikkeuden Luoja, Kristus ( Joh.1:3 ; Hebr.1:2.) nöyryytti itsensä ja uskoi kaikki profeetalliset kirjoitukset, niin miksi emme me  tekisi niin. Emmehän me ole suurenpia kuin Hän. Sanoisikohan Hän meillekkin, jos olisi nyt täällä:  Oi , te ymmärtämättömät ja hitaat sydämmeltä uskomaan kaikkea sitä, minkä profeetat ovat puhuneet.
- Joku saattanee sanoa: Kyllä minä uskon profetian henkeen, mutta  en niinkuin sinä. Olkoon niin, mutta jos se, mitä hän uskoo profetian hengeksi,ei  johda häntä pitämään Jumalan käskyjä ja tietämään, että Jeesuksen Kristuksen todistus on ainoa toimiva profetian henki, niin olisi parenpi, että hän hylkäisi uskonsa ja omaksuisi toisen, tämän: Joka sanoo: Minä tunnen Hänet, eikä pidä Hänen käskyjään, se on valhehtelia. ja totuus ei ole hänessä.

pelkkä

Kaikki olisivat yhtä

Oletko pysähtynyt miettimään, mikä oli yksi  Jeesuksen tärkeimmistä rukousaiheista ennen uhrikuolemaansa.  Mitä mahtoikaan liikkua  Vapahtajamme mielessä, kun hän jätti opetuslapsensa tänne pahaan maailmaan, jossa mekin nyt elämme- toisin nyt lähempänä Kristuksen toista tulemusta.
Tämä Jeesuksen esittämä rukous kuuluu seuraavasti:  " Minä rukoilen, että he kaikki olisit yhtä, niin  kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut. Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä. Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua . "  ( Joh.17:21-23).
Eräs kaunis, syvällinen piirre tulee tässä rukouksessa esille useampaan kertaan:  " että he kaikki olisit yhtä ".  Miten tämä on mahdollista ? Kun pysähdymme miettimään ihmiselämän perimmäisiä lähtökohtia, niin perinteet, joiden vaikutuspiirissä olemme kasvaneet lapsuudessamme, vaikuttavat var asti läpi elämän.
Onko siis ihme, että ajattelemme asioita eri tavoin. Mutta sehän on vain ihmiselämän tuomaa rikkautta, kunhan vain osaisimme kunnioittaa ja rakastaa toisiamme.
Näihin kahteen sanaan kunnioittaa ja rakastaa sisältyy koko kristillinen elämämme käytännössä. Tämän lisäksi on vielä lukematon määrä asioita, joissa voimme olla yhtä.  Esimerkiksi rukouselämä, sanan tutkiminen päivittäin, vastuun kantaminen ja ottaminen kotona, yhteiskunnassa ja seurakunnassa, samoin anteeksiantaminen ja - saaminen.
- Me tiedämme,että tänä aikana sielunvihollinen tekee kaikkensa, jotta me emme olisi yhtä. Maailma opettaa meitä itsekkyyteen ja arvosteluun. Mutta Jeesus on luvannut olla meidän kansamme joka päivä maailman loppuun asti.  Rakastakaamme toisiamme ja rukoilkaammentoistemme puolesta kertoen hyvää ja rakentavaa lähimmäisistämme. Tässä me tarvitsemme joka päivä Pyhän Hengen apua, ja  Pyhä Hengi todella haluaa tässä auttaa,  " että he kaikki olisit yhtä. "

Aika on unesta nousta !

Rakkaat sisaret ja vetjet. Meistä jokainen on saanut sanan Junmalan suusta. Tehtävämme on puhaltaa pasuunaan ja julistaa totuutta kuuluvalla ja selvällä äänellä ja varoittaa ihmisiä mitä seuraa, jos he paaduttavat sydämmensä eivätkä ota totuutta vastaan.
Mikään ei saa olla esteenä tälle lopun ajalle kuuluvalle työlle. Jos olemme kasvaneet kiinni Kristukseen ja asaamme ravintoa hänestä niin kuin oksa viinipuusta, hänen rakkautensa on  meissä ja se velvoittaa meitä toimimaan. Emme enää elä itsellemme. Mikään uhraus tai kieltäymys ei ole meille liikaa.
Olkoon rukouksemme: " Herra, pyhitä minut kokonaan itsellesi. Anna sanojesi elää minussa ja muuttaa minut, että voisin olla sinulle hyödyllinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmis;astia jaloa käyttöä varten. Täytä minut rakkaudellasi niin, että se ei näkyisi vain sanoissani vaan myös teoissani, koska hedelmät paljastavat onko Jeesus elämäni Herra. Olen nöyrä palveliasi, tapahtukoon minulle tahtosi mukaan. Aamen.

Jos joltakulta teistä puttuu viisautta

Mutta jos joltakulta teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaanen lupaus on kultaa ja hopeaa arvokkaampi. Jos nöyrin sydämmin etsit jumalallista ohjausta kaikessa huolissasi ja vaikeuksissasi, hänen sanansa lupaa, että saat suosiollisen vastauksen. Eikä hänen sanansa kostaan petä. Taivas ja maa voivat kadota, mutta hänen sanansa ei milloinkaan katoa.  nLuota Herraan, niin et koskaan joudu hämminkiin tai häpeään. On parempi luottaa Herraan,kuin luottaa ihmisiin. On parempi liuottaa Herraan, kuin luottaa päämiehiin. Mikä asema elämässä meillä sitten lieneekin, mikä lieneekin tehtävämme, meidän täytyy olla kyllin nöyriä tunteaksemme avun tarpeemme, meidän täytyy ehdottomasti luottaa Jumalan sanan lupauksiin, tunnustaa hänen johdatuksensa kaikessa ja uskollisesti tyhjentää sydämmemme hänellerukouksessa. Rakkaat veljet ja sisaret, jos nojaamme omaan ymmärrykseennne, vaeltaessamme maailman läpi, saatte niittää surua ja pettymystä. Luota Herraan kaikessa sydämmestäsi, niin hän ohjaa askeesi viisaudessaan , ja sinun etusi ovat turvatut sekä tässä maailmassa että tulevassa.  Tarvitset valoa ja tietoa. Seuraat joko Jumalan tai oman sydämmesi neuvoa, vaellat joko oman valosi loisteessa tai hankit itsellesi Jumalallista valoa  Vanhurskauden auringosta.
"  Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös nkittää. Millaista siementä kylvämme ? Millaisen sadon  saamme aikaan ja ikuisuutta varten ? Mestari on antanut kullekkin ihmiselle työnsä hänen kykyjensä mukaan.  Kylvämmekö totuuden ja vanhurkauden siementä, vai epäuskon, tyytymättömyyden, pahojen ajatusten ja maailmanrakkauden ? Se, joka kylvää huonoa siementä, voi nähdä työnsä laadun, katua ja saada anteeksi. Mutta Mestarin anteeksinto ei muuta kylvetyn siemenen luonnetta,eikä tee orjantappuroita ja ohdakkeita kalliiksi vehnäksi. Hän itse saattaa pelastua ikäänkuin tulen läpi, mutta kun elonaika tulee, on vain myrkyllisiä rikkaruohoja siellä, millä tulisi olla aaltoileva viljapelto. Se, mikä kylvettiin huolettomaan välinpitämättömästi, tekee kuokeman tuyötään. Tämä ajatus vaivaa sydäntäsi ja täyttää mielesi surulla. Jos kaikki, jotka tunnustavat uskovansa totuuden, kylväisivät ystävällisyyden, rakkauden, uskon ja rohkeuden kallista siementä, heidän sydämmessään soisivat kiitoslaulut Jumalalle heidän vaeltaessaan tietään ylöspäöin, iloiten Vanhurskauden  auringon kirkkaista säteistä,ja suurena päivänä he saisivat ikuisen palkan.

Palvelkaa toisianne

  Niinkuin lunastussuunnitelma alkaa ja päättyy lahjalla, niin sitä on myös toteutettava.  Sama uhrimieli, joka hankki meille pelastuksen, tulee asumaan kaikkien sydämessa, jotka tulevat taivaallisesta lahjasta osallisiksi.  Apostoli Pietari sanoo:  "Palvelkaa toisianne, kukin sillä armolahjalla, minkä on saanut, Jumalan moninaisen armon hyvinä taloudenhoitajina."  Jeesus sanoi opetuslapsilleen lähettäessään heidät:  "Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi myös antakaa."  Ihmisessä, joka on täydellisesti yhtä mieltä Kristuksen kanssa, ei voi olla mitään itsekästä tai ylimielistä.  Se, joka juo elävän veden lähteestä, tulee huomaamaan, että se "tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään."  Hänessä asuva Kristuksen <henki on kuin erämaassa kumpuava lähde, joka virkistää kaikkia ja saa nekin, jotka ovat menetymäisillään, halukkaasti juomaan elämän vettä.  Sama rakkauden ja itsensäuhrautuvaisuuden henki, joka asui Kristuksessa, pakotti apostoli Paavalin hänen moninaiseen työhonsä.  " Olen velassa", hän sanoo, "sekä kreikkalaisille että barbaareille, sekä viisaille että oppimattomille."  "Minulle, kaikista pyhistä halvimmalle, on annettu tämä armo:  Julistaa pakanoille evankeliumia Kristuksen tutkimattomasta rikkaudesta."

Herran tarkoitus on, että hänen seurakuntansa heijastaisi maailmalle sitä täyteyttä ja yltäkyläisyyttä, jota hänestä löydämme.  Me vastaanotamme lakkaamatta Jumalan hyvyyttä, ja jakamalla sitä toisille meidän on esitettävä maailamlle Kristuksen rakkautta ja hyvantekeväisyyttä.  Kun koko taivas on liikkeellä lähettäen sanansaattajia maailman joka kolkkaan viemään eteenpäin lunastustyötä, elävän Jumalan seurakunnan on myös oltava Kristuksen työntekijöitä.  Me olemme hänen hengellisen ruumminsa jäseniä.  Hän on pää, joka haalitsee ruumiin kaikkia jäseniä.  Jeesus itse rajattomassa armossaan tekee työtään ihmissydämissä, saaden aikaan niin hämmästyttäviä hengellisiä muutoksia, että enkelitkin katsovat sitä ihmeissään ja iloiten.  Sama epäitsekäs rakkaus, joka on luonteenomaista Mestarille, ilmenee hänen todellosten seuraajiensa luonteessa ja elämässä.  Kristus toivoo, että ihmiset täällä maailmassa tulisivat osallisiksi hänen jumalallisesta luonnostaan, voidakseen täten ei ainoastaan heijastaa hänen kirkkauttaan Jumalan kunniaksi vaan valaista maailman pimeyttä taivaan loistolla.  Näin täyttyvät Kristuksen sanat:  "  Te olette maailman valo."

"Me olemme Jumalan työtovereita",  Jumalan moninaisen armon taloudenhoitajia."  Jumalan armon tunteminen, hänen samansa totuudet samoinkuin ajalliset lahjatkin, aika ja varat, kyvyt ja vaikutus -- nämä kaikki ovat Jumalan meille uskomaa omaisuutta, joka on käytettävät hänen kunniakseen ja ihmisten pelastukseksi.

toimivia sanansaattajia totisesti tarvitaan

Elian hengessä ja voimassa toimivia sanansaattajia totisesti tarvitaan kautta leirin. Ja niiden lähettämisestä sanomineen pitää Jumala aikanaan huolen. Erikoisesti suurimman vaaran hetkellä, johon Jumalan kansa on joutuva, saadaan kuulla Eliaan peloton ääni: "Suurimman vaaran hetkellä Eliaan Jumala herättää inhimillisiä välikappaleita julistamaan sanomaa, jota ei voida vaientaa." (PK 187).
Seurakunnan on otettava varteen todistus: "Ennustuksen täytyy toteutua. Herra sanoo: 'Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennenkuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä.' Joku on tuleva Eliaan hengessä ja voimassa, mutta hänen ilmaannuttuaan ihmiset saattavat sanoa: 'Sinä olet liian innokas, sinä et tulkitse Raamattua oikein. Salli minun sanoa, miten sinun tulee sanomaasi opettaa.'" (TM 475).
Johtajien tulisi nyt valmistaa kansamme tuon "jonkun" tulolle. Profeetta Malakia ja Herran sanansaattaja E. G. White sanovat siis yhtäpitävästi, että Jumala lähettää kansalleen profeetan juuri Herran suuren päivän edellä. Profeetalla on aina sanoma Herran kansalle. Eliaan tuleminen merkitsee siis ts. sanoman tulemista seurakunnallekin. Monet kuitenkin sanovat, että meillä on profeetta, meillä on koko totuus emmekä senvuoksi tarvitse mitään.


Sanoma tulee. Sitä ei pysty kukaan estämään. Jo aikoja sitten olisi meidän pitänyt valmistaa kansamme tälle profeetalle, tälle sanomalle. Pelkäämme, että tämän tärkeän valmistustyön [sivu 143] laiminlyönnin seurauksena monet syrjäyttävät sanoman ja hukkuvat. Seuraukset siitä ovat samat kuin Jeesuksen päivinä. Se on ilmaistu seuraavin Vapahtajan lausumin sanoin: "Niin te siis todistatte itsestänne, että olette niiden lapsia, jotka tappoivat profeetat. Täyttäkää siis te isäinne mitta." (Matt. 23: 31, 32).
Oletko sinä, lukijani, valmistautunut kuulemaan ja ottamaan vastaan Eliaan sanoman? Eliaan sanoma on oleva, niinkuin oli sen lähettäjä Herra Jeesus, "lankeemukseksi ja nousemukseksi monelle Israelissa ja merkiksi, jota vastaan sanotaan". Sanoma on lähetetty pelastamaan. Sanoman hylkääjät eivät tietenkään voi odottaa muuta kuin kadotusta. "Kun Herran aika on tullut eivätkä kunnianhimoisten ihmisten sydämet ylpeydessään ole muuttuneet, tulevat ihmiset huomaamaan, että "se käsi, joka on ollut voimallinen pelastamaan, on myös voimallinen tuhoamaan". (9 T 13).
Näiden viimeisten päivien Elioilla on uskonpuhdistussanoma - "Herran sanansaattajalla on sanoma" (E. G. White). - He ovat poistaneet kertomukset puheistaan", he "saarnaavat sanaa" (TM 176). Heidän "sydämessään, luonteessaan ja työssään", kuten profetian hengen mukaan on oltavakin, on "enemmän Kristusta ja vähemmän minää".

Eliaan sanoman tarkoituksena on lopettaa Jumalan kansan keskuudessa kahden Herran palveleminen eli "ontuminen molemmin puolin" (1 Kun. 18:21). Se jakaa seurakunnan ensin hengellisesti kahtia ja lopulta ulkonaisestikin suuren koetuksen tultua. "Profeetta Eliaan" tehtävä ei ole niinkään helppo. Kuten Moosekselle oli helpompi saada Israel ulos Egyptistä kuin Egypti ulos Israelin lapsista, niin on Jumalalle nyt vaikeaa saada Egypti (maailma) ja Babylon (oppien sekoitus) ulos adventtikansasta. Helpompaa on nyt saada ihmisiä ulos Babylonlsta ja Egyptistä seurakuntaan kuin saada sen jäsenistä ulos maailma, väärät käsitykset, ihmismielipiteet ja kaikki sekoitus.
Muinaisen Eliaan työ rajoittui luopuneeseen Israeliin. Esikuvallisena Eliaan työ, kuten Malakian ennustus osoittaa, tarkoittaa [sivu 144] Johannes Kastajan työtä sekä erityisesti niiden työtä, jotka Jumalan lähettiläinä juuri ennen Herran suurta päivää valmistavat ihmisiä Herramme toiselle tulemiselle. Profetian henki sanoo tästä:
"Samalla tavalla, kuin Johannes tuli Eliaan hengessä valmistamaan tietä Kristuksen ensimmäiselle tulemiselle, esittää uskollinen Elia myös niitä, jotka valmistavat tietä Kristuksen toiselle tulemiselle."
 Malakian viimeiset sanat muodostavat profetian Kristuksen ensimmäisen ja toisen tulemisen edellä suoritettavasta valmistustyöstä." (Southern Watchman 21.3.1905). "Johannes Kastajan työ ja niiden työ, jotka viimeisinä päivinä lähtevät Eliaan hengessä ja voimassa herättämään ihmisiä välinpitämättömyyden unestaan, on monessa suhteessa samankaltaista. Hänen (Johanneksen) työnsä esikuvasi sitä työtä, mikä on suoritettava nykyajassa. Kristus on tuleva toisen kerran tuomitsemaan maailman vanhurskaudessa. Jumalan lähettiläät, jotka julistavat maailmalle annettavaa viimeistä varoitussanomaa, valmistavat tien Kristuksen toiselle tulemukselle, kuten Johannes valmisti tien Hänen ensimmäiselle tulemukselleen." (Southern Watchman 21.3.1905). "Herra antaa sanomia kansalleen valitsemiensa välikappalten kautta.. . Meidän sanomamme ei julista 'rauha, rauha, ei mitään hätää'. Kansana, joka uskoo Kristuksen pikaiseen tulemiseen, on meillä esitettävänä täsmällinen sanoma - 'Valmistaudu kohtaamaan Jumalaasi.'
 Edellä esitetyistä lausunnoista ilmenee, että adventtikansa on saanut julistettavakseen Eliaan sanoman varoituksena maailmalle ja pelastukseksi Jumalan kansalle. Viimeksimainitussa merkityksessä se on sanoma Jumalan kansalle aikanamme, niinkuin oli Elia tisbeläisen sanoma Aahabin aikana muinaiselle Israelille ja Johannes Kastajan sanoma samalle Israelille Vapahtajan ensimmäisen tulemisen edellä. Elia oli Jumalan sanansaattaja, siksi hänellä oli sanoma. Johannes Kastajalla oli myös sanoma. Ja Jumalan valitsemilla lähettiläillä nykyaikana on niin ikään sanoma. Sanoma on kolmannen enkelin sanoma, joka [sivu 145] on uskonpuhdistussanoma tahi kolmannella tavalla ilmaistuna, kuten seuraavassa luvussa osoitetaan, se on "sanoma vanhurskauttamisesta uskon kautta". Sellaisenaan ymmärrettynä ja omistettuna uskon kautta se asettaa ihmisen Jumalan yhteyteen eli oikeaan tilaan Hänen edessänsä. Ne, jotka eivät tässä tilassa enää ole, ovat penseitä, luopumuksessa. Juuri tässä tilassa on adventtikansa yhdyskuntana. Se on Laodikea, niinkuin olemme osoittaneet. Sanoma - Eliaan sanoma - on senvuoksi julistettava uudistettuna, erityisenä herätys- ja uskonpuhdistussanomana adventtikansalle. Sanoma vanhurskauttamisesta uskon kautta, joka "todellisuudessa on kolmannen enkelin sanoma", on julistettava kansallemme. Se on Eliaan sanoma, joka asettaa kaikki kohdalleen. Mutta koska Jumalan kansaa on vielä olemassa yhdyskuntamme ulkopuolellakin, on Eliaan sanomaa saarnattava kaikkialla maailmassa ja sen kautta Herran omat erotetaan "baalin palvelijoista", kutsutaan ulos Babylonista.


 Eliaan sanoma on sydämiä tutkiva. Se on sanoma sekä lapsille että vanhemmille. Se kääntää isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen - isät haluavat nähdä lastensa pelastuvan, ja lapset tahtovat nähdä isiensä pelastuvan. Voisimme sanoa tämän toisellakin tavalla. Sanoma kääntää isien sydämet lastenkaltaisuuteen ja nämä lasten kaltaisiksi tulleet heidän isiensä puoleen, sopusointuun patriarkkojen, profeettojen, apostolien ja adventtiliikkeen uskollisten uranuurtajien jumalisuuden kanssa. Tämän heräyksen ja uskonpuhdistuksen tuloksena on oleva puhdistettu kansa. Synti, vääryys, väärät käsitykset, opit, tavat ja menetelmät samoinkuin väärät profeetat ja paimenetkin on hävitetty Jumalan kansan keskuudesta. Tälle puhdistetulle seurakunnalle vuodatetaan iltasade, ja se päättää työn voimakkaan huudon kautta.



Eliaan sanoma on kaikissa tapauksissa tuleva julistetuksi. Jumalalla on oleva aseet oikealla hetkellä käytettävissään. Eräässä aamukokouksessa Battle Creekissä 1890 puhui sisar White. Kuulijoina hänellä oli saarnaajia ja työntekijöitä, joukossa useita sellaisia, jotka olivat olleet mukana Pääjohdon [sivu 146] Minneapoliksessa pidetyssä kokouksessa (tästä lähemmin myöhemmin) kahta vuotta aikaisemmin. Jotkut heistä olivat väheksyneet ja arvostelleet vanhurskauttamissanomaa, siten epäillen sisar Whiten kyseisessä kokouksessa esittämiä todistuksia, todellisuudessa hyläten ne, sillä sisar White oli yhtä niiden kanssa, jotka sanomaa julistivat. Hän oli silloin kehoittanut kaikkia tutkimaan tarkoin sanomaa. Herran sanansaattaja julisti sanomaa rohkeasti kaikkialla, missä hän liikkui. Tuossa aamupuheessaan hän antoi kuulijainsa ymmärtää, että hänellä oli valoa ja että hänen velvollisuutensa oli ilmoittaa sitä toisille ihmisiltä lupaa kysymättä ja sen kieltäjistä välittämättä. (Katso alkulausetta). Sitten hän sanoi:
"Juutalaiset koettivat pysähdyttää sanoman julistamisen, josta oli ennustettu Jumalan sanassa; mutta ennustuksen täytyy täyttyä. Herra sanoo: 'Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennenkuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä.' Jonkun on tultava Elian hengessä ja voimassa . . . On monia, jotka eivät osaa tehdä eroa Jumalan työn ja ihmisten työn välillä. Minä ilmoitan totuuden, minkä Jumala antaa minulle, ja minä sanon nyt ,että jos te jatkatte virheiden etsimistä ja suositte riitaista mieltä, te ette tule tuntemaan totuutta milloinkaan."


Eliaan sanoma vaatii ratkaisua ja nopeaa toimintaa. Muinainen Israel joutui vakavaan kriisiin Siinailla. Kun Mooses astui alas vuorelta ja näki Israelin lasten palvovan kultaista vasikkaa, seisahtui hän leirin portille ja huusi:
"'Joka on Herran oma, se tulkoon minun luokseni.' Silloin kokoontuivat hänen luoksensa kaikki leeviläiset. Ja Hän sanoi heille: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: 'Jokainen sitokoon miekkansa vyölleen. Käykää sitten edestakaisin leirin halki portista porttiin ja tappakaa jokainen, olkoon vaikka oma veli, ystävä tai sukulainen.' Niin leeviläiset tekivät Mooseksen käskyn mukaan; sinä päivänä kaatui kansaa noin kolmetuhatta miestä. (2 Moos. 32: 26-28).



Nykyisessäkin Israelissa on ollut ja on paimenia, joihin soveltuvat. seuraavat Herran sanat: "He parantavat minun kansani vamman kepeästi, sanoen: 'Rauha, rauha!' vaikka ei rauhaa ole." (Jer. 6:14; 8:11). [sivu 148] "He vievät minun kansani harhaan, sanoen: 'rauha!', vaikka ei rauhaa ole... kun kansa rakentaa seinän, he valkaisevat sen kalkilla... Sano noille kalkilla-valkaisijoille, että se kaatuu ... Eikö silloin teiltä kysytä: 'Missä on valkaisu, jonka olette sivelleet?'" (Hes. 13:10-12).
Rauhan evankeliumia on julistettava, mutta ei väärällä tavalla. Ei riitä se, että vain ahkerasti käydään jumalanpalveluksissa, suoritetaan muodollisesti tehtävät, maksetaan kymmenykset ja annetaan uhrilahjoja, ojennetaan käsiä rukouksessa Jumalaa kohti, otetaan innokkaasti osaa keräyksiin, täytetään uskollisesti seurakuntavelvollisuudet, harjoitetaan hyväntekeväisyyttä, ollaan oikeaoppisia jne., ja sitten puhutaan armollisesta, rakastavasta ja laupiaasta Jumalasta, joka siunaa kansaansa. Tämä kaikki on itsessään hyvää, mutta todelliset Jumalan , siunaukset pelastukseksi jäävät tulematta, jos jätetään sanomatta, että Jumalan armo ja laupeus tulee vain parannukseen nöyrtyville, ei sellaisille, jotka syntiensä ja synninrakkautensa peitoksi haluavat ulkonaisen jumalisuuden ja ylimalkaisen armoon turvaamisen kalkkisivelyn eli valkaisun. Sellainen putoaa pois koetuksen tullen, kuoleman kolkuttaessa tai Herran päivän rajuilman lähestyessä. Silloin ei kestä kepeästi saatu rauha tai pelkät ulkonaiset hyveet. Silloin turhan toivon pilvilinnat särkyvät. Omanvanhurskauden valkomaaalaus rapisee kuin kalkki seinästä.

 Miten useasti nykyaikanakin helpolla parannetaan Siionin tyttären syntihaavat. Puhutaan kyllä synnistä, Jumalan käskyjen rikkomisesta, ehkäpä puhutaan joitakin yksityisiä synnin ulkonaisia ilmenemismuotojakin vastaan, mutta se vamma parannetaan yleisellä julistuksella Jumalan armosta. Totta on, että me pelastumme armosta, mutta harva tuntee, mitä armosta pelastuminen on, paitsi päällään ja suullaan. Se ei ole sitä, että entisen syntielämän päälle vedetään uusi ulkonaisen jumalisuuden ja armoon turvaamisen kalkkimaali, ilman että on tapahtunut todellista parannusta ja sydämen muutosta. Näin helpolla ei tulla Jumalan lapseksi kristityksi tai paranneta kristityn haavaa. Kalkkimaali omatekoisen jumalisuuden ja [sivu 149] hurskauden täydennykseksi putoaa pois. Se ei ole Jumalan mielen mukainen parannus. (Jes. 57: 15; 66: 2; 2 Kor. 7:10; Matt. 5: 2, 3). Vain taivaallinen lääke voi syntivamman parantaa ja uudistaa ihmisen palvelemaan Jumalaa Hengessä ja totuudessa. "Hänen haavainsa kautta me olemme paratut." Todellinen parannus, syntien anteeksisaaminen, vanhurskauttaminen uskosta ja varaukseton Jumalalle antautuminen ja Jeesuksen omistaminen tekee terveeksi ja voitokkaaksi. Puoliheränneestä täytyy , tulla kokonaan herännyt ja uudistunut. Osittainenkin omanvanhurskauden pauloissa oleminen on saatava loppumaan. On saatava päälle Jeesuksen vanhurskauden valkoinen puku, jossa eläen kestetään kaikissa koetuksissa ja ahdistuksissa, kuoleman hetkellä ja tulevissa myrskyissä.

 Me sanomme olevamme Jumalan käskyt pitävä kansa. Kieltämättä olemmekin sitä tunnustukseltamme ja opiltamme ja jotkut yksilöt elämältäänkin. On kuitenkin muistettava, että Jumalan käskyt voi pitää ainoastaan uudestisyntynyt ihminen, jossa Jeesus on ottanut asuntonsa ja pysyy uskon ja kuuliaisuuden kautta. Tästä me haluamme puhua ja tämän totuuden tehdä mahdollisimman selväksi kaikille tämän kirjan lukijoille, niin että jokainen, joka tahtoo, voisi olla selvillä tiestä, jolla jäännöskansa pelastuu aikaa ja iäisyyttä varten. Jumala suokoon, että mielistyisimme Herran tiehen ja sillä vaeltamaan Hänen ajatustensa mukaan.


" Suora Todistus " Eliaan sanoma. ( kirjoittaja : Kaarlo Soisalo )

Sielun hengitystä

                                                

    " Rukoilkaa lakkaamatta " 1. Tess.5:17.

Rukous on sielun hengitystä, se on kaikkien siunausten kanava. kun -- katuva sielu uhraa rukousalttarilla, jumala näkee hänen taistelunsa ja huomaa  hänen vilpittömyytensä. Hän pitää sormeaan sen valtimolla ja laskee jokaisen sydämmenlyönnin.  Yksikään  tunne ei voi sielua vavahduttaa, ei yksikään kiintymys kuohuttaa, ei yksikään suru varjostaa, ei yksikään synti tahrata eikä  yksikään  ajatus tai aikomus koskettaa hänen tietämättään. Hän lunasti tuon sielun suurella hinnalla ja rakastaa sitä  muuttumattomalla rakkaudella.
Kun rukoilemme suurta  Lääkäriä parantamaan  sielumme, saamme kokea  Jumalan siunauksen. Rukous yhdistää meidät toisiinmme ja Jumalaan. Rukous tuo  Jeesuksen  vierellemme ja antaa uutta voimaa ja uutta armoa heikoille, nääntyvälle sielulle.
- Kristus pelastajamme, oli kaikessa kiusattu niin kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä. Hän otti päälleen ihmisluonnon ja oli näöltään ihmisen kaltainen. Hänen tarpeensa olivat ihmisen tarpeet. Hänellä oli  ruumiillisia tarpeita, jotka vaativat tyydytyksensä, hän tunsi väsymystä ja tarvitsi lepoa. Isäänsä rukoilemalla hän sai voimaa  velvollisisuuksiin jakoetuksiin. Joka päivä hän täytti  velvollisuutensa pyrkien pelastamaan sieluja.  Ja hän viettiyökausia rukoillen  kiusattujen puolesta.
- Yölliset rukoushetket vuorilla ja erämaassa valmistivat Vapahtajaa tulevien päivien koettemuksiin. Hän tunsi tarvitsevansa sielun ja ruumiin virkistystä, jotta pystyisi kohtaamaan saatanan kiusaukset. Ne jotka pyrkivät elämään kuten hän eli, kokevat saman tarpeen.
Hän sanoo: Jos joku tahtoo minun  perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.  Vain kristus voi antaa meille voiman  vastata myöntävästi, kun hän sanoo:  ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämmeltä. Tämä merkitsee päivittäistä itsekieltäytymistä. Kristus voi antaa meille jalon päättäväisyyden, halun kärsiä ja taistella Herran taistelua itsepäistä vihollista vastaan. Jumalallisen armon avulla heikoinkin voi olla enemmän kuin voittaja.

White  MARANATA HERRAMMEW TULEE. s 92

Jotka valmistavat tietä Kristuksen toiselle tulolle

Eliaan sanoman tarkoituksna on lopettaa Jumalan kansan keskuudessa kahden Herran palveleminen eli ontuminen  molemmin puolin  ( 1 Kun.18:21). Se jakaa seurakunnan ensin hengellisesti kahtia ja lopulta  ulkonaisestikin suuren koetuksen tultua. Profeetta Eliaan tehtävä ei ole niinkään helppo. Kuten Moosekselle oli helpompi saada Israel ulos Egyptistä kuin Egypti ulos Israelin lapsista, niin on Jumalalle nyt vaikeaa saada Egypti  ( maailma) ja Babylon ( oppien sekoitus ) ulos advettikansasta. Helpompaa on nyt saada ihmisiä ulos Babylonista ja Egyptistä seurakuntaan kuin saada sen jäsenistä ulos maailma, väärät käsitykset, ihmismielipiteet ja kaikki sekoitus. Muinaisen  Eliaan työ rajottui luopuneeseen Israeliin . Esikuvallisena Eliaan työ, kuten Malakian ennustus osoittaa, tarkoittaa Johannes  Kastajan työtä sekä erityisesti niiden työtä, jotka Jumalan lähettiläinä juuri ennen Herran suurta päivää valmistavat ihmisiä  Herramme toiselle tulemiselle. Profetian henki sanoo tästä:
-  Samalla tavalla,kuin Jonannes tuli Eliaan hengessä valmistamaan tietä Kristuksen ensimmäiselle tulolle,esittää uskollinen Elia myös niitä,jotka valmistavat tietä Kristuksen toiselle tulemiselle.
- Malakian viimeiset sanat muodostavat profetian Kristuksen ensimmäisen ja toisen tulemisen edellä suorittavasta  valmistus työstä.
.. Johannes  Kastajan työ ja niiden työ, jotka viimeisinä päivinä lähtevät Eliaan hengessä ja voimassa herättämään ihmisiä välinpitämättömyyden unestaan,on monessa suhteessa samankaltaista. Hänen
( Johanneksen )  työnsä esikuvasi sitä työtä, mikä on suoriterrava nykyajassa. Kristus on tuleva toisen kerran tuomitsemaan maailman vanhurskaudessa. Jumalanlähettiläät,jotka julistavat maailmalle annettavaa viimeistä varoitussanomaa, valmistavat tien Kristuksen toiselle tulemukselle, kuten Johannes valmisti tien Hänen ensimmäiselle tulemukselleen.
- Herra antaa sanomia kansalleen valitsemisemisensa välikappalten kautta..... Meidä n sanomamme ei julista " rauha,rauha,ei mitään hätää. "  Kansana,joka uskoo Kristuksen pikaiseen tulemiseen,on meillä esitettävänä täsmällinen sanoma.  Valmistaudu kohtaamaan Jumalaasi.
Sanoma on kolmen enkelin sanoma, joka on uskonpuhdistussanoma  tahi kolmannella tavalla ilmaistuna, kuten seuraavassa luvussa osoitetaan, se on sanoma  vanhurskauttamisesta uskon kautta.

- Mutta koska Jumalan kansaa on vielä olemassa yhdyskuntamme ulkopuolella,on Eliaan sanomaa saarnattava kaikkialla maailmassa ja sen kautta Herran omat erotetaan  baalin palvelijoista, kutsuu ulos Babylonista.   " Eliaan sanoma on sydämmiä tutkiva. Se on sanoma sekä lapsille että vanhemmille. .

Nykyaikaiset vaatteet,jotka eivät maksa mitään

Minkälaisia vaatteita ne voivat olla ?  Kuulen sinun kysyvän.  Raamattu vastaa tähänkin kysymykseen. " Pukeutukaa siis, te, jotka olette Jumalan valittuja,pyhiä ja rakkaita, sydämmälliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävysyyteen, pitkämielisyyteen, kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa. Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, mikä on täydellisyyden side". Kol.3:12-14.  Tässä luetellaan seitsemän erilaista pukua,joihin meidän tulee pukeutua ja jotka eivät koskaan tule vanhanaikaiseksi. Meisdän ei tarvitse edes maksaa yhtään rahaa niistä. Kotsokaamme niitä  nyt tarkemmin:

- Sydämmellinen armahtavaisuuden juhlapuku.
-Ystävällisyyden viihtyvyyspuku
- Nöyryyden virkapuku
- Sävyisyyden arkipuku
- Kärsivällisyyden työpuyku
- Anteeksiannon tahraton puku
- Täydellisenrakkauden Hääpuku

Armahtavaisuuden juhlapuku

Sydämmellisen armahtavaisuuden juhlapuku ? 

Ensiksi on kyse sydämmellisen armahtavaisuuden juhlapuvust. Jeesus osoitti syvää myötätuntoa ja sydämmelistä amahtavaisuutta kaikkia ihmisiä kohtaan. Se kävi ilmi Hänen sanoistaan ja  jokaisesta katseestaan. Se veti ihmisiä Hänen luokseen. Kuinka usein Raamatussa kirjoitetaankaan " Jeesuksen kävi sääli " ! Ole hyvä ja lue Matt.9:36;14:14;15:23; Mark.6:34;Matt.20:34; Luuk.7:11-15.
Mitä raamattu sanoo muutamista muista henkilöistä: Vertauksessa laupiaasta samarialaisesta Jeesus sanoo hänestä,että hän "  armahti hänet" , puoli kuollutta miestä, jonka päälle rosvot olivat hyökänneet.  Luuk.10:33.  Tuhlaajapojan palatessa kotiin " hänen isänsä näki hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja suuteli hellästi. " Luuk.15:20. Faaraon  tyttären ansiosta, jonka " kävi itkevää poikaa sääli " , Mooses säilyi elävänä. 2. Moos2:5-10. Mutta miten on meidän laitamme ? Me puutumme valitettavasti paljossa ! Kylmiä ja välinpitämättömiä me usein kuljemme ruumillista ja hengellistä hätää kärsivien ihmisten ohitse.  Tuomionpäivänä Herra tarkastaa, olemmeko pukeutuneet tässä mainittuun juhlapukuun.  Ellei asianlaita ole niin, me joudumme kadotukseen. Jeesus sanoo:  " Menkää ja oppikaa, mitä tämä on :  " Laupeutta minä tahdon enkä uhria ".  Matt.9:13.

Siunauksia Valppaille Sieluille

"Autuaat ne palvelijat, jotka heidän herransa tillessaan tapaa valvomasta!  Totisesti minä sanon teille:  hän vyöttäytyy ja asettaa heidät aterioimaan ja menee ja palvelee heitä."  Luuk. 12:37.

Jumala on aina varoittanut ihmisiä tulevista tuomioista.  Ne, jotka uskoivat omaa aikaansa koskevan sanoman ja toimivat uskonsa mukaan totellen Jumalan käskyjä, pelastuivat tuomiosta, joka kohtasi tottelemattomia ja epäuskoisia.  Nooalle tuli sana:  "Mene sinä ja koko perheesi arkkiin, sillä sinut minä olen tässä sukukunnassa havainnut hurskaaksi edessäni."
Nooa totteli ja pelastui.  Lootille tuli sanoma:  "Nouskaa, lähtekää pois tästä paikasta, sillä Herra hävittää tämän kaupungin"(1 Mos. 7:1; 19:14).  Loot jättäytyi taivaallisten sanansaattajien varjelukseen ja pelastui.  Samoin Kristuksen opetuslapsia varoitettiin Jerusalemin hävityksestä.  Ne, jotka ottivat vaarin tuhoa ennustavasta merkistä ja pakenivat kaupungista, pelastuivat hävityksestä.  Samoin meitä nyt varoitetaan Kristuksen toisesta tulemuksesta ja maailmaa kohtaavasta hävityksestä.  Ne, jotka ottavat varoituksesta vaarin, pelastuvat.

Koska emme tiedä hänen tulemuksensa tarkkaa aikaa, meitä kehotetaan valvomaan.  "Autuaat ne palvelijat, jotka heidän herransa tullessaan tapaa valvomasta"  (Luuk. 12:37).  Ne, jotka odottavat Herransa tuloa, eivät ole laiskoja ja toimettomia.  Kristuksen tulemuksen odottaminen merkitsee ihmisten saattamista Herran pelkoon ja pelkäämään hänen rikkomuksista langettamiaan tuomioita.  Se merkitsee heidän silmäinsäavaamista näkemään, miten suuri synti on hänen armokutsunsa hylkääminen.  Ne, jotka odottavat Herransa, puhdistavat sielunsa totuuden kuuliaisuudessa-  Innokkaaseen valvomiseen he liittävät uutteran työskentelyn.  Koska he tietävät Herransa olevan oven edessä, heidän intonsa työskennellä yhdessä taivaallisten olentojen kanssa sielujen pelastukseksi yhä kasvaa.  He ovat niitä uskolisia ja ymmärtäväisiä palvelijoita, jotka antavat Herransa palvelusväelle  "ajallaan heidän ruokaosansa"  (Luuk. 12:42).  He julistavat erityisesti tälle ajalle soveltuvaa totuutta.  Kuten Eenok, Nooa, Aabrahan ja Mooses julistivat kukin omalle ajalleen sopivaa totuutta. samoin Kristuksen palvelijat julistavat nyt erityistä varoitus sanomaa omalle sukupolvelleen.

Todellinen ystävä

Niin, millaista olisikaan elämä ilman ystäviä ? Mutta pysyvät ystävät ovat harvinaisia. Maailmassa on jopa sanonta:  " ystävät tulevat ja menevät " Miten me voimme rakentaa kestäviä ihmissuhteita ja kehittää mieluisia ystävyyssuhteita ?  Meidän modermi maailmamme kaikkine tekniikan uutuuksineen on täynnä paineita. Pysyvät ystävät ovat nykyään todella kallisarvoinen aarre.

-  Meidän ei tarvitse ihmetellä nykyistä maailmantilannetta,sillä Jeesus on sanonut,että aikojen lopussa tulee olemaan sellaista  ( Matt.24; Luuk.21. ) Mutta ennustuksissaan Hän on antanut myös aiheen toivoon: Keskellä siveellistä pimeyttä ja kylmäsydämmellisyyttä evankeliumi loistaa sitäkin kirkaammin. Aina on ollut olemassa jäännös, joka rakastaa Jumalaa yli kaiken  ja lähimmäisiään kuin itseään. Tutustumalla Jumalan sanaan, ainoaan , mikä kestää, monet löytävät turvan uskollisimmassa ystävästä, Jeesuksesta,ja oppivat itse osoittamaan todellista ystävyyttä ihmisille. ( Dan12:3.)
- Tämä kaikki kuulostaa hienolta ja hyvältä, mutta niin kuin nuori  Tanja, kysyvät monet nuoret: " Miten saan ystävän, joka olisi aina minun ystäväni ? "   Koska ihmissuhteet tekevät elämästä arvokkaan, miten saan todelliosia ystäviä ? Eräs poika antoi kerran hienon vastauksen, kun häneltä kysyttiin ystävyyden  merkitystä:  " Todellinen ystävä on sellainen, joka tietää sinusta kaiken, ja kuitenkin rakasta sinua." Että tietäisimme kaiken, meidän täytyy tulla tuntemaan toiset hyvin, ja heidän täytyy tuntea meidät, sillä emme me voi pyytää toisia tekemään jotakin, mihin itse emme ole valmiit. Sitä Raamattukin tarkoittaa sanoessaan: " Miehen, jolla on ystävä, täytyy osoittaa ystävyyttä, ja on myös sellaisia ystäviä, jotka ovat veljiäkin uskollisempia."  ( Sanl.18:24.)

Ainoa tapa saada ystäviä on olla itse ystävä. Elämämme voi kukoistaa vain silloin,kun kylvämme rakkautta ja autamme toisia kukoistamaan. Meidän täytyy oppia hyväksymään toiset sellaisena kuin he ovat, nähdä heidät sellaisena, millaisia heistä voi tulla. Niin Jumalakin menettelee meidän kansamme. Niin Jeesuskin toimi opetuslasten kanssa, ja sitä Hän tarkoitti nimittäessään heitä ystävikseen  ( Joh.15:15.)  Ei Hän yrittänyt muuttaa heidän luonnettaan jo ensitapaamisella. Hän rakasti heitä oli heille esimerkkinä. Ja rakkaus on ainoa avain, joka sopii paratiisin porttiin. Se on ainoa voima, joka voi muuttaa vihamiehen ystäväksi.
. Läheisellä ystävyyssuhteella on erityinen merkitys. Jos meidän lähimmät ystävämme ovat kääntyneitä ( tai etsivät syvällistä kääntymystä ), johtavat sellaiset ihmissuhteet suuriin henkilökohtaisiin voittoihin. Esimerkiksi opetuslapsilla oli Jeesukseen suhde, joka antoi heille vallan karkoittaa riivaajahenkiä; mutta Jeesus muistutti heitä, ettei heidän tullut iloita sellaisesta voitosta, vaan siitä,että heidän nimensä on kirjoitettuna taivaissa- siitä,että Jumala piti heitä ystävinään. ( Luuk.10:18-20.)

Anteeksiannon tahraton puku

" Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toinen toisianne, niin kuin Jumalakin on Kristuksessa teille anteeksi antanut."  Ef.4:32.
" Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa,niin teidän taivaallinen Isänne  myös antaa teille anteeksi; mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne." Matt.6:14,15. " Mutta kenelle te jotakin anteeksi annatte,sillä minäkin; sillä mitä minä olen anteeksi antanut.. sen olen anteeksi antanut teidän tähtenne Kristuksen kasvojen edessä, ettei saatana pääsisi meistä voitolle: sillä hänen juonensa eivät ole meille tuntemattomat."  2.Kor. 2:10,11.  Kuinka monta ertaaa minun veljeni tai vastustajani voi tehdä vääryyttä minun kohtaan ja kuitenkin saada anteeksiannon minulta?  Näin kysyi Pietari kerran Kristukselta.  Jeesuksen vastauksen voit lukea Matt. 18:21-35.

Ensimmäinen rakkaus merkitsee

Ensimmäinen rakkaus on siellä,missä on elävästi opittu tuntemaan Kristuksen kirkkaus ja koettu Hänen rakkautensa, Hänen kuolemastaan säteilevä Vapahtajan - rakkaus. Paavali kuvaa tätä ensimmäisen rakkauden tilaa  2.Kor.5 luvun 14 ja 15 jakeissa:  Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä,jotka olemme tulleet tähän päätökseen: Yksi on kuollut kaikkien edestä,siis myös kaikki ovat kuolleet; ja hän on kuollut kaikkien  edestä, että ne, jotka elävät,eivät enää eläisi itselleen,vaan hänelle,joka heidän edestään on kuollut ja ylösnoussut.

Jotta tulisimme Kristuksen valtaamiksi,niin että Hänen persoonansa kirkkaus tulisi meille  todelliseksi,Hänen rakkautensa eläväksi ja Hänen pelastusarmonsa tulisi meidän elämämme perustaksi ja toimintamme  innoittajaksi. Ensimmäisen rakkauden kristilisyys on Kristus - keskeistä, kristillisyygtä, jossa Kristus itse saa olla kaikkena kaiessa ja jolle Hän voi siten antaa täyden siunauksensa.

Löytääkö Hän minut muistelemassa sitä aikaa, jolloin en välittänyt mistään muusta kuin Hänestä?"
"Jos muistellessani sitä, mitä Jumala muistaa minusta, huomaan, ettei Hän ole minulle enää se, mikä Hän oli ennen, niin saakoon se synnyttää minussa surua ja nöyryyttä -- se tuottaa jumalallista murhetta."
Ruokoilkaamme näille vanhan profeetan sanoilla:  "Palauta meidät, Herra, tykösi, niin me palajamme; uudista meidän päivämme minaiselleen."
Tehkäämme ensimmäisiä tekoja.  Ja niin me löydämme jälleen sen, minkä olimme kadottaneet --ensimmäisen rakkautemme.

"Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani"

Kaikille Laodikeassa oleville, jotka ottavat vastaan suoran todistuksen ja voittavat, annetaan suuri lupaus - he saavat istua Vapahtajan kanssa Hänen istuimellaan (Ilm. 3: 21).
Mutta kuka voi voittaa? Jokainen, joka on tehnyt parannuksen ja pukeutunut Kristuksen vanhurskauteen vastaanottamalla Hänet sydämeensä ja luovuttanut elämänsä kokonaan Pyhän Hengen hallintaan. Jokainen, joka käyttää tahtoaan oikein, valiten aina Jumalan tahdon kaikissa asioissa, saa riittävästi voimaa elääkseen täydellisesti voittoisaa elämää Kristuksessa.
Ei riitä, että me vain vastaanotamme kaiken, mitä Jeesuksella on antaa. Meidän tulee antaakin; antaa Jeesukselle kaikki, mitä meillä on. Se ja ainoastaan se merkitsee voittoisaa elämää.
"Kun sielu antautuu täydellisesti Kristukselle, ottaa uusi voima haltuunsa hänen uuden sydämensä. On tapahtunut muutos, jollaista ei ihminen itse kykenisi milloinkaan aikaansaamaan. Yliluonnollinen teko siirtää yliluonnol[l]isen voiman ihmisluontoon. Kristukselle jättäytynyt sielu tulee siten Hänen linnoituksekseen tässä kapinallisessa maailmassa. Hän tarkoittaa, ettei siinä tunneta muuta Herraa kuin ainoastaan Hänet. Täten taivaallisten voimien hallussa olevaa sielua eivät saatanan hyökkäykset pysty kukistamaan ... Jos me emme ole yhteistoiminnassa taivaallisten voimien kanssa, ottaa saatana sydämemme [sivu 369] haltuunsa, tehden sen asuinsijakseen. Ainoa puolustuksemme pahaa vastaan on siinä, että Kristus asuu sydämessä uskon kautta Hänen vanhurskauteensa. Ellemme ole elävässä yhteydessä Jumalaan emme milloinkaan pysty vastustamaan itserakkauden ja itsemme tyydyttämisen epäpyhää vaikutusta ja kiusausta syntiin. Me voimme hylätä monet huonot tavat ja joksikin ajaksi erottaa itsemme saatanan seuraamisesta, mutta ilman elävää yhteyttä Jumalaan, ilman jokahetkistä antautumista Hänelle, me tulemme voitetuiksi. Ilman persoonallista Kristuksen tuntemista ja yhtämittaista seurustelua Hänen kanssansa, me joudumme vihollisen armoille, tehden viimein hänen tahtonsa." Voittoisan elämän salaisuus on siis yhteys Kristuksen kanssa. Se merkitsee vaellusta valkeudessa, tietoista pesäeroa tietoisista synneistä.
Kristus sanoo sielulle: "Luovuta itsesi minulle, anna minulle tahtosi, vapauta se saatanan halimasta, ja minä otan sen haltuuni. Sitten minä vaikutan sinussa tahtomisen ja tekemisen, että minun hyvä tahtoni tapahtuisi." (5 T 515).
Herramme veli Jaakob sanoo: "Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee." Jaak. 4: 7.
Vastaanotettu Jumalan armo tekee pelastetulle ihmiselle mahdolliseksi jumalattomuuden ja maailmallisten himojen hylkäämisen sekä jumalisen elämän elämisen siveydessä ja vanhurskaudessa. (Tiit. 2: 11, 12.) "Kristuksen sieluun istuttama armo synnyttää vihollisuuden saatanaa kohtaan. Ilman tätä armoa pysyisi ihminen saatanan orjana, jonka täytyisi olla aina valmis tottelemaan hänen käskyjään. Tämä uusi periaate, jonka Kristus istuttaa sieluun, synnyttää taistelua siellä, missä ennen on ollut rauhallista. Kristuksen antama voima tekee ihmisen kykeneväksi vastustamaan tuota väkivaltaista tyrannia." (Review 18. 7. 1882).
"Saatana toimii lakkaamatta. Vain harvoilla on jotain aavistusta hänen toimeliaisuudestaan ja kavaluudestaan. Jumalan [sivu 370] kansa on valmistettava vastustamaan tuota salakavalaa vihollista. Tätä vastustamista juuri saatana pelkää. Hän tuntee paremmin kuin me voimansa rajoittuneisuuden ja kuinka helposti hänet voidaan voittaa, jos vain vastustamme häntä vasten kasvoja. Jumalan voiman avulla on pyhistä heikoinkin enemmän kuin vertainen saatanalle ja hänen kaikelle joukolleen. Ja jos hän (pyhä) pannaan koetukselle, kykenee hän osoittamaan (saatanaan nähden) ylivoimaisuutensa." (5 T 293).
"Jeesus pitää huolta yksilöstä ikäänkuin maan päällä ei muita ihmisiä olisikaan. Jumalana Hän käyttää mahtavaa voimaansa meidän hyväksemme, ja vanhimpana veljenämme Hän tuntee kaikki surumme ja hätämme." (5 T 346).
"Kukaan ei näytä avuttomammalta kuin se sielu, joka tuntee mitättömyytensä, ja kuitenkin hän on voittamaton, sillä hän turvaa täydellisesti Vapahtajan ansioihin. Sellaisen avuksi Jumala haluaisi lähettää kaikki taivaan enkelit, ennemmin kuin sallisi hänen joutuvan tappiolle." (7 T 17).
Pyhän ja puhtaan elämän, voimakkaan ja voittoisan kristillisyyden salaisuus on Kristus meissä. Sellainen kristitty kokee tosiksi seuraavat Jumalan kirjan sanat: "Kiitos olkoon Jumalan, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta." 1 Kor. 15: 57.
"Kiitos olkoon Jumalan, joka aina kuljettaa meitä voittosaatossa Kristuksessa." 2 Kor. 2: 14. "Näissä kaikissa me saamme jalon voiton Hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut." Room. 8: 37. "Maailmassa teillä on ahdistus, mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman." Joh. 16: 33. "Kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme." 1 Joh. 5: 4.
Sen tähden: "Sano: 'Tässä on sydämeni. Minä avaan oven. Tule sisälle, Herra, tule. Minä olen sinun ja sinä olet minun.' Jos tahdot [sivu 371] näin tehdä, on Hän luvannut panna suuhusi uuden laulun, Jumalan ylistykseksi." (Review 25. 6. 1889). Se uusi laulu on voittolaulu.
Sillä: "En enää elä minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, Hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni." (Gal. 2: 20).

"  Suora todistus "