maanantai 13. helmikuuta 2017

Tähdet putoavat



Vuonna 1833. Kaksi vuotta sen jälkeen, kun Miller oli alkanut julkisesti esittää todistuksia Kristuksen pikaisesta tulemisesta, ilmaantui viimeinen niistä merkeistä, jotka vapahtaja oli maininnut tulemisensa edeltäjinä. Jeesus sanoi, että tähdet putoavat taivaalta. Matt.24:29.  ja Johannes, joka sai näyssä katsella Herran päivän läheisyyttä julistavia tapahtumia, kertoo Ilmestyskirjassa, että taivaan tähdet putosivat maahan, niinkuin viikunapuu varistaa raakaleensa, kun suuri tuuli sitä puhdistaa.
Ilm.6:13.  Tämä enustus toteutui huomiota herättävällä ja vaikuttavalla tavalla, kun tapahtui suuri tähtisade marraskuun 13.p:nä 1833.  Se oli laajimmalle ulottuva ja ihmeellisin tähtisade, mitä milloinkaan on merkitty muistiin; koko  taivaankansi Yhdysvatojen yläpuolella oli silloin neljä tuntuia liikkuvan tulen vallassa.  Tässä maassa ei ole sen ensimmäisen asumuksen jälkee  esiintynyt toista taivaallista ilmiötä, joka määrätty ihmisluokka olisi katsellut sellaisella jännittyneellä ihailulla ja toiset sellaisella pelolla ja levottomuudella, kuin tapahtui tässä tähtisateessa.
Sen ylevyyden ja pelottavan kauneuden muistot vielä monet.... Sadepisarat eivät voi pudota paljoa taajemmin kuin meteorit putosivat maata kohti. Ne putosivat itään, länteen, pohjoiseen ja etelään, kaikkiin suuntiin samalla tavalla.  Sanalla sanoen, koko taivas näytti olevan liikkeessä... Sitä kuvataan professori  sillimanin päiväkirjassa näytäntönä, joka näkyi yli koko pohjois -Amerikan ..
Kello kahdesta alkaen aina valoisaan päivään saakka, taivaan ollessa täysin selkeä ja pilvitön, häikäisevän loistavien valojen lakkaamaton vilke oli nähtävänä yli koko taivaan.
- Mikään kieli ei  voi kuvailla tuon suurenmoisen näytelmän komeutta. Ei yksikään, joka sitä ei nähnyt, voi muodostaa oikeaa käsitystä sen loistosta. Näytti siltä kuin kaikki taivaan tähdet olisivat kokoontuneet samaan pisteeseen lähellä keskitaivasta ja samalla kertaa syöksyneet salaman nopeudella joka taholle kohti taivaanrantaa; ja kuitenkaan ne eivät loppuneet - tuhannent seurasivat nopeasti toisia tuhansia, ikäänkuin olisivat olleet luodut tätä tilaisuutta varten.  Ei ollut  mahdollista nähdä onnistuneempaa kuvaa raakaleistään varistavasta viikunapuusta, jota kova tuuli puhdistaa.
-New yorkin Journal of Commerce - lehdessä oli marrask. 14. p:nä 1833. tätä ihmeellistä ilmiötä koskeva pitkä kirjoitus, jossa oli seuraava lausunto: Minä luulen, ettei kukaan filosofi tai oppinut ole  puhunut tai kirjoittanut sellaisesta tapahtumasta, kuin oli eilisaamuinen ilmiö.
Profeetta ennusti sen 1800  vuotta sitten aivan tarkalleen, kun vaan haluamme ymmärtää tähtien putoamisen tarkoittavan putoavia tähtiä....... siinä ainoassa merkityksessä, jossa se voi olla kirjaimellisesti totta.
- Näin näkyi viimeinen niistä Jeesuksen tulemisen merkeistä, joista hän sanoi opetuslapsilleen:
 kun näette tämän kaiken, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä. Matt.24:33. Näiden merkkien jälkeen  Johannes näki lähinnä seuraavana suurena tapahtumana taivaan poistuvan kokoonkäärittävän pergamettikäärön tavoin, maan järistessä, vuorien ja saarten siirtyessä sijoiltaan ja jumalattomien yrittäessä kauhun valtaamina kätkeytyä Ihmisen Pojan kasvoilta. Ilm.6:12-17.

"  Suuri -taistelu. s.317,818. "  E.G. White.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti