Viitatessaan lupaukseen "hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta," saatana jätti pois sanat, "varjella sinua kaikilla teilläsi," mikä tarkoittaa kaikkia Jumalan valitsemia teitä. Jeesus kieltäytyi poikkeamasta kuuliaisuuden tieltä. Osoittaessaan täydellistä luottamusta Isäänsä Hän ei tahtonut käskemättä asettua sellaiseen tilaan, missä Hänen Isänsä väliintulo olisi välttämätön Hänen pelastuakseen kuolemalta. Hän ei tahtonut pakottaa Jumalaa avukseen laiminlyöden siten luottamuksen ja alistuvaisuuden esikuvan antamisen ihmisille. (KKT 46)
Ainoastaan ne, jotka mieluummin kuolevat kuin tekevät jonkun väärän teon, havaitaan uskollisiksi. (5 T 53)
Hän (Vapahtaja) oli erämaassa kuuliaisena Jumalalle, eikä Hän ruvennut hankkimaan ruokaa seuraamalla saatanan ohjeita. Maailmankaikkeuden läsnäollessa Hän todisti, että mikä kärsimys tahansa tuotti vähemmän vahinkoa kuin luopuminen Jumalan tahdosta jossakin kohden... Viimeisessä ratkaisevassa taistelussa saatanaa vastaan Jumalan uskolliset lapset saavat kokea, että kaikki ajallinen toimeentulo heiltä tyrehtyy. Koska he kieltäytyvät rikkomasta Jumalan lakia eivätkä tottele maailman valtoja, kielletään heiltä ostaminen ja myyminen. Lopulta annetaan käsky, että heidät on surmattava. Katso Ilm 13:11-17. Kuuliaisille on annettu lupaus: "Hän on asuva kukkuloilla, kalliolinnat ovat hänen turvansa, hänelle annetaan hänen leipänsä, [sivu 29] eikä vesi häneltä ehdy." (Jes. 33:16). Tästä lupauksesta Jumalan lapset tulevat elämään. Kun nälänhätä riuduttaa maata he saavat kuitenkin ravintonsa. "Pahana aikana he eivät joudu häpeään, ja nälän päivinä heillä on kyllin syötävää." (Ps. 37:19). (KKT 43)
Ollessaan ankarimmin kiusattuna Kristus ei nauttinut mitään, vaan jätti itsensä Jumalalle ja hartaasti rukoillen ja täydellisesti alistuen Isänsä tahtoon suoriutui voittajana. (Kr.k. 9)
Mikä lempeys ja kauneus säteilikään Vapahtajamme päivittäisestä elämästä! Miten suloista olikaan hänen läsnäolonsa! Tämä sama henki ilmenee Hänen lapsissaan. Ne, joissa Kristus asuu, ovat taivaan ilmapiirin ympäröimiä. Heidän puhtaat, valkeat vaatteensa ovat täynnä taivaan tarhojen ihanaa tuoksua. Heidän kasvonsa heijastavat Kristuksen kirkkautta valaisten tien väsyneille ja kompasteleville. (SN 417)
Hän tuli köyhäksi eikä Hän tavoitellut minkäänlaista mainetta. Hänen oli nälkä ja usein jano, ja monta kertaa Hän oli väsynyt työstä, mutta Hänellä ei ollut, mihin päänsä kallistaa. Kun kylmät ja kosteat yön varjot levisivät Hänen ylleen, oli maa usein Hänen vuoteensa. Kuitenkin Hän siunasi niitä, jotka vihasivat Häntä, Mikä elämä, mikä kokemus! Voimmeko Kristuksen seuraajiksi tunnustautuvat tyytyväisinä kestää puutteenalaisuutta ja kärsimystä niin kuin meidän Herramme nurisematta? Voimmeko juoda sen maljan ja tulla kastetuiksi sillä kasteella? (3 T 107)
Jumalan kansan puhdistaminen ei voi tapahtua ilman kärsimystä. Jumala antaa onnettomuuden tulen polttaa kuonan erottaakseen arvottoman arvokkaasta, niin että puhdas metalli tulee näkyviin. Hän kuljettaa meidät tulesta tuleen koetellen todellista arvoamme. Ellemme kestä näitä koettelemuksia, mitä teemme ahdistuksen aikana? (4 T 85)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti