kirjoituksissa mainittu "suora todistus"? Se ei ole mikään muu kuin todistus, joka sanoo syntiä synniksi ja neuvoo jättämään sen kaikissa muodoissaan, oli sitten kysymys "lihan tai hengen saastutuksesta". Oletko sinä halukas ottamaan vastaan tämän "suoran" eli "peittelemättömän" (Mark. 8: 32) todistuksen?
Seurakunnassa on paljon "lusteita", jotka eivät ole syntyneet "totuuden Hengestä", vaan ovat maailmasta. Sellaiset eivät ole tehneet pesäeroa luonnollisen sydämen haluista ja "lihan mielen" kuiskeista, "silmäin pyynnöstä" ja "elämän korskeudesta", mikä "ei ole Isästä, vaan maailmasta" (1 Joh. 2:16). Kun näille "laittomille lapsille" puhutaan suorasta todistuksesta, joka vaatii heitä hylkäämään maailman ja vastaanottamaan koko totuuden, ilmaisevat he kohta, etteivät he ole Jumalan siemen. Julista heille suora todistus esim. pukeutumis- ja terveysuudistuksesta, kehoittaen heitä hyväksymään ja sovelluttamaan profetian hengen opetukset omalle kohdalleen ja seurakuntaelämään ja -toimintaan nähden joka suhteessa, puhumattakaan maailmallisen huvituksen ja siveellisyyssyntien jättämisestä, niin monet ns. "hyvät kristityt", joista jotkut ovat jopa huomattavissa asemissa seurakunnassa, nousevat vastustamaan tai ehkä jättävät seurakunnan. Jos taas suora todistus esitetään vilpittömille, niin [sivu 334] he, vaikka heillä olisi joitakin epäilyksiä seurauksiin nähden, nopeasti ja täydellisesti, heti ja ainaiseksi omistavat sen. (Katso HK 300.) Älköön yksikään saarnaaja, konferenssin puheenjohtaja tai seurakunnan vanhin laiminlyökö julistaa tätä suoraa todistusta kansallemme, sillä siitä riippuu heidän elämänsä, vaikka konferenssi eli Piirikunta sen vuoksi menettäisikin kymmenyksiä ja uhrilahjoja tai jäseniä.
Herran sanansaattaja, E. G. White, oli uskollinen suoran todistuksen julistaja. Hän kirjoitti siitä itse seuraavasti:
"Älköön kukaan hellikö sellaista ajatusta, että kadun tai peruutan ainoatakaan suoraa todistusta, mitä olen esittänyt yksityisille henkilöille tai kansalle. Jos jossakin olen erehtynyt, niin se on tapahtunut siinä, etten kyllin päättävästi enkä voimakkaasti ole nuhdellut synnistä. Muutamat veljet ovat ottaneet velvollisuudekseen arvostella työtäni ja ovat ehdottaneet minulle helpompaa menettelyä virheiden oikaisemiseksi. Näille henkilöille tahdon sanoa: 'Valitsen Jumalan tien enkä teidän.' Mitä olen sanonut tai kirjoittanut todistuksina tai nuhteina, sitä en ole ilmaissut liian suoraan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti