Aamos julisti omansa aikanaan, mitä kansalle tapahtuisi, ellei se tekisi parannusta ( Aam.1:3-8).
Hän luettelee kaikkien niiden seutujen ja muiden nimet, jotka ovat syyllistyneet raskaisiin rikkomuksiin. Aamoksen kautta JUmala muistuttaa, mikä on synnin palkka.
Kirjansa neljännessä luvussa Aamos julistaa sanoman kansaa kohtaavasta rangaistuksesta ja kurjuudesta, mikäli se ei tee parannusta. Kuudennessa luvussa hän tuomitsee elämäntavan, joka perustuu omaisuuden karttamiseen. Kansa oli täysin suistunut raiteiltaan sen suhteen, mikä oli Jumalan tahto heihin nähden. Vain näennäinen rikkaus ja näennäinen turvallisuus vallitsevat. Aamos sanoo, että moninen elämänmeno tulee päättymään kauhuun ( Aam. 1:6-14). Aamos ei ole suosittu. Eihän kukaan. halua kuulla elävänsä väärällä tavalla. Aamosta kielletään profetoimasta. Kuningas Jerobe, ei halunnut kuulla onnettomuusprofetioita, joten Aamos passitetaan Juudean puolelle. Siellä häm jatkaa profetoimistaan. Aamoksen mehevä kielenkäyttö säilyy muuttumattomana, mutta lopuksi hän ilmoittaa, mitä puhdistuksen jälkeen on tapahtuva. Kansa on saava hyvityksen, sillä Jumala pitää huolen niistä, jotka tekevät parannuksen ja kääntyvät hänen puoleensa
( Aam. 9:11-15).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti