torstai 9. helmikuuta 2017

Jos te annatte anteeksi



Jeesus opettaa,että me voimme saada anteeksiannon  Jumalalta vain antaaksemme itse anteeksi muille. Juuri  Jumalan rakkaus vetää meitä puoleensa, eikä tuo rakkaua voi koskettaa sydäntänne  herättämättä meissä  rakkautta lähimmäisiimme.
- Päätettyään Herran rukouksen Jeesus lisäsi: Jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi; mutta jos ette anna ihmisille anteeksi, niin  ei myöskään teidän taivaallinen  Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.
- Leppymätän ihminen tukkii sen ainoan kanavan, jonka kautta  Jumalan armo voi virrata heille. 
Meidän ei pidä ajatella, että jos ne, jotka ovat tehneet meille vääryyttä, eivät tunnusta rikkomustaan, meillä on oikeus pidättää anteeksiantomme heiltä.   Epäilemättä on heidän velvolisuutensa nöyryyttää sydämensä katuen ja syntinsä tunnustaen, mutta meillä tulee olla armahtavainen mieli niitä kohtaan, jotka ovat rikkoneet meitä vastaan, tunnustiva  he syyllisyytensä tai ei.  Olkoonpa he loukanneet meitä miten kovasti tahansa, meidän ei ole haudottava kärsimäämme vääryyttä eikä sääliteltävä itseämme sen vuoksi, vaan jos itse toivomme saavamme anteeksi rikkomuksemme Jumalaa vastaan, meidän on annettava anteeksi kaikille, jotka ovat tehneet meille pahaa.
-Mutta anteeksianto merkitsee paljon enemmän kuin moni otaksuu. Kun Jumala vakuuttaa, että hänellä on paljon anteeksiantamusta, hän lisää, ikään kuin se, mitä tuohon lupaukseen sisältyy, kokonaan ylittäisi meidän  ymmärryksemme: Minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra.  Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne. Jes.55:7-9.
Jumalan anteeksianto ei ole pelkkä  oikeustoimenpide, jolla hän vapauttaa meidät tuomiosta. Hän  ei vain anna anteeksi syntejämme, vaan hän myös parantaa meidät niistä. Tuo anteeksianto on lunastavan rakkauden  virta, joka muuttaa sydämemme.  Daavidilla oli oikea käsitys anteeksiannosta, kun hän rukoili:  Luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki. Ps.51:12.
Ja hän sanoo myös: Niin kaukana kuin itänon lännestä, niin kauvas hän siirtää meistä rikkomuksemme. Ps.103:12.

Me saamme  lähestyä Jumalaa vain sillä ehdolla, että tullessamme itse osallisiksi hänen laupeudestaan me tahdomme puolestämme ilmaista hänen armoaan muille.

Voidaksemme osallistua Jumalan anteeksiantavasta rakkaudesta ja osoittaa sitä muita kohtaan, on välttämätöntä, että tunnemme ja uskomme sen rakkauden, mikä hänellä on meihin.
( 1. Joh.4:16.)   Saatana käyttää kaikkea kavaluuttaan estääkseen meitä nekämestä tuota rakkautta.

"  E.G. White Ajatuksia siunauksen vuorelta. s.129,130,131. "

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti