Terveet elämäntavat eivät ole kuintenkaan meille mikään muoti, vaan pikemminkin velvollisuus. Paavali kirjoittaa, että ruumiimme on Pyhän Hengen temppeli ja että meidän siksi tulisi kirkastaa Jumala ruumiissamme. Meillä ei ole oikeutta tuhota ruumistamme tieten tahtoen epäterveellisellä ravinnolla ja vahingollisilla nautintoaineilla. Profetian hengen kautta meille on annettu selkeät terveysperiaatteet, joita noudattamalla voimme välttyä monista sairauksista. Tupakan ja alkoholin käytön haitat ovat kaikille tuttuja asioita. Niinpä näistä aineista pidättäytyminen onkin seurakuntaamme kuulumattomien mielestä täysin normaalia. Kummastusta sen sijaan aiheuttaa pyrkimyksemme supistaa liharuoan käyttö mahdollisemman vähiin. Joskus kuuluukin adventisteja nimitettävän seitsemännen päivän rehunsyöjiksi. Aluksi nimitys saattaa tuntua loukaavalta, ja ehkä se on siksi tarkoitettukin, mutta tarkemmin ajatellen siitä löytyy paljon myönteistä. On vastuuntuntoista sekä itseään että muita kohtaan pidättäytyä liaruoasta tänä nälänhädän aikana, sillä tiedämme, että yhden liakilon tuottamiseksi tarvitaan moninkertainen määrä saman ravinto arvon omaavaa viljaa Eläinten jatkuvasti lisääntyvä sairastuminen on myös varteenotettava tekijä liha politiikassamme.
Riittävä lepo ja virkistys kuuluvat myöskin oleellisena osana tervellisiin elämäntapoihin. Tätä varten meille on annettu sapatti, levon päivä.
Terve elämäntapa sisältää myös suhteemme toisiin ihmisiin, lähimmäisiimme, joita meidän tulisi Raamatun sanan mukaan rakastaa yhtä paljon kuin itseämme.
Mutta ennen kaikkea terve elämäntapa sisältää suhteemme Jumalaan. Se on kaikkein tärkein. Me voimme syödä terveellistä ravintoa, liikkua paljon, levätä oikein, jopa vilpittömästi rakastaa lähimmäistämme, mutta jos suhteemme Jumalaan ei ole kunnossa, elämäntapamme ei ole terve. Vasta sitten, kun tämä suhde on korjattu, voimme elää tervettä, tasapainoista ja onnellista elämää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti